Yhdistyksen säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys ry, josta käytetään lyhennettä
Kasey. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys toimii Kaakkois-Suomessa. Yhdistys on
SEY Suomen eläinsuojelu ry:n jäsenyhdistys.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää eläinsuojelua ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella
tavalla kärsimykseltä sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • pyrkii vaikuttamaan eläinsuojelulainsäädäntöön sekä viranomaisten toimintaan ja päätöksiin
    antamalla lausuntoja, ehdotuksia ja kannanottoja, jotka edistävät eläinten hyvää kohtelua.
  • neuvoo ja opastaa eläintenomistajia toimimaan tavalla, joka edistää eläinten hyvinvointia
  • harjoittaa tarkoitusperiensä mukaista nuorisotoimintaa.
  • on yhteydessä ja tekee yhteistyötä vastaavien yhdistysten sekä muiden eläimiä auttavien
    tahojen kanssa.
  • toimii muillakin vastaavilla tavoilla, jotta eläinten hyvä kohtelu ja huolenpito eläimiin
    lisääntyisivät.
    Toiminnan tukemiseksi yhdistys voi
  • harjoittaa julkaisu-, valistus- ja koulutustoimintaa.
  • järjestää maksullisia tai ilmaisia esitelmätilaisuuksia, kokouksia, eläinsuojelupäiviä,
    kursseja, koulutuksia ja muita samantapaisia tilaisuuksia sekä niiden yhteydessä pitää
    tilapäistä pop-up -kahvilaa.
  • ottaa palvelukseensa puhujia, neuvojia, valvojia ja asiamiehiä.
  • järjestää jäsenilleen opinto- ja tutustumismatkoja.
  • ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia ja omistaa
    toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
  • järjestää myyjäisiä, arpajaisia ja varainkeräyksiä.
  • myydä erilaisia jäsen- ja kannatustuotteita.
  • harjoittaa kahvilatoimintaa tai muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa.
  • ylläpitää eläinhoitolaa.
  • avustaa vähävaraisia eläinten omistajia.
  • auttaa luonnonvaraisia eläimiä.
  • ylläpitää eläinten hautausmaata ja periä maksua hautapaikoista.
    Hautamaksun suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous.
  • kuulua alansa järjestöihin sekä muihin yhdistyksiin.
    Tarvittaessa yhdistys hankkii toimintaansa varten asianmukaisen luvan.

    3 § Jäsenet
    Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä sekä nuoriso-, kannatus-, perhe-, ainais- ja
    kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja.

    Yhdistyksen varsinaiseksi ja ainaisjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka
    hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Alle 15-vuotias henkilö voidaan hyväksyä
    nuorisojäseneksi. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka asuu samassa
    taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen
    henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja
    toimintaa. Varsinaiset jäsenet sekä ainais-, nuoriso-, perhe- ja kannatusjäsenet hyväksyy
    hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

    Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen
    kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen
    toimintaa.

    4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
    Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallituksen
    puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
    pöytäkirjaan.

    Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta,
    jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai ei enää
    täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
    Jäsenmaksun laiminlyönnin seurauksena hallituksella on valtuudet erottaa jäsen. Ennen
    erottamiseen johtavaa menettelyä jäsenelle on ilmoitettava erottamisuhasta, mikäli hän ei
    erääntynyttä jäsenmaksuaan aio maksaa hallituksen päättämässä, kohtuullisessa ajassa.
    Ilmoitukseksi voidaan katsoa maksumuistutus tai muu vastaava tähän verrattava menettely.
    Ennen erottamisesitystä on jäsenelle ilmoitettava moitittavasta toiminnasta ja annettava
    tilaisuus antaa asiasta selvitys.

    Ilmoittaminen tapahtuu antamalla hänelle kirjallinen varoitus, missä määritellään yhdistyksen
    toimintaa vahingoittanut teko, perustellaan toiminnan merkittävä vahingollisuus yhdistykselle
    ja ilmaistaan mahdollinen erottamisuhka, mikäli vahingollinen toiminta vastaisuudessa jatkuu.
    Varoituksen voimassaoloaika on kirjattava varoitukseen ja ajan on oltava kohtuullinen
    varoituksen aiheeseen nähden, kuitenkin enintään yksi vuosi. Varoituksen antajana toimii
    yhdistyksen hallitus.

    Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, mikäli tämä on
    menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistyksen toimintaa
    merkittävällä tavalla. Merkittäväksi tavaksi voidaan katsoa esimerkiksi yhdistyksen
    omaisuuden tuhoaminen tai varastaminen, rahan kavaltaminen, toimintaohjeiden toistuva
    noudattamatta jättäminen tai lahjoitusten ottaminen omaan käyttöön ilman hallituksen
    päätöstä.

    Yhdistyksen kokous voi päättää erottaa jäsenen mikäli tämä on saanut lainvoimaisen
    tuomion Suomessa tai ulkomailla sellaisesta rikoksesta, mikä on räikeässä ristiriidassa
    yhdistyksen tarkoituksen, toiminnan ja tavoitteiden suhteen (esimerkiksi eläinsuojelurikos,
    eläinsuojelurikkomus, ympäristörikos tai muu näihin verrattava, eläinten ja ympäristön
    vahingoittamisesta annettu tuomio) tai minkä seurauksena yhdistyksen toiminnan voidaan
    katsoa kohtuuttomasti vaikeutuvan (esimerkiksi rikos, missä yhdistys itse on
    asianomistajana, tai tuomion voidaan perustellusti arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa
    yhdistyksen imagolle ja toiminnalle) tai tuomio on luonteeltaan sellainen, että erotettavan
    henkilön jäsenyydestä voidaan perustellusti arvioida olevan vakavaa vaaraa yhdistykselle tai
    sen jäsenille. Näissä § 4 momentissa 6 luetelluissa tapauksissa ei kirjallista varoitusta ja
    selvitysmahdollisuutta tarvitse antaa.

    Eronneen tai erotetun jäsenen maksamia jäsenmaksuja ei suoriteta takaisin eikä hänellä ole
    oikeutta yhdistyksen omaisuuteen. Erotessa tai erotettaessa jäsen menettää heti kaikki
    jäsenoikeutensa, mutta on velvollinen maksamaan erääntyneet jäsenmaksunsa.

    5 § Jäsenrekisterin pitäminen
    Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on pitää jäsenrekisteriä. Yhdistyksen kokous voi päättää,
    että yhdistyksen jäsenrekisterin pitäminen annetaan SEY Suomen eläinsuojelu ry:n
    tehtäväksi.

    6 § Liittymis- ja jäsenmaksu
    Varsinaisilta jäseniltä sekä nuoriso-, perhe- ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
    vuotuisen jäsenmaksun suuruuden erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää yhdistyksen
    syyskokous. Ainaisjäseniltä perittävän liittymismaksun ja kertakaikkisen ainaisjäsenmaksun
    suuruuden vahvistaa syyskokous. Ainaisjäsen on tämän jälkeen vapaa
    jäsenmaksuvelvollisuudesta. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita
    jäsenmaksuja.

    7 § Hallitus
    Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja
    sekä vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2)
    varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi
    toimikaudeksi kerrallaan siten, että puolet varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on
    vuosittain erovuorossa.

    Ensimmäisen kerran erovuoroisuus ratkaistaan valinnan yhteydessä arvalla. Tarvittaessa
    erovuoroisten määrä pyöristetään alaspäin.
    Erovuoroiset voidaan valita uudelleen.
    Varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa hallituksen kokouksissa. Varajäsenien
    keskinäinen prioriteetti sijaistaa hallituksen varsinaisia jäseniä määräytyy syyskokouksessa
    saadun äänimäärän perusteella. Äänimäärän ollessa tasan ratkaistaan asia
    syyskokouksessa arvalla.

    Hallitus valitsee keskuudestaan kullekin kaudelle varapuheenjohtajan sekä ottaa
    keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
    Puheenjohtajan toimikausi on syyskokousten välinen aika. Puheenjohtajana voi toimia
    korkeintaan kolme (3) peräkkäistä kautta. Tämän jälkeen hän voi asettua uudelleen ehdolle
    puheenjohtajaksi jonkun muun toimittua puheenjohtajana yhden toimikauden ajan.
    Poikkeuksen edelliseen kohtaan muodostaa tilanne, jossa toista puheenjohtaja ehdokasta ei
    asetu ehdolle, tällöin edellinen puheenjohtaja voidaan valita uudelleen, yhdeksi toimikaudeksi
    kerrallaan.

    Hallituksen puheenjohtajan, varsinaisten jäsenten, varajäsenten sekä muiden
    toimihenkilöiden on oltava 3 §:ssä tarkoitettuja yhdistyksen varsinaisia henkilöjäseniä tai
    perhejäseniä.

    Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
    kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
    sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai
    varapuheenjohtaja ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten
    mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

    Hallitus voi myös pitää kokouksen ja tehdä päätöksiä puhelin kokouksessa, sähköpostilla
    taikka muuta sellaista viestintävälinettä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten
    yhteydenpidon päätöksenteon aikana. Hallituksen kokouksen ajankohtaa voidaan muuttaa
    alkuperäisestä, mikäli hallituksen ehdoton päätösvaltainen enemmistö sen hyväksyy taikka
    sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä.

    8 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
    Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kukin yksin tai
    sihteeri, rahastonhoitaja ja hallituksen jäsenet, kaksi yhdessä. Hallitus voi myös määrätä
    muun yksityishenkilön kirjoittamaan nimen yhdistyksen puolesta yksin tai yhdessä muun
    nimenkirjoittajan kanssa.

    9 § Tilikausi ja toiminnantarkastus
    Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen
    toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle ja tarvittaessa toiminnantarkastajalle
    viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan ja tarvittaessa
    toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen
    kevätkokousta hallitukselle.

    10 § Yhdistyksen kokoukset
    Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Molemmat
    kokoukset pidetään hallituksen määräämänä päivänä siten, että kevätkokouksen ajankohta
    on tammi-toukokuussa ja syyskokouksen syys-joulukuussa. Ylimääräinen kokous pidetään,
    kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
    vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta
    erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen
    vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

    Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä,
    ainaisjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatus- ja
    nuorisojäsenellä on kokouksessa vain läsnäolo- ja puheoikeus.

    Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, mielipide, jota
    on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen
    puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

    Etäosallistuminen on mahdollista yhdistyksen kevät- ja syyskokouksessa fyysisen kokouksen
    lisäksi. Kokouspaikka ilmoitetaan kokouskutsussa ja jäsenillä on halutessaan mahdollisuus
    osallistua fyysiseen kokoukseen. Fyysisessä kokouksessa on paikalla vähintään
    puheenjohtaja ja sihteeri. Harkintavalta etäosallistumisen tarjoamisessa on yhdistyksen
    hallituksella. Etäosallistuminen tapahtuu kokouksen aikana (reaaliaikainen osallistuminen)
    tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Etäyhteydellä olevat jäsenet ovat
    myös äänioikeutettuja, mikäli heillä muutoin on äänioikeus. Etäkokousmahdollisuudesta
    tiedotetaan erikseen kokouskutsussa.

    11 § Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen
    Kokouskutsu on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta julkaisemalla kutsu
    yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä taikka yhdistyksen omilla
    kotisivuilla tai lähettämällä kutsu sähköisesti tai kirjeitse siihen osoitteeseen, jonka jäsen on
    yhdistykselle osoitteekseen ilmoittanut.

    Asia, jonka jäsen haluaa esittää kokoukselle, on ilmoitettava hallitukselle kirjallisesti
    liitteineen niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokous on
    päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

    12 § Varsinaiset kokoukset
    Yhdistyksen varsinaisissa kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

    Kevätkokouksessa:
  • Kokouksen avaus
  • Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
    ääntenlaskijaa
  • Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  • Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajan sekä tarvittaessa
    toiminnantarkastajan lausunto
  • Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
    ja muille vastuuvelvollisille
  • Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

    Syyskokouksessa:

  • Kokouksen avaus
  • Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
    ääntenlaskijaa
  • Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  • Vahvistetaan toimintasuunnitelma, jäsenmaksujen ja muiden syyskokouksessa
    käsiteltävien maksujen suuruudet, sekä tulo ja menoarvio
  • Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
  • Valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja sekä tarvittaessa
    toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja
  • Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

    13 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
    Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
    kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
    Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

    Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen sääntöjen määräämän
    tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
    Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

    Yhdistyksen kokous voi antaa yhdistyksen toimintaa tarkemmin määritteleviä ohjeita, jotka
    sitovat yhdistyksen jäseniä. Ohjesäännöt eivät saa olla ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa.

    Kappale näitä sääntöjä sekä kappale kutakin mainituista ohjesäännöistä on maksutta
    annettava jokaiselle yhdistyksen jäsenelle sekä jäsenyyttä hakevalle.

Jaa sivu