Vapaana huoneessa

Kuva: Nils Schirmer/Unsplash

Päivittäinen jaloittelu on tärkeää

Lemmikkien elämä muuttuu mielenkiintoisemmaksi, jos ne saavat oleskella vapaina asunnossa. Päivittäinen jaloittelu koko huoneessa tai muussa aitausta isommassa tilassa on tärkeää eläinten hyvinvoinnille.

Ennen eläinten päästämistä vapaaksi on varmistettava huolellisesti huoneen turvallisuus. Ovet ja ikkunat suljetaan. Kaappien alustat varmistetaan lattiatasossa kontaten, jotta niiden sokkeleissa ei ole koloja, joihin eläin voisi pujahtaa ulottumattomiin. Muille perheenjäsenille tiedotetaan esimerkiksi oveen laitettavalla lapulla, että eläimet ovat vapaina. Näin sisääntulija osaa avata oven varovasti tai koputtaa.

Koirat ja kissat pidetään muissa tiloissa, kun pikkulemmikit ovat vapaina. Sellainenkin koira tai kissa, joka on näyttänyt suhtautuvan jyrsijöihin tai kaneihin välinpitämättömästi aiemmin, saattaa tarttua tilaisuuteen pienen lemmikin ilmestyessä sen ulottuville.

Jos kotona on useita erilajisia pikkulemmikkejä, niitä ei kannata päästää jaloittelemaan samassa tilassa. Sama koskee niitä saman lajin yksilöitä, jotka ovat eri aitauksessa. On myös hyvä varmistaa, että aitauksen ulkopuolella jaloitteleva eläin ja aitauksessa oleva eläin eivät pääse puremaan toisiaan aidan läpi. Tätä voi tapahtua silloin, kun kumpikin osapuoli haluaisi karkottaa toisen alueeltaan.

Tavaroiden jyrsiminen

Jyrsijöiden ja kanien vapaana pitämistä arastellaan usein siksi, että niiden ajatellaan jyrsivän tavaroita. Tosiasiassa tavaroiden jyrsiminen on harvinaisempaa kuin luullaan. Erityisen arvokkaat tavarat kannattaa silti pitää poissa huoneesta, jossa pikkulemmikit ovat vapaina.

Ennen eläinten päästämistä vapaaksi on varmistettava, että niiden ulottuvilla ei ole mitään sellaista, jonka maisteleminen voisi olla niille vaaraksi. Sähköjohdot, huonekasvit, muovipussit, lyijykynät ja pyyhekumit järjestetään siis pois eläinten ulottuvilta.

Moni kani pelkää paljaita lattioita, koska ne ovat liukkaita. Tällöin kani ei luonnollisesti mene sinne, missä ei ole mattoja. Jos liukkaat lattiat eivät haittaa kania, on mahdollista estää pääsy kiellettyihin kohtiin, nostaa esimerkiksi kasvit ylös ja piilottaa tai suojata sellaiset tavarat, joita ei ole turvallista maistella.

Sisäsiisteys

Toinen yleinen syy olla päästämättä pikkulemmikkejä ulos aitauksesta on pelko, että ne pissaavat ja papanoivat ympäriinsä. Tämäkin ongelma on monessa tapauksessa ennaltaehkäistävissä.

Kanin sisäsiisteys järjestyy useimmiten, kun kani on steriloitu tai kastroitu, ja sillä on käytössään oikeanlainen vessalaatikko. Sisäsiisteyteen päästään yleensä parhaiten niin, että muualle kuin vessalaatikkoon tulleet pissat ja papanat siivotaan hyvin pois. Kun vessalaatikkoon jättää hieman pissan- ja papanan ”siementä”, ajan myötä eläimet alkavat mieltää kuivikkeet normaaliksi tarpeidentekoalustaksi. Kun eläinten asumus on sijoitettu siten, että eläimet vapaina ollessaankin pääsevät aina halutessaan helposti sinne, ne käyvät yleensä jatkossakin tekemässä tarpeensa oikeaan osoitteeseen.

Kaikki pikkulemmikit eivät kuitenkaan ole kokonaan sisäsiistejä, vaan papanoita ja pissalammikoita voi ilmestyä vessan ulkopuolellekin. Yleisimmin nimenomaan papanoita, jotka onneksi ovat kaikilla pikkulemmikeillä melko kuivia ja helppoja lakaista pois. Eläimen toruminen tai muu kielteinen palaute ei vaikuta asiaan, vaan ainoa toimiva ratkaisu on rauhallisesti siivota jätökset pois. Sama pätee niihin eläimiin, kuten rottiin, joiden luonnolliseen käyttäytymiseen sisältyy pienten pissatippojen jättäminen sinne tänne ”tienviitoiksi” niiden kulkemille reiteille.

Huone mielenkiintoisemmaksi

Lattialla kulkeminen on mukavampaa, jos sillä voi pitää sellaista mattoa, jossa hampaanjäljistä ei ole haittaa. Lattia voi tuntua eläimistä liukkaalta, ja matosta ne saavat mukavamman otteen. Matto helpottaa etenkin juoksupyrähdyksiä. Tassunpohjien terveyden vuoksi kannattaa valita mahdollisimman pehmeitä mattoja.

Monet pienet eläimet eivät mielellään kulje avoimen lattian poikki. Jos lattialle laittaa pahvilaatikoita tai muita näkösuojia, eläimet saavat käyttöönsä enemmän tilaa.

Huoneen voi tehdä eläimille hauskemmaksi myös piilottelemalla sinne tänne vähän eläinten omaa pellettiä tai muita sellaisia herkkuja, jotka eivät pilaannu, vaikka ne unohtuisivat piiloon pitkäksi aikaa.

Uskaltautuminen pois aitauksesta

Jos eläimet ovat eläneet pitkään vain häkissä, ne eivät ehkä uskalla aluksi lähteä tutkimaan huoneistoa lainkaan. Tällöin niitä ei kannata hoputtaa eikä nostaa ulos tukikohdastaan. Sen sijaan jätetään aitauksen ovi auki aina silloin kun itse voidaan olla huoneessa paikalla, jolloin eläimet voivat tulla ulos sitten kun siltä tuntuu. Jos jokin eläin ei ole vielä viikonkaan jälkeen uskaltautunut laskemaan tassuaan aitauksen ulkopuolelle, sitä voi rohkaista aloittamaan tutkimusmatkat laittamalla aitauksen ulkopuolelle vähän eläimen herkkuruokaa. Ajan mittaan eläin yleensä alkaa tutkia huonetta yhä kiinnostuneempana ja nauttii jaloittelusta. Yleensä lajitoverin esimerkki auttaa.

Takaisin aitaukseen

Parasta on, jos eläinten voi antaa olla vapaina koko ajan. Eteen voi tulla tilanteita, jolloin täytyy itse lähteä huoneesta ja laittaa eläimet sitä ennen takaisin aitaukseen, jos huone ei ole sellainen, että ne voisi turvallisesti jättää irralleen ilman valvontaa. Jos mahdollista, odota niin kauan, kunnes eläimet menevät itse takaisin aitaukseen.

Kesyt, luottavaiset eläimet saa otettua käsiin kyseisen lajin tavanomaisella nosto-otteella. Aremman eläimen saa parhaiten kiinni houkuttelemalla sen pahvirasiaan tai muuhun piilopaikkaan. Molemmista kerrotaan lisää eläinten käsittelystä kertovalla sivulla.