Loukutus

On vahingollista ajatella, että kissa on puolivilli eläin, joka pitää itsestään huolta ja etsii ruokansa ja turvapaikkansa itse. Kissojen hallitsematon lisääntyminen voikin johtaa ikävään lopputulokseen: ilman omistajaa elävät kissat ovat yleensä aliravittuja, sairaita ja sisäsiittoisia. (SEY 2014.) Yksittäisiä karkulaiskissoja suurempi ongelma ovat niin sanotut kissatalot, joiden ympäristöön kerääntyneet kissat lisääntyvät keskenään (Yle 2014a.) SEYn arvion mukaan vähintään 10 000 kissaa kuolee luontoon tai lopetetaan ei-toivottuna joka vuosi. (SEY 2014.)

Esimerkiksi Imatran seudulla valvontaeläinlääkäri joutuu puuttumaan muutamiin tapauksiin vuodessa. – Näitä tapauksia on valitettavan paljon. Vaikka niitä on noin kolmesta kuuteen vuodessa, niin nekin ovat liikaa, sanoo Imatran seudun valvontaeläinlääkäri Kaarina Leiviskä. (Yle 2014a). Loukku on ansa, jolla otetaan kiinni kissoja silloin, kun niitä ei perinteisin konstein saada. Loukku ei vahingoita kissaa.

Yhdistyksen tekemät loukutukset
Yhdistyksemme käyttää pääsääntöisesti supiloukkuja, vaneriloukkuja sekä minkkiloukkuja. Maanomistajalla on oikeus loukuttaa eläimiä omalla maallaan, mutta toisen omistamalle maalle tarvitaan aina loukutuslupa. Kaakkois-Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry loukuttaa eläimiä vain eläimen omistajan, viranomaisen, maanomistajan tai muun alueen haltijan luvalla. Yhdistyksellä on myös käytössä omat mikrosirulukijat, joiden avulla jokaisesta yhdistyksen vastaanottamasta eläimestä tarkastetaan tunnistusmerkintä. Yhdistys vastaanottaa loukutettuja eläimiä parhaansa mukaan tiloista ja resursseista riippuen. Yhdistyksellä on avuntarpeessa mahdollisuus välittää eläimiä eteenpäin myös yhteistyöverkostojensa kautta muille eläinsuojeluyhdistyksille. Sijaiskotitoiminnastamme löytyy lisää tietoa nettisivuillamme kohdassa Kotia etsivät – Sijaiskotitoiminta.

Apua tarvitaan!
Etsimme loukutusvastaavallemme apua loukutusten järjestämistä ja loukkujen tarkastamista varten. Olethan yhteydessä, mikäli olet kiinnostunut auttamaan yhdistystämme loukutusasioissa: Etelä-Karjalan alueella p. 050 555 1186 tai sähköpostitse kasey.elainkotipesa(at)gmail.com ja Kymenlaaksossa puhelimitse p. 050 555 1197 tai sähköpostitse kasey.kymenlaakso(at)gmail.com.

Etsitkö loukkua oman kissasi loukuttamiseen?
Lainaamme Etelä-Karjalassa eläinkoti Pesältä ja Kymenlaakson alueella varastoiltamme yhdistyksen loukkuja 50 euron panttimaksua vastaan. Sovi loukun lainaamisesta Etelä-Karjalan alueella puhelimitse p. 050 555 1186 tai sähköpostitse kasey.elainkotipesa(at)gmail.com ja Kymenlaaksossa puhelimitse p. 050 555 1197 tai sähköpostitse kasey.kymenlaakso(at)gmail.com. Yhdistys lainaa loukkuja karanneiden kissojen loukutukseen vain allekirjoitettua sopimusta ja 50 € panttia vastaan. Yhdistyksen toimijat voivat resurssiensa mukaisesta auttaa lemmikinomistajia loukutuksissa. Alueelle voidaan jakaa KASEYn loukutusilmoitusta vain mikäli loukutukseen perehdytetty KASEYn toimija valvoo, että loukutus tehdään KASEYn sääntöjen mukaisesti (loukun paikalle on lupa, loukku tarkastetaan säännöllisin väliajoin ja muut loukkuun jääneet kissat uudelleensijoitetaan yhdistyksen ohjeiden mukaisesti). Koska kyseessä ei kuitenkaan ole yhdistyksen organisoima loukutus, ei yhdistys maksa kilometrikorvauksia, vaan mahdolliset kilometrikorvaukset vapaaehtoisille maksaa lemmikinomistaja, mikäli yhdistyksen toimijat auttavat loukutuksessa.

Loukutusilmoitus
Kotkan kaupungineläinlääkäri Nelli Gartmanin ohjeistus (13.6.2018) tiedottamiseen on ollut, että jos loukutetaan suuria määriä kissoja, hankitaan virallinen lupa ja tiedotetaan ympäristöä. Jos kysymyksessä on esimerkiksi yksittäinen kissa, josta on selkeät tuntomerkit tiedossa, ei tiedottaminen ole tarpeellista. Mikäli tiedottaminen päätetään tehdä, ilmoitetaan loukutuksesta lähialueella sijaitseville asunnoille. Kerrostalojen ollessa kyseessä voidaan pyytää esimerkiksi isännöitsijältä lupaa laittaa loukutusilmoitus ilmoitustaululle.

Loukun asettaminen
Ihmisten tonnikala öljyssä on osoittautunut tehokkaimmaksi syötiksi. Sitä ei sovi tarjoilla kissalle kotioloissa sen korkean suolapitoisuuden ja e-vitamiinin puuttumisen vuoksi, mutta pienenä kerta-annoksena se ei tee haittaa. Ruoka asetetaan vain loukun ruokintapäähän – viritettyyn loukkuun ei koskaan jätetä ruokaa loukun sisäänkävelypäähän, jottei loukku vahingossa iskeydy eläimen päälle tai päähän! Esimerkiksi supiloukun sulkuluukussa on paljon voimaa ja kissa, erityisesti kissanpentu tai luonnoneläimistä siili, voi menettää henkensä, mikäli loukun suu iskeytyy voimalla sen päähän. Tarkista, että suljet ruokintapään, ettei kissa pääse karkuun loukkuun joutuessaan ruokintapäästä. Loukkuun pitää lisätä myös vettä, ettei eläin kuihdu loukkuun joutuessaan.

Loukku asetetaan suojaisaan paikkaan, esim. pusikkoon, pusikon viereen tai muualle kissalle mieluisaan paikkaan. Kesällä tämä tarkoittaa lisäksi sitä, ettei esimerkiksi aurinko paista suoraan loukkua kohti. Tarvittaessa loukun voi peittää esim. viltillä tai pressulla. Jokin kissa menee loukkuun mieluummin, kun se on suojaisa, jokin toinen kissa taas ei mene loukkuun, mikäli se on peitetty. Talvisin loukun pohjalle tulee asettaa jokin lämpöä eristävä pohja, esim. stryroksi tai lämpöä eristävä retkipatja. Lämmön eristämiseksi loukku kannattaa kylmillä ilmoilla myös peittää. Jotkin kissat vierastavat loukun ikävältä tuntuvaa pohjaa, joten tarvittaessa loukun sisälle voi asetella sanomalehtiä, sammalta, risuja tai muuta mukavan tuntuista tai maan kaltaista materiaalia peittämään säleikköä ja astinlautaa.

Loukun päälle tai lähettyville jätetään ilmoitus loukuttamisesta sekä loukun omistajan yhteystiedot. Loukun sijaintia ei kerrota muille kuin loukun tarkastajille! Esimerkiksi siis sosiaalisessa mediassa ei saa mainostaa loukun tarkkaa paikkaa, ettei kukaan käy varastamassa tai rikkomassa loukkua.

Hajujälkien tekeminen
Loukutettavaa eläintä voidaan houkutella hajujäljillä siihen suuntaan, jonne sen halutaan kulkevan. Esimerkiksi eläimen havaintopaikalta voidaan tehdä hajujälki loukulle. Hajujälki tehdään suunnasta, jossa eläimen arvellaan liikkuvan. Hajujälki tehdään oman kävelykohdan viereen, ei siis itsensä eteen tai taakse niin, että hajupullossa oleva haju sekoittuu ihmisen hajuun. Kissalle hajujäljen voi tehdä tonnikalasta ja vedestä. Lisää yksi purkillinen tonnikalaa öljyssä blenderiin. Kokeile, pystytkö sekoittamaan tonnikalasta hienoa jauhetta. Lisää vettä varovasti niin, että saat tonnikalasta mahdollisimman pientä – isot palat takertuvat hajujälkeä tehtäessä hajupullon korkkiin ja vaikeuttavat hajujäljen tekoa. Kun tonnikala on murskeena, voit sekottaa tämän purkillisen jauhettua tonnikalaa 1,5 litran pulloon veden kanssa. Nosta suppilo pullon päälle ja lisää tonnikalaa varovasti veden kanssa, ettei suppilo mene tukkoon. Älä anna suppilon nojata pullonsuun reunoja vasten vaan pidä suppiloa ilmassa, jotta ilma pääsee kiertämään hajupullossa. Muutoin hajupullon täyttämiseen menee paljon aikaa.

Kun tonnikala ja vedet ovat pullossa, sulje pullo ehjällä korkilla. Ota toinen korkki, johon teet reiän keskelle esimerkiksi naulalla ja vasaralla. Vaihda korkit vasta, kun aloitat hajujäljen vedon, jottei koko auto haise tonnikalalle. Vedä hajujälki aina loukkuun, ei koskaan loukusta pois päin! Hajujälki vedetään aina siihen suuntaan, johon eläimen halutaan kulkevan. Hyvä hajujäljen vetomatka on esim. 100-500 m kohteesta. Yli puolen kilometrin hajujälkiä ei kannata vetää. Kun vedät hajujälkeä, valitse eläimelle turvallinen reitti. Hajujälki toimii parhaiten, mikäli hajujälkeä tiputetaan maahan jatkuvana vanana (esim. 1 cm välein), mutta puolen metrin välejäkin voi jättää, jos matka on pitkä ja hajuneste on lopussa. Loukulle vedettäessä jäljen tulee olla yhtenäinen. Hajujälki on hyvä vahvistaa ainakin kerran päivässä, mieluummin kaksi.

Talteenotetut eläimet
Kaakkois-Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry ilmoittaa kaikista villiintyneinä tai hylättyinä talteenotetuista kissoista internet-sivuillaan omassa osiossaan, missä ilmoitus pidetään esillä 15 vrk ajan. Tämän lisäksi kuva ja löytymistiedot julkaistaan yhdistyksen Facebook-sivulla sekä Karkurit.fi:ssä, missä se pidetään esillä 15 vrk ajan. Löydetystä eläimestä ilmoitetaan vähintään yhdellä kaupan ilmoitustaululla tai muussa vastaavassa paikassa alueella. Mikäli kyseisille kissoille ei näistä toimenpiteistä huolimatta ilmoittaudu sellaista omistajaa, joka pystyy todentamaan omistajuutensa, yhdistys etsii kyseisille kissoille uudet loppuelämän kodit.

Lähteet
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry 2014. Laiminlyödyt kissat vievät leijonanosan eläinsuojelijoiden resursseista – SEY julkaisi kissoihin liittyvät tavoitteensa uuteen eläinsuojelulakiin. Luettavissa: http://www.elainsuojelulaki.fi/laiminlyodyt-kissat-vievat-leijonanosan-elainsuojelijoiden-resursseista-sey-julkaisi-kissoihin-liittyvat-tavoitteensa-uuteen-elainsuojelulakiin/. Luettu: 4.5.2015.

Yle 2014a. Kissojen holtiton lisääntyminen tuottaa paljon harmia ja työtä. Luettavissa: http://yle.fi/uutiset/kissojen_holtiton_lisaantyminen_tuottaa_paljon_harmia_ja_tyota/7370978. Luettu: 4.5.2015.

Yle 2014b. Kulkukissoista ilmoitetaan yhä aktiivisemmin – leikkaamattomuus aiheuttaa ongelmia. Luettavissa: http://yle.fi/uutiset/kulkukissoista_ilmoitetaan_yha_aktiivisemmin__leikkaamattomuus_aiheuttaa_ongelmia/7441183. Luettu: 4.5.2015.