Yhdistyksen säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys ry, josta käytetään lyhennettä
Kasey. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys toimii Kaakkois-Suomessa. Yhdistys on
SEY Suomen eläinsuojelu ry:n jäsenyhdistys.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää eläinsuojelua ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella
tavalla kärsimykseltä sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• pyrkii vaikuttamaan eläinsuojelulainsäädäntöön sekä viranomaisten toimintaan ja päätöksiin
  antamalla lausuntoja, ehdotuksia ja kannanottoja, jotka edistävät eläinten hyvää kohtelua.
• neuvoo ja opastaa eläintenomistajia toimimaan tavalla, joka edistää eläinten hyvinvointia
• harjoittaa tarkoitusperiensä mukaista nuorisotoimintaa.
• on yhteydessä ja tekee yhteistyötä vastaavien yhdistysten sekä muiden eläimiä auttavien
  tahojen kanssa.
• toimii muillakin vastaavilla tavoilla, jotta eläinten hyvä kohtelu ja huolenpito eläimiin
  lisääntyisivät.
  Toiminnan tukemiseksi yhdistys voi
• harjoittaa julkaisu-, valistus- ja koulutustoimintaa.
• järjestää maksullisia tai ilmaisia esitelmätilaisuuksia, kokouksia, eläinsuojelupäiviä,
  kursseja, koulutuksia ja muita samantapaisia tilaisuuksia sekä niiden yhteydessä pitää
  tilapäistä pop-up -kahvilaa.
• ottaa palvelukseensa puhujia, neuvojia, valvojia ja asiamiehiä.
• järjestää jäsenilleen opinto- ja tutustumismatkoja.
• ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia ja omistaa
  toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
• järjestää myyjäisiä, arpajaisia ja varainkeräyksiä.
• myydä erilaisia jäsen- ja kannatustuotteita.
• harjoittaa kahvilatoimintaa tai muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa.
• ylläpitää eläinhoitolaa.
• avustaa vähävaraisia eläinten omistajia.
• auttaa luonnonvaraisia eläimiä.
• ylläpitää eläinten hautausmaata ja periä maksua hautapaikoista.
  Hautamaksun suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous.
• kuulua alansa järjestöihin sekä muihin yhdistyksiin.
  Tarvittaessa yhdistys hankkii toimintaansa varten asianmukaisen luvan.
  
  3 § Jäsenet
  Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä sekä nuoriso-, kannatus-, perhe-, ainais- ja
  kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja.
  
  Yhdistyksen varsinaiseksi ja ainaisjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka
  hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Alle 15-vuotias henkilö voidaan hyväksyä
  nuorisojäseneksi. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka asuu samassa
  taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen
  henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja
  toimintaa. Varsinaiset jäsenet sekä ainais-, nuoriso-, perhe- ja kannatusjäsenet hyväksyy
  hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
  
  Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen
  kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen
  toimintaa.
  
  4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
  Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallituksen
  puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
  pöytäkirjaan.
  
  Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta,
  jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai ei enää
  täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
  Jäsenmaksun laiminlyönnin seurauksena hallituksella on valtuudet erottaa jäsen. Ennen
  erottamiseen johtavaa menettelyä jäsenelle on ilmoitettava erottamisuhasta, mikäli hän ei
  erääntynyttä jäsenmaksuaan aio maksaa hallituksen päättämässä, kohtuullisessa ajassa.
  Ilmoitukseksi voidaan katsoa maksumuistutus tai muu vastaava tähän verrattava menettely.
  Ennen erottamisesitystä on jäsenelle ilmoitettava moitittavasta toiminnasta ja annettava
  tilaisuus antaa asiasta selvitys.
  
  Ilmoittaminen tapahtuu antamalla hänelle kirjallinen varoitus, missä määritellään yhdistyksen
  toimintaa vahingoittanut teko, perustellaan toiminnan merkittävä vahingollisuus yhdistykselle
  ja ilmaistaan mahdollinen erottamisuhka, mikäli vahingollinen toiminta vastaisuudessa jatkuu.
  Varoituksen voimassaoloaika on kirjattava varoitukseen ja ajan on oltava kohtuullinen
  varoituksen aiheeseen nähden, kuitenkin enintään yksi vuosi. Varoituksen antajana toimii
  yhdistyksen hallitus.
  
  Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, mikäli tämä on
  menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistyksen toimintaa
  merkittävällä tavalla. Merkittäväksi tavaksi voidaan katsoa esimerkiksi yhdistyksen
  omaisuuden tuhoaminen tai varastaminen, rahan kavaltaminen, toimintaohjeiden toistuva
  noudattamatta jättäminen tai lahjoitusten ottaminen omaan käyttöön ilman hallituksen
  päätöstä.
  
  Yhdistyksen kokous voi päättää erottaa jäsenen mikäli tämä on saanut lainvoimaisen
  tuomion Suomessa tai ulkomailla sellaisesta rikoksesta, mikä on räikeässä ristiriidassa
  yhdistyksen tarkoituksen, toiminnan ja tavoitteiden suhteen (esimerkiksi eläinsuojelurikos,
  eläinsuojelurikkomus, ympäristörikos tai muu näihin verrattava, eläinten ja ympäristön
  vahingoittamisesta annettu tuomio) tai minkä seurauksena yhdistyksen toiminnan voidaan
  katsoa kohtuuttomasti vaikeutuvan (esimerkiksi rikos, missä yhdistys itse on
  asianomistajana, tai tuomion voidaan perustellusti arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa
  yhdistyksen imagolle ja toiminnalle) tai tuomio on luonteeltaan sellainen, että erotettavan
  henkilön jäsenyydestä voidaan perustellusti arvioida olevan vakavaa vaaraa yhdistykselle tai
  sen jäsenille. Näissä § 4 momentissa 6 luetelluissa tapauksissa ei kirjallista varoitusta ja
  selvitysmahdollisuutta tarvitse antaa.
  
  Eronneen tai erotetun jäsenen maksamia jäsenmaksuja ei suoriteta takaisin eikä hänellä ole
  oikeutta yhdistyksen omaisuuteen. Erotessa tai erotettaessa jäsen menettää heti kaikki
  jäsenoikeutensa, mutta on velvollinen maksamaan erääntyneet jäsenmaksunsa.
  
  5 § Jäsenrekisterin pitäminen
  Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on pitää jäsenrekisteriä. Yhdistyksen kokous voi päättää,
  että yhdistyksen jäsenrekisterin pitäminen annetaan SEY Suomen eläinsuojelu ry:n
  tehtäväksi.
  
  6 § Liittymis- ja jäsenmaksu
  Varsinaisilta jäseniltä sekä nuoriso-, perhe- ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
  vuotuisen jäsenmaksun suuruuden erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää yhdistyksen
  syyskokous. Ainaisjäseniltä perittävän liittymismaksun ja kertakaikkisen ainaisjäsenmaksun
  suuruuden vahvistaa syyskokous. Ainaisjäsen on tämän jälkeen vapaa
  jäsenmaksuvelvollisuudesta. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita
  jäsenmaksuja.
  
  7 § Hallitus
  Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja
  sekä vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2)
  varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi
  toimikaudeksi kerrallaan siten, että puolet varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on
  vuosittain erovuorossa.
  
  Ensimmäisen kerran erovuoroisuus ratkaistaan valinnan yhteydessä arvalla. Tarvittaessa
  erovuoroisten määrä pyöristetään alaspäin.
  Erovuoroiset voidaan valita uudelleen.
  Varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa hallituksen kokouksissa. Varajäsenien
  keskinäinen prioriteetti sijaistaa hallituksen varsinaisia jäseniä määräytyy syyskokouksessa
  saadun äänimäärän perusteella. Äänimäärän ollessa tasan ratkaistaan asia
  syyskokouksessa arvalla.
  
  Hallitus valitsee keskuudestaan kullekin kaudelle varapuheenjohtajan sekä ottaa
  keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
  Puheenjohtajan toimikausi on syyskokousten välinen aika. Puheenjohtajana voi toimia
  korkeintaan kolme (3) peräkkäistä kautta. Tämän jälkeen hän voi asettua uudelleen ehdolle
  puheenjohtajaksi jonkun muun toimittua puheenjohtajana yhden toimikauden ajan.
  Poikkeuksen edelliseen kohtaan muodostaa tilanne, jossa toista puheenjohtaja ehdokasta ei
  asetu ehdolle, tällöin edellinen puheenjohtaja voidaan valita uudelleen, yhdeksi toimikaudeksi
  kerrallaan.
  
  Hallituksen puheenjohtajan, varsinaisten jäsenten, varajäsenten sekä muiden
  toimihenkilöiden on oltava 3 §:ssä tarkoitettuja yhdistyksen varsinaisia henkilöjäseniä tai
  perhejäseniä.
  
  Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
  kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
  sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai
  varapuheenjohtaja ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten
  mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
  
  Hallitus voi myös pitää kokouksen ja tehdä päätöksiä puhelin kokouksessa, sähköpostilla
  taikka muuta sellaista viestintävälinettä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten
  yhteydenpidon päätöksenteon aikana. Hallituksen kokouksen ajankohtaa voidaan muuttaa
  alkuperäisestä, mikäli hallituksen ehdoton päätösvaltainen enemmistö sen hyväksyy taikka
  sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä.
  
  8 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
  Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kukin yksin tai
  sihteeri, rahastonhoitaja ja hallituksen jäsenet, kaksi yhdessä. Hallitus voi myös määrätä
  muun yksityishenkilön kirjoittamaan nimen yhdistyksen puolesta yksin tai yhdessä muun
  nimenkirjoittajan kanssa.
  
  9 § Tilikausi ja toiminnantarkastus
  Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen
  toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle ja tarvittaessa toiminnantarkastajalle
  viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan ja tarvittaessa
  toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen
  kevätkokousta hallitukselle.
  
  10 § Yhdistyksen kokoukset
  Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Molemmat
  kokoukset pidetään hallituksen määräämänä päivänä siten, että kevätkokouksen ajankohta
  on tammi-toukokuussa ja syyskokouksen syys-joulukuussa. Ylimääräinen kokous pidetään,
  kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
  vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta
  erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen
  vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
  
  Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä,
  ainaisjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatus- ja
  nuorisojäsenellä on kokouksessa vain läsnäolo- ja puheoikeus.
  
  Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, mielipide, jota
  on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen
  puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
  
  Etäosallistuminen on mahdollista yhdistyksen kevät- ja syyskokouksessa fyysisen kokouksen
  lisäksi. Kokouspaikka ilmoitetaan kokouskutsussa ja jäsenillä on halutessaan mahdollisuus
  osallistua fyysiseen kokoukseen. Fyysisessä kokouksessa on paikalla vähintään
  puheenjohtaja ja sihteeri. Harkintavalta etäosallistumisen tarjoamisessa on yhdistyksen
  hallituksella. Etäosallistuminen tapahtuu kokouksen aikana (reaaliaikainen osallistuminen)
  tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Etäyhteydellä olevat jäsenet ovat
  myös äänioikeutettuja, mikäli heillä muutoin on äänioikeus. Etäkokousmahdollisuudesta
  tiedotetaan erikseen kokouskutsussa.
  
  11 § Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen
  Kokouskutsu on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta julkaisemalla kutsu
  yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä taikka yhdistyksen omilla
  kotisivuilla tai lähettämällä kutsu sähköisesti tai kirjeitse siihen osoitteeseen, jonka jäsen on
  yhdistykselle osoitteekseen ilmoittanut.
  
  Asia, jonka jäsen haluaa esittää kokoukselle, on ilmoitettava hallitukselle kirjallisesti
  liitteineen niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokous on
  päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.
  
  12 § Varsinaiset kokoukset
  Yhdistyksen varsinaisissa kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:
  
  Kevätkokouksessa:

• Kokouksen avaus
• Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
  ääntenlaskijaa
• Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
• Hyväksytään kokouksen työjärjestys
• Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajan sekä tarvittaessa
  toiminnantarkastajan lausunto
• Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
  ja muille vastuuvelvollisille
• Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  
  Syyskokouksessa:
  
  
• Kokouksen avaus
• Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
  ääntenlaskijaa
• Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
• Hyväksytään kokouksen työjärjestys
• Vahvistetaan toimintasuunnitelma, jäsenmaksujen ja muiden syyskokouksessa
  käsiteltävien maksujen suuruudet, sekä tulo ja menoarvio
• Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
• Valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja sekä tarvittaessa
  toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja
• Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  
  13 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
  Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
  kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
  Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
  
  Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen sääntöjen määräämän
  tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
  Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
  
  Yhdistyksen kokous voi antaa yhdistyksen toimintaa tarkemmin määritteleviä ohjeita, jotka
  sitovat yhdistyksen jäseniä. Ohjesäännöt eivät saa olla ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa.
  
  Kappale näitä sääntöjä sekä kappale kutakin mainituista ohjesäännöistä on maksutta
  annettava jokaiselle yhdistyksen jäsenelle sekä jäsenyyttä hakevalle.