Ruoantuotanto
>> Palaa takaisin kampanjasivulle
Kielletään häkkikanalat ja lisätään muidenkin tuotantoeläinten liikkumisvapautta
Uuteen eläinten hyvinvointilakiin on tulossa monia toivottuja eläinten hyvinvointia edistäviä uudistuksia. Lain tavoitteena on eläinten lajityypillisten käyttäytymisen mahdollistaminen. Valitettavasti tuotantoeläinten kohdalla lukuisat poikkeukset kuitenkin vesittävät tavoitteen, kun eläimiä saa jatkossakin pitää pitkiä aikoja pienessä häkissä tai paikalleen kytkettynä.
Koska laki on jo syntyessään merkittäviltä osin vanhentunut, täytyy munijakanojen, emakoiden ja lypsykarjan liikkumisvapauden turvaamiseksi tehdä muutoksia. Näitä voi tehdä sekä lainsäädännöllisin keinoin että vapaaehtoisin toimin.
Kehitetään ja tuetaan kotimaista kasviproteiinituotantoa
Valtaosa eläinproteiinin tuotannosta on niin sanottua tehotuotantoa, josta aiheutuu monenlaista haittaa eläinten hyvinvoinnille. Lisäksi lihantuotanto on suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia ja merkittävimpiä tekijöitä ilmastonlämpenemisen taustalla. Yhä useampi onkin kasvavan ympäristötietoisuuden sekä eläinten hyvinvointiongelmien vuoksi vähentänyt lihankulutustaan tai lopettanut sen kokonaan.
Kotimaista kasviproteiinin tuotantoa tulee kehittää ja tukea nykyistä voimakkaammin, sillä se lisää Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, hillitsee kasvihuonepäästöjä ja palvelee myös kansanterveyttä.
Säädetään kirjolohen kasvatukselle kalojen hyvinvointia edistävät pitovaatimukset
Kalat ovat siitä poikkeuksellinen eläintuotannossa käytettävä lajiryhmä, että niiden pito-olosuhteille ei ole monelta osin määritelty edes vähimmäisvaatimuksia. Kalat nähdään massana: kalojen kasvatuksesta puhuttaessa käytetään sanaa ”kalanviljely”, ja kalojen vuosittaiset tuotantomäärät ilmaistaan kiloina yksilömäärien sijaan. Kasvatettavat kalat elävät kuin sillit purkissa: niitä voi olla jopa kymmeniä kiloja kuutiometrillä.
Kalat ovat aisteiltaan kehittyneitä, kognitiivisesti kyvykkäitä ja ympäristöstään kiinnostuneita eläimiä. Silti niiden kasvatuksessa ei edellytetä hyvinvoinnin kannalta edes välttämättömimpiä virikkeitä. Kaloja saa myös yhä Suomessa tainnuttaa epäeettisesti hiilidioksidilla. Hiilidioksiditainnutuksessa eläin tukehtuu hitaasti ja tuskallisesti. Taintuminen voi kestää jopa useita minuutteja.
On tärkeää, että vuoden 2023 alussa voimaan tulevan eläinten hyvinvointilain asetuksissa huomioidaan myös ruoaksi kasvatettavat kalat.