Yhdistyksen säännöt
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys ry, josta
käytetään lyhennettä Kasey. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys
toimii Kaakkois-Suomessa. Yhdistys on SEY Suomen
Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n jäsenyhdistys.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää eläinsuojelua ja suojella
eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja
tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- pyrkii vaikuttamaan eläinsuojelulainsäädäntöön sekä viranomaisten
toimintaan ja päätöksiin antamalla lausuntoja, ehdotuksia ja
kannanottoja, jotka edistävät eläinten hyvää kohtelua. - neuvoo ja opastaa eläintenomistajia toimimaan tavalla, joka
edistää eläinten hyvinvointia - harjoittaa tarkoitusperiensä mukaista nuorisotoimintaa.
- on yhteydessä ja tekee yhteistyötä vastaavien yhdistysten sekä
muiden eläimiä auttavien tahojen kanssa. - toimii muillakin vastaavilla tavoilla, jotta eläinten hyvä kohtelu
ja huolenpito eläimiin lisääntyisivät.
Toiminnan tukemiseksi yhdistys voi - harjoittaa julkaisu-, valistus- ja koulutustoimintaa.
- järjestää maksullisia tai ilmaisia esitelmätilaisuuksia,
kokouksia, eläinsuojelupäiviä, kursseja, koulutuksia ja muita
samantapaisia tilaisuuksia sekä niiden yhteydessä pitää tilapäistä
ravitsemusliikettä. - ottaa palvelukseensa puhujia, neuvojia, valvojia ja asiamiehiä.
- ylläpitää rekisteröimättömiä jaostoja.
- järjestää jäsenilleen opinto- ja tutustumismatkoja.
- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä
hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja
irtainta omaisuutta. - järjestää myyjäisiä, arpajaisia ja varainkeräyksiä.
- ostaa ja välittää jäsenilleen eläintenhoito- ja suojeluvälineitä.
- myydä merkkejä, kortteja, adresseja, omia julkaisujaan ja
tuotteitaan sekä erilaisia jäsen- ja kannatustuotteita. - harjoittaa kioskitoimintaa, tai muuta vastaavaa
elinkeinotoimintaa. - ylläpitää eläinhoitolaa.
- avustaa vähävaraisia eläinten omistajia.
- auttaa luonnonvaraisia eläimiä.
- ylläpitää eläinten hautausmaata ja periä maksua hautapaikoista.
Hautamaksun suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous. - kuulua alansa järjestöihin sekä muihin yhdistyksiin.
Tarvittaessa yhdistys hankkii toimintaansa varten asianmukaisen
luvan.
3 § Jäsenet
Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä sekä nuoriso-, kannatus-,
perhe-, ainais- ja kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja.
Yhdistyksen varsinaiseksi ja ainaisjäseneksi voidaan hyväksyä
yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja
säännöt. Alle 15-vuotias henkilö voidaan hyväksyä nuorisojäseneksi.
Perhejäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka asuu
samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa. Kannatusjäseneksi
voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen
yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Varsinaiset jäsenet sekä ainais-, nuoriso-, perhe- ja
kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen
esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on
huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla
erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän on jättänyt
jäsenmaksunsa maksamatta, jättänyt täyttämättä ne velvoitteet,
joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai ei enää täytä
laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsenmaksun laiminlyönnin seurauksena hallituksella on valtuudet
erottaa jäsen. Ennen erottamiseen johtavaa menettelyä jäsenelle on
ilmoitettava erottamisuhasta, mikäli hän ei erääntynyttä
jäsenmaksuaan aio maksaa hallituksen päättämässä, kohtuullisessa
ajassa. Ilmoitukseksi voidaan katsoa maksumuistutus tai muu vastaava
tähän verrattava menettely.
Ennen erottamisesitystä on jäsenelle ilmoitettava moitittavasta
toiminnasta ja annettava tilaisuus antaa asiasta selvitys.
Ilmoittaminen tapahtuu antamalla hänelle kirjallinen varoitus, missä
määritellään yhdistyksen toimintaa vahingoittanut teko, perustellaan
toiminnan merkittävä vahingollisuus yhdistykselle ja ilmaistaan
mahdollinen erottamisuhka, mikäli vahingollinen toiminta
vastaisuudessa jatkuu. Varoituksen voimassaoloaika on kirjattava
varoitukseen ja ajan on oltava kohtuullinen varoituksen aiheeseen
nähden, kuitenkin enintään yksi vuosi. Varoituksen antajana toimii
yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen,
mikäli tämä on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella
vahingoittanut yhdistyksen toimintaa merkittävällä tavalla.
Merkittäväksi tavaksi voidaan katsoa esimerkiksi yhdistyksen
omaisuuden tuhoaminen tai varastaminen, rahan kavaltaminen,
toimintaohjeiden toistuva noudattamatta jättäminen tai lahjoitusten
ottaminen omaan käyttöön ilman hallituksen päätöstä.
Yhdistyksen kokous voi päättää erottaa jäsenen mikäli tämä on saanut
lainvoimaisen tuomion Suomessa tai ulkomailla sellaisesta
rikoksesta, mikä on räikeässä ristiriidassa yhdistyksen
tarkoituksen, toiminnan ja tavoitteiden suhteen (esimerkiksi
eläinsuojelurikos, eläinsuojelurikkomus, ympäristörikos tai muu
näihin verrattava, eläinten ja ympäristön vahingoittamisesta annettu
tuomio) tai minkä seurauksena yhdistyksen toiminnan voidaan katsoa
kohtuuttomasti vaikeutuvan (esimerkiksi rikos, missä yhdistys itse
on asianomistajana, tai tuomion voidaan perustellusti arvioida
aiheuttavan merkittävää haittaa yhdistyksen imagolle ja toiminnalle)
tai tuomio on luonteeltaan sellainen, että erotettavan henkilön
jäsenyydestä voidaan perustellusti arvioida olevan vakavaa vaaraa
yhdistykselle tai sen jäsenille. Näissä § 4 momentissa 6
luetelluissa tapauksissa ei kirjallista varoitusta ja
selvitysmahdollisuutta tarvitse antaa.
Eronneen tai erotetun jäsenen maksamia jäsenmaksuja ei suoriteta
takaisin eikä hänellä ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen. Erotessa
tai erotettaessa jäsen menettää heti kaikki jäsenoikeutensa, mutta
on velvollinen maksamaan erääntyneet jäsenmaksunsa.
5 § Jäsenrekisterin pitäminen
Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on pitää jäsenrekisteriä.
Yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen jäsenrekisterin
pitäminen annetaan SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n
tehtäväksi.
6 § Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä sekä nuoriso-, perhe- ja kannatusjäseniltä
perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruuden
erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää yhdistyksen syyskokous.
Ainaisjäseniltä perittävän liittymismaksun ja kertakaikkisen
ainaisjäsenmaksun suuruuden vahvistaa syyskokous. Ainaisjäsen on
tämän jälkeen vapaa jäsenmaksuvelvollisuudesta. Kunniapuheenjohtaja
ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
7 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa
valitut puheenjohtaja sekä vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan
(8) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen
toimikausi on syyskokousten välinen aika. Hallituksen jäsenet
valitaan kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan siten, että puolet
varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa.
Ensimmäisen kerran erovuoroisuus ratkaistaan valinnan yhteydessä
arvalla. Tarvittaessa erovuoroisten määrä pyöristetään alaspäin.
Erovuoroiset voidaan valita uudelleen.
Varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa hallituksen
kokouksissa. Varajäsenien keskinäinen prioriteetti sijaistaa
hallituksen varsinaisia jäseniä määräytyy syyskokouksessa saadun
äänimäärän perusteella. Äänimäärän ollessa tasan ratkaistaan asia
syyskokouksessa arvalla.
Hallitus valitsee keskuudestaan kullekin kaudelle varapuheenjohtajan
sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin,
rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Puheenjohtajan
toimikausi on syyskokousten välinen aika. Puheenjohtaja voi toimia
korkeintaan kolme (3) peräkkäistä kautta. Tämän jälkeen hän voi
asettua uudelleen ehdolle puheenjohtajaksi jonkun muun toimittua
puheenjohtajana yhden toimikauden ajan. Hallituksen puheenjohtajan,
varsinaisten jäsenten, varajäsenten sekä muidentoimihenkilöiden on
oltava 3 §:ssä tarkoitettuja yhdistyksen varsinaisia henkilöjäseniä
tai perhejäseniä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta
tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus
on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä. Äänestykset
ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus voi myös pitää kokouksen ja tehdä päätöksiä
puhelinkokouksessa, sähköpostilla taikka muuta sellaista
viestintävälinettä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten
yhteydenpidon päätöksenteon aikana. Hallituksen kokouksen ajankohtaa
voidaan muuttaa alkuperäisestä, mikäli hallituksen ehdoton
päätösvaltainen enemmistö sen hyväksyy taikka sekä puheenjohtaja
että varapuheenjohtaja ovat estyneitä.
8 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja, kukin yksin tai sihteeri, rahastonhoitaja ja
hallituksen jäsenet, kaksi yhdessä. Hallitus voi myös määrätä muun
yksityishenkilön kirjoittamaan nimen yhdistyksen puolesta yksin tai
yhdessä muun nimenkirjoittajan kanssa.
9 § Tilikausi ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine
asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava
toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen
kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen
lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta
hallitukselle.
10 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous ja
syyskokous. Molemmat kokoukset pidetään hallituksen määräämänä
päivänä siten, että kevätkokouksen ajankohta on tammi-toukokuussa ja
syyskokouksen syys-joulukuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun
yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen
olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen
äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen
pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä,
perhejäsenellä, ainaisjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja
kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatus- ja nuorisojäsenellä on
kokouksessa vain läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty, mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Etäosallistuminen on mahdollista yhdistyksen kevät- ja
syyskokouksessa fyysisen kokouksen lisäksi. Kokouspaikka ilmoitetaan
kokouskutsussa ja jäsenillä on halutessaan mahdollisuus osallistua
fyysiseen kokoukseen. Fyysisessä kokouksessa on paikalla vähintään
puheenjohtaja ja sihteeri. Harkintavalta etäosallistumisen
tarjoamisessa on yhdistyksen hallituksella. Etäosallistuminen
tapahtuu kokouksen aikana (reaaliaikainen osallistuminen)
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Etäyhteydellä olevat jäsenet ovat myös äänioikeutettuja, mikäli
heillä muutoin on äänioikeus. Etäkokousmahdollisuudesta tiedotetaan
erikseen kokouskutsussa.
11 § Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsu on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen
kokousta julkaisemalla kutsu yhdistyksen kotipaikkakunnalla
ilmestyvässä sanomalehdessä taikka yhdistyksen omilla kotisivuilla
tai lähettämällä kutsu sähköisesti tai kirjeitse siihen
osoitteeseen, jonka jäsen on yhdistykselle osoitteekseen
ilmoittanut.
Asia, jonka jäsen haluaa esittää kokoukselle,on ilmoitettava
hallitukselle kirjallisesti liitteineen niin hyvissä ajoin, että
asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokous on päätösvaltainen,
kun se on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.
12 § Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen varsinaisissa kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:
Kevätkokouksessa:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa - Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys
- Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien
lausunto - Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille - Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Syyskokouksessa:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa - Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma, jäsenmaksujen ja muiden
syyskokouksessa käsiteltävien maksujen suuruudet, sekä tulo ja
menoarvio - Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
- Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille
varatoiminnantarkastajat - Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
13 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on
tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4)
enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
sääntöjen määräämän tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän
kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi
käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Yhdistyksen kokous voi antaa yhdistyksen toimintaa tarkemmin
määritteleviä ohjeita, jotka sitovat yhdistyksen jäseniä.
Ohjesäännöt eivät saa olla ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa.
Kappale näitä sääntöjä sekä kappale kutakin mainituista
ohjesäännöistä on maksutta annettava jokaiselle yhdistyksen
jäsenelle sekä jäsenyyttä hakevalle.
14 § Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät