Villikissasta kotikissaksi

Kuva: Suvi Elo

Kesykissan ja maatalouden historia liittyvät läheisesti toisiinsa. Kun ihmiset Lähi-idässä noin 10 000 vuotta sitten alkoivat viljellä maata ja varastoida satoa, pikkujyrsijät löysivät varastoista itselleen runsaasti ruokaa. Ihmisen kannalta jyrsijöiden herkuttelu oli harmillista, sillä ruokahävikin lisäksi jyrsijät sotkivat ruokaa ulosteillaan.

Kissat tulivat ihmisasutuksen liepeille ruuan perässä, ja pian ihmisten ja kissojen välillä vallitsi suhde, josta molemmat hyötyivät. Kenties geneettinen mutaatio teki joistain kissayksilöistä rohkeampia ihmisten suhteen ja nämä pääsivät hyödyntämään lähemmän ihmisyhteistyön tarjoamia etuja – ruuantähteitä ja asumusten suojaa. Lisäravinnon ja suojan ansiosta nämä ihmisläheiset kissat lisääntyivät tehokkaammin ja ihmisiin pelottomasti suhtautuva geenimuoto yleistyi.

Toisin kuin useimmat muut kotieläimet, joiden uskotaan kesyyntyneen eri puolilla maailmaa hieman eri aikoihin, kaikkien kotikissojen on osoitettu olevan samaa alkuperää. Eli rodultaan norjalaisiksi metsäkissoiksi tai siperiankissoiksi nimettyjen kissojen taustalla on sama afrikanvillikissan perusta kuin muullakin kesykissakannalla.