Kissa oppii
Kuva: Tarja Hakala-Koivusalo
Joskus kuulee väitettävän, ettei kissa opi mitään tai ainakaan, ettei ihminen voi sitä opettaa. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. Kissaa ja koiraa verrataan usein toisiinsa. Niiden sosiaalisessa käytöksessä on eroa. Koirat ovat sosiaalisia laumaeläimiä. Ne ovat vuosituhansien aikana hioneet viestintätaitojaan ja pyrkivät lukemaan myös laumansa ihmisjäsenten tunteita ja toiveita herkästi. Lauman saumaton yhteistyö on koiran esi-isien maailmassa taannut ravinnonhankinnan ja yksilöiden hyvinvoinnin.
Kissoille elämä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on verrattain tuore asia. Vasta ihmisen toiminnan takaama ravinnon runsastuminen on avannut kissalle mahdollisuuden säännölliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Se ei kuitenkaan ole muuttanut esimerkiksi kissan metsästyskäyttäytymistä. Kissa metsästää edelleen yksin.
Kissa ei siis reagoi ihmisen kehuihin ja nuhteisiin yhtä herkästi kuin sosiaaliseksi virtuoosiksi hioutunut koira. Samat oppimisen lainalaisuudet kuitenkin ohjaavat niin kissaa koiraa kuin ihmistäkin: pyrimme tekemään sellaisia asioita, joista meille seuraa mukavia asioita ja välttelemään ikävyyksiä. Toiminta, josta ei ole mitään seurausta, unohtuu – eli sammuu – vähitellen.
Ihminen voi vaikuttaa kissan käyttäytymiseen seuraamalla tätä oppimisen lakia. Kun käyttäytymistä seuraa välittömästi jokin kissan arvostama asia, herkkuja, huomiota tai leikkihetki, kyseinen käyttäytyminen todennäköisesti toistuu. Palkinnon on seurattava välittömästi, jotta kissa yhdistää sen oikeaan asiaan.
Rankaisu ei kannata
Rankaisemisen ei ole hyvä tapa opettaa kissaa. Toki ikävä seuraus voi vähentää todennäköisyyttä siihen, että eläin yrittää kyseistä asiaa uudestaan. Rangaistuksen oikea ajoittamine niin, että eläin yhdistää epämiellyttävän kokemuksen ei-toivottuun käyttäytymiseen, on kuitenkin hyvin hankalaa. Lisäksi ihmisen uhkaava ja aggressiivinen käytös aiheuttavat kissalle stressiä ja luottamus ihmiseen kärsii. Kissan rankaiseminen saattaa siis johtaa ei-toivotun käyttäytymisen pahenemiseen.
Miten sitten opettaa kissaa pois ei-toivotusta käyttäytymisestä? Ensiksi on syytä selvittää käyttäytymisen syyt. Esimerkiksi stressi, fyysinen sairaus tai virikkeetön ja tylsä elinympäristö aiheuttavat ongelmakäyttäytymistä. Kun kissalla on tylsää, se rupeaa hakemaan ihmisen huomiota keinolla millä hyvänsä. Myös negatiivinen huomio, eli vaikka äkäinen komentaminen kelpaa paremman puutteessa. Stressi taas saattaa aiheuttaa esimerkiksi virtsamerkkailua. Kissan elinolosuhteiden kohentaminen saattaa korjata ongelmallisen käyttäytymisen itsestään.
Seuraavaksi täytyy selvittää, miten ei-toivotun toiminnan jatkaminen palkitsee kissaa. Esimerkiksi monessa kissaperheessä ongelmia aiheuttaa kissan öinen maukuminen. Kissa huutaa ehkä tylsyyttään. Jos ihminen palkitsee kissaa yökonsertista ruualla tai huomiolla, on varmaa, että kissa jatkaa toimivaksi havaitsemaansa tapaa. On muistettava, että epäsäännöllinenkin palkinto, eli huomio silloin tällöin, riittää pitämään käyttäytymistä yllä.
Kun palkitseminen lopetetaan, pahenee ongelma yleensä ensin. Kissa tekee kaikkensa saadakseen omistajansa reagoimaan totutulla tavalla. Omistajan sitkeys kuitenkin palkitaan, ja vähitellen tapa unohtuu, eli sammuu.
Toinen mahdollisuus on korvata ei-toivottu tekeminen toisella. Esimerkiksi sopimattomalta kynsimispaikalta kissan voi lempeästi ohjata sille varatulle paikalle ja houkutella kissan kynsimään. Vähitellen oman raapimapuun käytöstä tulee tapa.
Kissoillekin naksutellaan
Kissa oppii ja sitä voi opettaa. Erilaisten temppujen oppiminen virkistää sisäkissan mieltä. Herkkupalkalla kissan voi opettaa esimerkiksi istumaan pyynnöstä. Oikea-aikaista palkitsemista voi helpottaa naksuttimen avulla. Naksutin on pieni muovilaite, joka päästää naksahtavan äänen. Ensin kissa ehdollistetaan yhdistämään naksautus herkkuun. Ensimmäisessä vaiheessa ääni ja herkku tulevat samaan aikaan. Kun kissa on oppinut yhdistämään äänen positiiviseen asiaan, pelkkä ääni riittää kertomaan, että se on onnistunut ja palkinto odottaa. Tämä helpottaa palkitsemista juuri oikealla hetkellä ja nopeuttaa oppimista.
Naksutinkoulutuksen periaatteet ovat kaikille eläimille samat. Naksutinkoulutuksen kehittäjä Karen Pryor on kuitenkin kirjoittanut Naksutinkoulutusta kissoille –oppaan erityisesti kissankouluttajien tarpeita varten.