Uuden kissan tuominen laumaan

Kuva: Hanna K. Heikkilä

Uuden kissan tuominen vanhojen kissojen reviirille niin, että sopu säilyy, vaatii omistajalta tietoa ja viitseliäisyyttä. Helpoimmin tulokkaan hyväksyvät nuoret kissat, ja vaivattomimmin tutustuminen sujuu pennun kanssa.

Aikuisen tulokkaan kanssa kannattaa noudattaa kissojen omaa käytäntöä tutustumisen suhteen. Mikäli aikuinen kissa hyväksytään samalle reviirille, se ei tunkeudu suoraan reviirin ydinalueelle, vaan aloittaa varovaisen hajumerkkien jättämisen reviirin ulkolaidoille ja vasta vähitellen hivuttautuu lähemmäksi muita. Vaikka kissat pyrkivät luonnostaan välttelemään konflikteja muiden kanssa, ahtaat ihmisasumukset saattavat tehdä kohteliaan vetäytymisen mahdottomaksi.

Tutustuttamisen vaiheet:

1. Tulokas tuodaan eri huoneeseen kuin se, jossa talon oma kissan on, ja huolehditaan siitä, että ovi niiden välillä on koko ajan kiinni. Varmistetaan, että molemmilla kissoilla on riittävästi vettä, ruokaa, piilopaikkoja ja leluja. Myös raapimapuu ja hiekkalaatikko on oltava molemmilla. Feliway-feromonihaihdutin seinässä vähentää kissojen kokemaa stressiä.
2. Hajut ovat kissoille tärkeitä. Aloitetaan varovainen hajujenvaihto. Kissan hajua, erityisesti poskista ja suupielistä, hierotaan kankaaseen. Kangas viedään toiselle kissalle tutustuttavaksi. Kankaan päältä voi tarjoilla herkkuja, jotta toisen hajusta syntyy mukavia mielleyhtymiä. Hajut vaihtuvat myös kissoja vuorotellen silittelemällä. Myöhemmin myös pieniä pissapaakkuja voi vaihtaa hiekkalaatikosta toiseen.
3. Kissojen kanssa leikitään paljon, sillä leikkiminen vähentää stressiä.
4. Ensimmäinen tapaaminen tapahtuu ovenraosta, josta kissa haistaa toisen, mutta ei pääse huitomaan tassulla. Herkkuja ja leikkiä on hyvä käyttää jännitteiden lieventämiseen. Hajujen vaihtamista jatketaan.
5. Kun kissat suhtautuvat toisiinsa neutraalisti ovenraosta tutustuen, on aika ottaa seuraava askel. Siinä kissat tapaavat toisensa. On tärkeää, että ihmiset ovat rauhallisia. Feliway-haihdutin ja herkut lieventävät jännitystä. Tutustumishetket on hyvä aluksi pitää lyhyinä ja lopettaa ennen kuin tunnelma kiristyy liikaa
6. Vasta kun lyhyet tutustumisjaksot sujuvat niin, ettei kumpikaan osoita aggressiivisuuden tai pelokkuuden merkkejä, voivat kissat olla yhdessä pitempiä aikoja. Ilman valvontaa ne voi jättää vasta, kun rauhanomainen yhteiselo sujuu.

Kissojen tutustuttamisessa kannattaa mieluummin edetä liian hitaasti kuin kiirehtien. Mikäli kissoissa näkyy stressi tai ne pääsevät ottamaan yhteen, pitää palata tutustuttamisen edelliseen vaiheeseen ja edetä vasta sitten, kun tilanne rauhoittuu.

Jos kissat pääsevät tappelemaan, niitä ei pidä erottaa käsiksi käymällä. Kiihtynyt kissa ei tee eroa tappelun toisen osapuolen ja ihmisen välillä. Tilannetta voi yrittää katkaista vesisuihkulla tai yllättävällä äänellä. Sen jälkeen kissat ohjataan omalle puolelleen ovea työntämällä niitä kevyesti tyynyn tai peiton avulla. Tappelun jälkeen on syytä aloittaa tutustuminen aivan alusta ja edetä hitaasti.

Yhteiselon sujumisen takaa, että useamman kissan ei tarvitse kilpailla tärkeiksi katsomistaan asioista. Hiekkalaatikkoja, leluja, piilopaikkoja ja kiipeilymahdollisuuksia pitää olla riittävästi. Myös huomiota ja yhteisiä leikkihetkiä on syytä taata tasapuolisesti perheen kaikille kissoille.

Vaikka monet kissat lajitoverinsa seurasta nauttivatkin, kaikki kissayksilöt eivät tule toimeen keskenään. Toiset eivät lainkaan siedä kilpailijoita reviirillään. Ei ole eläinsuojelullisesti oikein pitää samassa tilassa eläimiä, jotka pelkäävät toisiaan. Pitkittynyt stressi johtaa sairastumiseen, eikä pelokkaan eläimen elämänlaatu ole hyvää. Luopuminen on silloin ainoa vaihtoehto. Velvoittaahan jo eläinsuojelulakikin takaamaan, ettei eläinyksilön tarvitse kokea tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa.