Joskus kuulee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n, ettei kissa opi mit\u00e4\u00e4n tai ainakaan, ettei ihminen voi sit\u00e4 opettaa. Kumpikaan v\u00e4ite ei pid\u00e4 paikkaansa. Kissaa ja koiraa verrataan usein toisiinsa. Niiden sosiaalisessa k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 on eroa. Koirat ovat sosiaalisia laumael\u00e4imi\u00e4. Ne ovat vuosituhansien aikana hioneet viestint\u00e4taitojaan ja pyrkiv\u00e4t lukemaan my\u00f6s laumansa ihmisj\u00e4senten tunteita ja toiveita herk\u00e4sti. Lauman saumaton yhteisty\u00f6 on koiran esi-isien maailmassa taannut ravinnonhankinnan ja yksil\u00f6iden hyvinvoinnin.<\/p>\n\n\n\n
Kissoille el\u00e4m\u00e4 sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on verrattain tuore asia. Vasta ihmisen toiminnan takaama ravinnon runsastuminen on avannut kissalle mahdollisuuden s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Se ei kuitenkaan ole muuttanut esimerkiksi kissan mets\u00e4stysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Kissa mets\u00e4st\u00e4\u00e4 edelleen yksin.<\/p>\n\n\n\n
Kissa ei siis reagoi ihmisen kehuihin ja nuhteisiin yht\u00e4 herk\u00e4sti kuin sosiaaliseksi virtuoosiksi hioutunut koira. Samat oppimisen lainalaisuudet kuitenkin ohjaavat niin kissaa koiraa kuin ihmist\u00e4kin: pyrimme tekem\u00e4\u00e4n sellaisia asioita, joista meille seuraa mukavia asioita ja v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n ik\u00e4vyyksi\u00e4. Toiminta, josta ei ole mit\u00e4\u00e4n seurausta, unohtuu – eli sammuu – v\u00e4hitellen.<\/p>\n\n\n\n
Ihminen voi vaikuttaa kissan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen seuraamalla t\u00e4t\u00e4 oppimisen lakia. Kun k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 seuraa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti jokin kissan arvostama asia, herkkuja, huomiota tai leikkihetki, kyseinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen todenn\u00e4k\u00f6isesti toistuu. Palkinnon on seurattava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, jotta kissa yhdist\u00e4\u00e4 sen oikeaan asiaan.<\/p>\n\n\n\n
Rankaisemisen ei ole hyv\u00e4 tapa opettaa kissaa. Toki ik\u00e4v\u00e4 seuraus voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 siihen, ett\u00e4 el\u00e4in yritt\u00e4\u00e4 kyseist\u00e4 asiaa uudestaan. Rangaistuksen oikea ajoittaminen niin, ett\u00e4 el\u00e4in yhdist\u00e4\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n kokemuksen ei-toivottuun k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, on kuitenkin hyvin hankalaa. Lis\u00e4ksi ihmisen uhkaava ja aggressiivinen k\u00e4yt\u00f6s aiheuttavat kissalle stressi\u00e4 ja luottamus ihmiseen k\u00e4rsii. Kissan rankaiseminen saattaa siis johtaa ei-toivotun k\u00e4ytt\u00e4ytymisen pahenemiseen.<\/p>\n\n\n\n
Miten sitten opettaa kissaa pois ei-toivotusta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4? Ensiksi on syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen syyt. Esimerkiksi stressi, fyysinen sairaus tai virikkeet\u00f6n ja tyls\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6 aiheuttavat ongelmak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Kun kissalla on tyls\u00e4\u00e4, se rupeaa hakemaan ihmisen huomiota keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. My\u00f6s negatiivinen huomio, eli vaikka \u00e4k\u00e4inen komentaminen kelpaa paremman puutteessa. Stressi taas saattaa aiheuttaa esimerkiksi virtsamerkkailua. Kissan elinolosuhteiden kohentaminen saattaa korjata ongelmallisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavaksi t\u00e4ytyy selvitt\u00e4\u00e4, miten ei-toivotun toiminnan jatkaminen palkitsee kissaa. Esimerkiksi monessa kissaperheess\u00e4 ongelmia aiheuttaa kissan \u00f6inen maukuminen. Kissa huutaa ehk\u00e4 tylsyytt\u00e4\u00e4n. Jos ihminen palkitsee kissaa y\u00f6konsertista ruualla tai huomiolla, on varmaa, ett\u00e4 kissa jatkaa toimivaksi havaitsemaansa tapaa. On muistettava, ett\u00e4 ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinenkin palkinto, eli huomio silloin t\u00e4ll\u00f6in, riitt\u00e4\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 yll\u00e4. Kun palkitseminen lopetetaan, pahenee ongelma yleens\u00e4 ensin. Kissa tekee kaikkensa saadakseen omistajansa reagoimaan totutulla tavalla. Omistajan sitkeys kuitenkin palkitaan, ja v\u00e4hitellen tapa unohtuu, eli sammuu. Toinen mahdollisuus on korvata ei-toivottu tekeminen toisella. Esimerkiksi sopimattomalta kynsimispaikalta kissan voi lempe\u00e4sti ohjata sille varatulle paikalle ja houkutella kissan kynsim\u00e4\u00e4n. V\u00e4hitellen oman raapimapuun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tulee tapa.<\/p>\n\n\n\n
Kissa oppii ja sit\u00e4 voi opettaa. Erilaisten temppujen oppiminen virkist\u00e4\u00e4 sis\u00e4kissan mielt\u00e4. Herkkupalkalla kissan voi opettaa esimerkiksi istumaan pyynn\u00f6st\u00e4. Oikea-aikaista palkitsemista voi helpottaa naksuttimen avulla. Naksutin on pieni muovilaite, joka p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 naksahtavan \u00e4\u00e4nen. Ensin kissa ehdollistetaan yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n naksautus herkkuun. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa \u00e4\u00e4ni ja herkku tulevat samaan aikaan. Kun kissa on oppinut yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nen positiiviseen asiaan, pelkk\u00e4 \u00e4\u00e4ni riitt\u00e4\u00e4 kertomaan, ett\u00e4 se on onnistunut ja palkinto odottaa. T\u00e4m\u00e4 helpottaa palkitsemista juuri oikealla hetkell\u00e4 ja nopeuttaa oppimista.<\/p>\n\n\n\n
Naksutinkoulutuksen periaatteet ovat kaikille el\u00e4imille samat. Naksutinkoulutuksen kehitt\u00e4j\u00e4 Karen Pryor on kuitenkin kirjoittanut Naksutinkoulutusta kissoille \u2013oppaan erityisesti kissankouluttajien tarpeita varten.<\/p>\n\n\n\n