H\u00e4meenlinnan El\u00e4insuojelusseura perustettiin 1875. Se oli maamme ensimm\u00e4isi\u00e4 el\u00e4insuojeluyhdistyksi\u00e4. Zachris Topeliuksen aloitteesta 1870 perustettu Kev\u00e4tyhti\u00f6 oli ensimm\u00e4inen. Yhdistyksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti seuran tarkoitus oli \u201dosittain ja yleisesti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tuntoa kotiel\u00e4inten siivoon ja lempe\u00e4\u00e4n menettelyyn\u201d sek\u00e4 \u201dest\u00e4\u00e4 kaikenlaista el\u00e4inten kiduttamista\u201d. Ensimm\u00e4isi\u00e4 puheenjohtajia olivat postimestari Carl Gustaf All\u00e9en (vuosina 1875\u20131902), luonnonhistorian lehtori Albert Theodor B\u00f6\u00f6k (1902\u20131926) sek\u00e4 varatuomari Harry Pomoell (1926\u20131939).<\/p>\n\n\n\n
Aluksi seura keskittyi kotiel\u00e4inten suojeluun. Karjan ja erityisesti hevosten huono kohtelu aiheutti eniten p\u00e4\u00e4nvaivaa. Yhdistyksell\u00e4 oli tapana esimerkiksi valvoa hevosten myynti\u00e4 markkinoilla ja lunastaa huonokuntoiset hevoset. My\u00f6s pikkulinnut olivat suojelun kohteena. Ihmisi\u00e4 pyrittiin ohjaamaan ja neuvomaan jakamalla el\u00e4insuojeluaiheisia lehti\u00e4 ja kirjasia. Lapsille j\u00e4rjestettiin el\u00e4insuojeluaiheiset Sylvia-juhlat Kaupunginpuistossa 1900-luvun alusta aina vuoteen 1932. H\u00e4meenlinnassa j\u00e4rjestettiin Suomen Yleinen El\u00e4insuojelukongressi 1917.<\/p>\n\n\n\n
Talvisota katkaisi El\u00e4insuojelusseuran toiminnan, eik\u00e4 se sotien j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 jatkunut. Vuonna 1966 asessori Harald Toivola her\u00e4tti henkiin el\u00e4insuojeluaatteen H\u00e4meenlinnassa, ja vanhan seuran ty\u00f6n jatkajaksi perustettiin H\u00e4meenlinnan Seudun El\u00e4insuojeluyhdistys. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Reino Viljanen, joka otti syd\u00e4menasiakseen sorsien talviruokinnan.<\/p>\n\n\n\n
Yhdistyksess\u00e4 toimivat el\u00e4intenvalvojat puuttuivat el\u00e4inten huonoon kohteluun ilmoitusten perusteella. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 jatkui vuoteen 1971, jolloin el\u00e4insuojelulaki m\u00e4\u00e4ritteli viranomaisille kuuluvan el\u00e4insuojeluvalvonnan. Aluksi yhdistyksen tukemana toimi l\u00f6yt\u00f6koirille tarkoitettu el\u00e4inkoti. Toimintaan kuului my\u00f6s valistusty\u00f6t\u00e4 koululaisten parissa sek\u00e4 yleis\u00f6tilaisuuksien j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
1970 vahvistetut s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kertoivat yhdistyksen teht\u00e4v\u00e4ksi \u201dkoettaa j\u00e4sentens\u00e4 kautta kirjallisilla opetuksilla, neuvoilla ja ohjeilla her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa ja rakkautta el\u00e4imiin, kaikilla mahdollisilla keinoilla ehk\u00e4ist\u00e4 el\u00e4inr\u00e4\u00e4kk\u00e4yst\u00e4 ja valvoa, ett\u00e4 voimassa olevia asetuksia t\u00e4ss\u00e4 suhteessa noudatetaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n
1981 aloitettiin systemaattinen kodittomien kissojen pyydyst\u00e4minen. Kissat ja irtokoirat hoidettiin hallituksen j\u00e4senten kodeissa. Noin vuonna 1985 ostettiin ensimm\u00e4inen ty\u00f6maaparakki, johon saatiin sijoitettua kodittomat kissat. Koirat hoidettiin edelleen hallituksen j\u00e4senten kodeissa. Ostettiin toinen parakki, johon saatiin sijoitettua useampia irtokoiria.<\/p>\n\n\n\n
Vuosina 1981\u20131988 tehtiin valistuslehte\u00e4, jonka nimi oli Karvaturri. Lehti jaettiin ilmaiseksi 30 000 talouteen. Yhdistys oli tuolloin ainoa, joka teki niin laajalle ulottuvaa valistusty\u00f6t\u00e4. Vuosittain el\u00e4intenviikolla j\u00e4rjestettiin erilaisia yleis\u00f6tapahtumia, joissa vierailijana oli mm. Anja Eerik\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n
Yhdeks\u00e4nkymment\u00e4luvun lopulla lakis\u00e4\u00e4teiset l\u00f6yt\u00f6el\u00e4intalot vapauttivat yhdistyksen ns. kentt\u00e4ty\u00f6st\u00e4. Noin vuonna 1995 perustettu Kissojen yst\u00e4v\u00e4t ry rupesi py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kissojen l\u00f6yt\u00f6el\u00e4intaloa, ja koirat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t turvakoti Tassulaan. Kunnat maksoivat 15 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 korvauksen el\u00e4inten hoidosta. Yhdistyksen aikaa vapautui kodittomien hoitamisesta varojen ja ruokatarvikkeiden hankintaan. N\u00e4in yhdistys pystyi aloittamaan l\u00f6yt\u00f6el\u00e4inkotien tukemisen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
H\u00e4meenlinnan El\u00e4insuojelusseura perustettiin 1875. Se oli maamme ensimm\u00e4isi\u00e4 el\u00e4insuojeluyhdistyksi\u00e4. Zachris Topeliuksen aloitteesta 1870 perustettu Kev\u00e4tyhti\u00f6 oli ensimm\u00e4inen. Yhdistyksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti seuran tarkoitus oli \u201dosittain ja yleisesti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tuntoa kotiel\u00e4inten siivoon ja lempe\u00e4\u00e4n menettelyyn\u201d sek\u00e4 \u201dest\u00e4\u00e4 kaikenlaista el\u00e4inten kiduttamista\u201d. Ensimm\u00e4isi\u00e4 puheenjohtajia olivat postimestari Carl Gustaf All\u00e9en (vuosina 1875\u20131902), luonnonhistorian lehtori Albert Theodor B\u00f6\u00f6k (1902\u20131926) sek\u00e4 varatuomari […]<\/p>\n","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-592","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n