Koiraroturyhmät

Kuva: Leena Aho

Koirarotuja voidaan luokitella monin tavoin. Tässä on lyhyt kuvaus joistakin yleisistä roturyhmistä luokiteltuna käyttötarkoituksensa mukaan. Saat suuntaa-antavaa kuvaa siitä, mihin eri koirarodut on kehitelty ja miten se vaikuttaa niiden käytökseen. Jos haluat lisätietoja jostain tietystä rodusta, ota yhteys rodun rotujärjestöön.

Laumanvartijat: esimerkiksi keskiaasianpaimenkoira, tiibetinmastiffi

Laumanvartijat on tarkoitettu itsenäiseen työskentelyyn eivätkä ne ole kiinnostuneita työskentelemään ihmisen käskystä. Ne tarvitsevat jo kokonsa vuoksi johdonmukaisen, mutta ehdottomasti lempeän kasvatuksen. Niillä on vahva tarve vartioida reviiriään ja kaupungissa ne voivat stressaantua suurestikin, kun niiden alueella kulkee paljon ihmisiä ja koiria. Koirat voivat kokea kotiintulevat vieraat uhkana, mikäli niille ei ole opetettu miten toimia. Eivät sovi kerrostaloon tai kaupunkiin. Laumanvartijat voivat parhaiten voidessaan pysytellä mahdollisimman paljon oman perheen kanssa kotona esimerkiksi maalaistalossa, jossa on laaja aidattu pihapiiri.

Karjakoirat: esimerkiksi rottweiler, länsi-göötanmaanpystykorva, welsh corgi

Suuret karjakoirat ovat usein toimineet myös vartiokoirina. Niillä voi olla jonkin verran paimennustaipumuksia jäljellä ja ne voivat olla hanakoita ilmoittamaan ohikulkijoista haukkumalla. Tällaiset koirat voivat myös suhtautua varauksella vieraisiin.

Lyhytjalkaiset, pienet karjakoirat ovat myös yleensä kovia vahtimaan ja haukkuvat melko paljon, ellei asiaan kiinnitä runsaasti huomiota pennun varhaisessa kasvatuksessa. Niillä voi myös olla taipumus näykkiä toisia koiria tai ihmisiä nilkoista kuten paimentaessaan karjaa. Kaiken kokoiset karjakoirat ovat uutteria työskentelijöitä ja tarvitsevat paljon liikuntaa ja muita aktiviteetteja. Luonteeltaan ne ovat peräänantamattomia ja rohkeita, joten tarvitsevat johdonmukaisen, mutta ehdottomasti lempeän kasvatuksen.

Paimenkoirat: esimerkiksi bordercollie ja australiankelpie

Paimenkoirat on jalostettu toimimaan ihmisen apuna. Ne ovat yleensä hyvin kiinnostuneita omistajansa tekemisistä ja nauttivat suuresti tämän kanssa puuhastelusta. Joskus suhde omistajaan voi olla liian syvä ja tämä aiheuttaa toisinaan esimerkiksi eroahdistusta, koska koira voi huonosti joutuessaan olemaan erossa rakkaista ihmisistään.

Paimenet ovat yleensä kiinnostuneita nopeasti liikkuvista kohteista ja saattavat alkaa jahdata polkupyöriä, lenkkeilijöitä tai autoja. Ne myös stressaantuvat helposti ja ovat melko herkkiä. Koulutettaessa ne tarvitsevat paljon yleistämistä eli saman asian opettamista eri paikoissa sekä sosiaalistamista eli uusiin asioihin ja tilanteisiin totuttamista. Paimenkoirat on jalostettu tuntien työskentelyyn juosten laitumilla, joten ne tarvitsevat paljon liikuntaa ja muita aktiviteetteja.

Noutajat ja spanielit

Noutajat ja spanielit ovat metsästyskoiria, jotka on jalostettu toimimaan yhteistyössä ihmisen kanssa. Ne jäljittävät riistaa nenällään sekä hakevat maalta tai vedestä omistajan ampuman riistaeläimen. Ne ovat yleensä melko helposti koulutettavissa, mutta kiinnostus riistaan saattaa aiheuttaa esimerkiksi karkailua, mikäli koira ei ole hallinnassa. Joskus ne eivät myöskään malta nostaa kuonoaan ylös maasta, vaan tuntuvat elävän täydellisessä hajumaailmassa. Noutajat ja spanielit työskentelevät paljon suullaan, joten ne pitävät esineiden kanniskelusta ja saattavat mielellään ottaa esimerkiksi ihmisen käsiä suuhunsa omistajien tullessa kotiin. Myös nämä koirat tarvitsevat melko paljon liikuntaa ja muuta tekemistä.

Seisojat ja setterit eli ns. kanakoirat

Seisojat ja setterit ovat metsästyskoiria. Ne on tarkoitettu ihmisen avuksi etsimään riistaa ja sitten noutamaan saaliin ohjaajalleen. Työskennellessään ne risteilevät pitkiäkin matkoja. Tämän taipumuksen vuoksi ne ulkoillessakin saattavat irtiollessaan lähteä melko kauas. Niitä voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta pitää turvallisesti irti kaupunkiolosuhteissa. Kanakoirat tarvitsevat runsaasti liikuntaa.

Ajokoirat: esimerkiksi beagle, bassetit, suomenajokoira ja mäyräkoirat

Erilaiset ajokoirat on jalostettu etsimään riistaa ja seuraamaan sitä ilmoittaen samalla haukullaan ohjaajalleen missä suunnassa saalis on. Osa roduista on kehitetty työskentelemään yksin, osa taas ajueissa eli usean koiran ryhmässä. Työskennellessään ne liikkuvat metsässä pitkiä matkoja. Tämän taipumuksen vuoksi ne ulkoillessakin saattavat irtiollessaan lähteä melko kauas. Niitä voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta pitää turvallisesti irti kaupunkiolosuhteissa. Joskus ne eivät myöskään malta nostaa kuonoaan ylös maasta, vaan tuntuvat elävän täydellisessä hajumaailmassa. Ne voivat myös olla melko kovia haukkumaan. Myös ajokoirat tarvitsevat melko paljon liikuntaa.

Terrierit ja mäyräkoirat

Terrierit ovat pääsääntöisesti jalostettu erilaisiin metsästystehtäviin. Ne ovat saalistaneet tuhoeläimiä kuten rottia tai isompia, luolissa eläviä mäyriä tai vastaavia kuten mäyräkoiratkin. Käyttötarkoituksessaan niiden on pitänyt olla erittäin periksiantamattomia, rohkeita, sitkeitä ja väsymättömiä. Ne on luotu työskentelemään yksin eivätkä ne ole kovin kiinnostuneita ohjaajastaan. Ne voivat myös lähteä herkästi etsimään saalista tai juosta näkyvän riistan perään, joten niitä voi olla vaikea pitää kaupungissa irti. Osa myös haukkuu melko paljon. Lisäksi ne ovat usein hyvin nopeita, vilkkaita ja ketteriä.

Terrierit ja mäyräkoirat tarvitsevat johdonmukaisen, mutta ehdottomasti lempeän kasvatuksen – ne tulee ehdottomasti peruskouluttaa, vaikka ovatkin kooltaan pieniä. Tämän tyyppiset koirat eivät usein ole kovin sosiaalisia ja on hyvin mahdollista, etteivät välttämättä tule samaa sukupuolta olevien koirien kanssa toimeen. Kokoonsa nähden terrieritkin tarvitsevat melko paljon liikuntaa sekä ehdottomasti myös muita aktiviteetteja.

Taistelukoirat: esimerkiksi staffordshirenbullterrieri ja amerikanstaffordshirenterrieri

Taistelukoirat on jalostettu tappelemaan toisten koirien tai muiden eläinten kanssa. Lisäksi roduilla on monesti ollut myös muita, mahdollisesti metsästykseen liittyviä käyttötarkoituksia. Taistelurodut nauttivat fyysisistä haasteista ja ovat luonteeltaan periksiantamattomia, rohkeita, sitkeitä ja väsymättömiä. Ne vaativat kokonsa ja voimiensa puolesta hyvän peruskoulutuksen. Vaikka ne ovatkin monesti ihmisten mielestä itsepäisiä, ei niiden opettamisessa saa koskaan käyttää kovia otteita. Taistelukoirat eivät yleensä tule toimeen samaa sukupuolta olevien koirien kanssa – jotkut eivät tule toimeen muiden koirien kanssa lainkaan. Sen sijaan ne ovat yleensä erittäin hyvin ihmisten käsiteltävissä ja ovat usein hyvin ystävällisiä kaikille.

Metsästyspystykorvat: esimerkiksi norjanharmaahirvikoira, suomenpystykorva ja laikat

Metsästyspystykorvat on jalostettu etsimään riistaa ja harhauttamaan tai pitämään sitä paikallaan haukullaan niin, että metsästäjä pääsee paikalle ampumaan saaliin. Työskennellessään ne liikkuvat metsässä pitkiä matkoja. Tämän taipumuksen vuoksi ne ulkoillessakin saattavat irtiollessaan lähteä melko kauas. Niitä voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta pitää turvallisesti irti kaupunkiolosuhteissa. Joskus ne eivät myöskään malta nostaa kuonoaan ylös maasta, vaan tuntuvat elävän täydellisessä hajumaailmassa. Ne voivat myös olla melko kovia haukkumaan.

Arktiset pystykorvat: esimerkiksi alaskanmalamuutti ja siperianhusky

Arktiset pystykorvat on jalostettu vetämään rekeä tai ahkiota yleensä usean koiran valjakoissa. Ne ovat sitkeitä ja periksiantamattomia sekä tottuneet toimimaan melko itsenäisesti. Käyttötarkoituksensa vuoksi ne tarvitsevat paljon liikuntaa eivätkä paksun turkkinsa vuoksi välttämättä viihdy sisätiloissa kerrostalossa. Ne myös haukkuvat ja ulkovat melko herkästi, joten äänenkäyttönsä vuoksi niitä ei suositella kaupunkiin. Arktiset rodut ovat myös hyvin sosiaalisia ja kaipaavat muiden koirien seuraa. Ne voivat parhaiten eläessään toisten samanrotuisten kanssa.

Vinttikoirat: esimerkiksi whippet, greyhound ja saluki

Vinttikoirat ovat metsästyskoiria, jotka etsivät saaliin näköaistillaan ja juoksevat tämän sitten kiinni ja tappavat. Ne ovat usein jalostettu toimimaan ajueissa tai pareittain, joten ne tulevat yleensä hyvin toimeen etenkin omanrotuistensa koirien kanssa. Ne kaipaavatkin usein seuraa ja viihtyvät parhaiten lajitoveriensa kanssa.

Vinttikoirat on luotu työskentelemään itsenäisesti eivätkä ole kovin kiinnostuneita ohjaajastaan. Ne voivat myös lähteä herkästi näkyvän riistan perään, joten niitä voi olla vaikeaa tai mahdotonta pitää kaupungissa irti. Vinttikoirat kuitenkin tarvitsevat säännöllistä vapaana juoksemista, joten omistajat täytyy taata se niille jollain tavalla turvallisesti. Monet vinttikoirarodut ovat kotoisin lämpimistä maista eivätkä tarkene Suomen talvisäässä ilman huolellista pukemista.