Aamunavaustekstit

Aamunavausteksti 1

Eläinten viikkoa vietetään joka vuosi 4.–10. lokakuuta. SEY Suomen eläinsuojelu valitsee vuosittain teeman, josta jaetaan viikon aikana tietoa. Vuonna 2020 Eläinten viikon teemana on kissa.

Kissa kuuluu kissaeläinten heimoon aivan kuten leijonat, tiikerit, leopardit ja gepardit. Kaikki kissaeläimet ovat lihansyöjiä ja petoeläimiä. Kissan juuret ovat Afrikassa, jossa afrikanvillikissa elää luonnonvaraisena tänäkin päivänä. Kotikissa muistuttaa villiä sukulaistaan ulkonäöltään ja käytökseltään. Kissan luontainen elinympäristö on siis hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi Suomen ilmasto, ja näin ollen kissa ei esimerkiksi talvipakkasilla pärjää ulkona.

Kissa on petoeläin ja sille on kehittynyt lukuisia ominaisuuksia, joista on sille ollut hyötyä luonnossa pärjäämisessä. Kissan kuuloaisti on tärkeä metsästysväline. Kissa kykenee kuulemaan sellaisiakin ääniä, joita ihminen ei pysty kuulemaan. Myös kissan näköaisti, erityisesti hämäränäkö, on kehittynyt äärimmäisen tarkaksi. Kissa saalistaa hämärän ja pimeän aikaan, sillä tällöin kissan saaliseläimet ovat aktiivisimmillaan. Oletko koskaan miettinyt, onko kissan viiksillä jokin tarkoitus? Viikset ovat kissalle metsästyksessä ja hämärässä liikkumisessa tärkeitä apuvälineitä. Kun kissan viiksi osuu esteeseen, kissa osaa väistää. Kissa siis kykenee viiksiensä avulla suunnistamaan pimeässä. Kissan hajuaisti on myös todella herkkä.

Kissa on touhukas ja oppivainen eläin, joka vaatii omistajaltaan ja toisaalta antaa tälle yhtä paljon kuin vaikkapa koira. Kissa oppii uusia asioita ja nauttii monipuolisista leikeistä, erityisesti saalistusleikeistä. Kissa myös kiintyy omistajaansa ja tarvitsee rakkautta, huomiota ja yhteistä tekemistä. Kissa nauttii raikkaasta ulkoilmasta, mutta kissan ulkoilutus on turvallista vain valjaissa. Kissan kanssa ulkoilu on erilaista kuin koiran ulkoiluttaminen: kissa on se, joka määrää suunnan ja tahdin.

Kissoilla ja monilla muilla eläimillä on samat perustunteet kuin meillä ihmisillä. Kissat tuntevat iloa, surua, vihaa, pelkoa ja kipua, kuten mekin. Kissa ilmaisee tunteita kuitenkin eri tavalla kuin ihminen, joten ihmisen täytyy opetella ymmärtämään kissan käyttäytymistä. Silloin ihmisen ja kissan yhteiselo on molemmille mukavampaa.

Aivan kuten muidenkin lemmikkieläinten, myös kissan hoito on vaativaa. Kissa on pitkäikäinen eläin, joka saattaa elää jopa 20-vuotiaaksi. Kissan perushoitoon kuuluu oikeasta ruokinnasta, terveydestä ja hygieniasta huolehtiminen.

Suomessa hylätään vuosittain tuhansia kissoja. Kaikille kissoille ei löydy uutta kotia, joten on tärkeää, että uusien kissojen syntymistä rajoitetaan. Tehokkain keino tähän on kissan leikkauttaminen.

Oletteko perheessänne pohtineet kissan ottamista lemmikiksi? Kannattaa pitää mielessä, että aikuisesta kissasta saa yhtä hyvän kissakaverin kuin pennusta. Uutta kotia etsiviin kissoihin voi tutustua eläinsuojeluyhdistysten nettisivuilla tai paikkakunnan löytöeläinkodeissa. Jos perheenne kuitenkin haluaa ottaa kissanpennun, on tärkeää muistaa, että kissa on luovutusikäinen 14 viikon iässä. Siihen asti kissan tulee elää kissaperheensä kanssa, jolloin kissa oppii kissan tavat ja kielen.

Kissamyytteihin ja muuhun kissatietoon voit tutustua SEY Suomen eläinsuojelun vihkosen avulla sekä Internetissä sivulla www.kissatieto.fi.

Eläinystävällistä Eläinten viikkoa kaikille!


Aamunavausteksti 2, runo

Matti ja Katti

Tämä on kertomus köyhästä katista
(katti on, niinkuin tiedämme, kissa)
ja samalla Matista
ja kodista, joka on kaupungissa.


Katti eleli koditonna
ja ruuatonna.
Se kipuja poti.
Matti
sen tapasi märkänä ihan
perältä pihan.
Tää oli katin kolea koti.


Joulukin tuli,
oli jo ovella.
Sydän suli
nyt Matin povella
ja syliinsä otti hän kattiparan,
kovasti aran
ja vei sen kotiinsa lämpimään.
Harvoin kissoja hellitään
niin kuin Matti nyt helli tätä.
Pelko ja hätä
katin jätti, kun kodin sai.
Ja tottakai
sitä vaalivat isä ja äitikin
mitä parhaimmin.


”Miten päin on kissansilmässä hyvä?”
”Se on pystysuorassa”, vastaa Matti.
Ja paljon muutakin opetti Katti,
koko perheen joululahja hyvä.
Mutta parhaan joululahjan antoi
tää Mattimme sentään kun hän kantoi
viluisen kissan pihalta pois.
Sen parempaa lahjaa ei saanut se ois.

– Oiva Paloheimo
(Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, WSOY 1994)

Suomessa hylätään joka vuosi tuhansia kissoja. On tärkeää, että uusien kissojen syntymistä rajoitetaan ja tehokkain keino tähän on kissan leikkauttaminen. Kissan leikkauttaminen on eläinsuojeluteko. Jos harkitset kissan ottamista perheenjäseneksi, tutustu paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen löytökissoihin.

SEY Suomen eläinsuojelu toivottaa hyvää Eläinten viikkoa!

Jaa sivu