Elävien kettujen käyttö luolakoirakokeissa on tuomittavaa

Suomen Kennelliitto yllätti viikonloppuna negatiivisesti, kun liiton valtuusto päätti sallia jatkossakin elävien eläinten käyttämisen luolakoirien taipumuskokeissa.

Maaliskuussa Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi salakuvattuja videoita, joilla luolaan päästetyt koirat ja kohde-eläimiksi pakotetut ketut pääsivät käytännössä tappelemaan keskenään, vaikka kontakti koiran ja kohde-eläimen välillä oli jo tuolloin kokeiden säännöissä kielletty. Kokeissa käytetään niin sanottua keinoluolastoa, josta koiran tulee löytää sinne piilotettu kettu ja ilmoittaa löydöstä haukkumalla.

Kennelliitto keskeytti tuolloin luolakoirien taipumuskokeet ja -harjoitukset selvittääkseen, miten niiden sääntöjä tulisi uudistaa koirien ja kohde-eläinten suojelemiseksi. Kennelliiton hallitus päätyi esittämään elävien kohde-eläinten käyttökieltoa, mutta valtuusto päätti sallia käytön niukalla enemmistöllä äänin 58–57.

Kennelliiton uusituissa säännöissä parannetaan suojaa ketun ja koiran välillä ja lyhennetään aikaa, jonka kettua saa kerralla käyttää.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, jossa SEYkin on mukana, kehotti helmikuussa 2023 kieltämään elävien kohde-eläinten käytön luolakoirien taipumuskokeissa.

Neuvottelukunnan mukaan kettujen käyttäminen ei ole välttämätöntä luolakoirien rotutyypillisten ominaisuuksien testaamisessa ja harjoittamisessa. Kettu kärsii tilanteessa tarpeettomasti pelosta ja stressistä. Vaikka koirat eivät enää pääsisikään fyysiseen kontaktiin kettujen kanssa, on tilanne ketulle äärettömän stressaava.

SEY puolestaan yritti saada elävien kohde-eläinten käyttökiellon yksiselitteisenä uuteen eläinten hyvinvointilakiin.

Vuodenvaihteessa voimaan astuvan eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja niiden suojeleminen parhaalla mahdollisella tavalla eläinten hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta.

Tulkintamme mukaan elävien kohde-eläinten käyttö on eläinten hyvinvointilain vastaista. Näkemyksemme perustuu muun muassa siihen, että tulevan lain mukaan eläintä ei saa käsitellä sillä tavalla, että sille aiheutetaan tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Lain esitöiden mukaan tämän pykälän tarkoituksena on selventää, millainen kohtelu aiheuttaa eläimille tarpeetonta kipua tai kärsimystä ja on siten kiellettyä.

Kohde-eläimelle aiheutuva kärsimystä on mielestämme ilmiselvästi tarpeetonta, sillä luolametsästyksessä käytettävien koirien kouluttaminen onnistuu myös ilman eläviä kohde-eläimiä. Näin ollen tulemme selvittämään mahdollisuuksiamme puuttua tähän ilmeiseen ristiriitaan oikeudellisin keinoin.  

Eläintä on tulevan lain mukaan myös kohdeltava hyvin ja kunnioittaen. Se, mitä eläinten hyvällä kohtelulla tarkoitetaan, riippuu kulloinkin yhteiskunnassa vallitsevasta käsityksestä. Suomessa vallalla on tutkimustietoon perustuva käsitys, jonka mukaan eläimen tulee voida käyttäytyä lajilleen tyypillisesti, eikä sille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä, fyysistä tai psyykkistä. Näkemyksemme mukaan yhteiskunnassa yleisesti vallitseva käsitys on jyrkässä ristiriidassa Kennelliiton valtuuston päätöksen kanssa.

Kennelliiton valtuuston täpärä päätös paljastaa ennen kaikkea sen, miten kahtiajakautunut Suomen koirankoulutuskenttä on ja miten vähän merkittävä osa koiraharrastajista tuntuu piittaavan muiden eläinten hyvinvoinnista. Monissa koirapiireissä ollaan vuosikymmeniä jäljessä tulevan eläinten hyvinvointilain hengestä.