{"id":93,"date":"2019-12-10T19:18:40","date_gmt":"2019-12-10T17:18:40","guid":{"rendered":"http:\/\/srvr10.xetpoint.com\/~seyfi\/lemmikkitieto\/?page_id=93"},"modified":"2023-12-07T17:25:33","modified_gmt":"2023-12-07T15:25:33","slug":"elainseuralaiset","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/","title":{"rendered":"El\u00e4inseuralaiset"},"content":{"rendered":"\n

Kuva: Silvia\/Pixabay<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lajitoverien seura<\/h2>\n\n\n\n

Niille el\u00e4inlajeille, jotka luonnossa el\u00e4v\u00e4t pariskunnittain tai yhdyskunnissa, lajitoverin seura ei ole pelkk\u00e4\u00e4 ylellisyytt\u00e4. Se on yksi kaikkein t\u00e4rkeimmist\u00e4 viihtyvyystekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hes kaikki pikkulemmikit ovat seurallisia el\u00e4inlajeja, jotka eiv\u00e4t luonnossa koskaan el\u00e4isi yksin. Ihmisen seurasta on jonkin verran iloa kesylle el\u00e4imelle, jos se luottaa ihmiseen, mutta paraskaan ihmissuhde ei riit\u00e4 kokonaan korvaamaan toisen samanlajisen el\u00e4imen seuraa. Sosiaalisiin lajeihin kuuluvalla el\u00e4imell\u00e4 pit\u00e4isi siksi olla kotona seuranaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi oikein valittu lajikumppani. Kuten olet varmaan huomannut, t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 n\u00e4ill\u00e4kin sivuilla el\u00e4imist\u00e4 puhutaan monikossa kaikkien muiden lajien paitsi hamsterien kohdalla: hamsterit ovat pikkulemmikeist\u00e4 ainoita luontaisia yksinel\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 tahansa lajikumppani ei silti sovi seuraksi. Joidenkin lajien aikuiset urokset tappelevat kesken\u00e4\u00e4n, joissain lajeissa taas naaraskaan ei hyv\u00e4ksy toista naarasta. Tarkempaa tietoa siit\u00e4, miten omasta el\u00e4inlajista valitaan sopivat kumppanukset, l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4m\u00e4n sivuston el\u00e4inlajien esittelysivuilta. My\u00f6s lemmikkiharrastajien yhdistysten nettisivuilla on hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Kani- ja jyrsij\u00e4harrastuksen alkuaikoina ei viel\u00e4 ymm\u00e4rretty, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lajitoverien seura on el\u00e4imen viihtyvyydelle. Niilt\u00e4 ajoilta on per\u00e4isin ajattelutapa, jota kohtaa toisinaan edelleen: yhden kanin tai marsun ostamista on totuttu ajattelemaan normaalina asiana. Pahaa-aavistamaton omistaja ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n usein huomaa el\u00e4imess\u00e4 ulosp\u00e4in mit\u00e4\u00e4n merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4in k\u00e4rsisi yksin\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 esimerkiksi kanin pit\u00e4minen eristettyn\u00e4 muista kaneista nostaa sen stressihormonitasoa viel\u00e4 enemm\u00e4n kuin kanin pit\u00e4minen h\u00e4kiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kahden tai useamman el\u00e4imen ottamisesta on iloa my\u00f6s omistajalle. El\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on yleens\u00e4 monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa kuin yksin pidetyn el\u00e4imen. Lis\u00e4n\u00e4 on se etu, ett\u00e4 omistaja saa todenn\u00e4k\u00f6isesti luonteeltaan erilaisia yksil\u00f6it\u00e4. Yksi saattaa olla vilkas vipelt\u00e4j\u00e4, jonka puuhia on hauska seurata, toinen taas saattaa viihty\u00e4 paremmin syliss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kesyyntyminen ei edellyt\u00e4 yksinoloa<\/h2>\n\n\n\n

Yleinen harhaluulo on, ett\u00e4 yksin pidetty el\u00e4in kesyyntyisi paremmin kuin yhdess\u00e4 el\u00e4v\u00e4t el\u00e4imet. Tosiasiassa el\u00e4imen kesyys riippuu l\u00e4hinn\u00e4 kahdesta tekij\u00e4st\u00e4: kuinka paljon my\u00f6nteist\u00e4 ihmiskontaktia kyseinen yksil\u00f6 on saanut nuoruudessaan ja kuinka hyvin nykyinen omistaja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sen kesyytt\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4, mieluiten p\u00e4ivitt\u00e4isell\u00e4 seurustelemisella sen kanssa. Lis\u00e4ksi perinn\u00f6llisill\u00e4, synnynn\u00e4isill\u00e4 ominaisuuksilla on hiukan vaikutusta siihen, kuinka helposti mik\u00e4kin yksil\u00f6 kesyyntyy.<\/p>\n\n\n\n

Paljon my\u00f6nteist\u00e4 ihmiskontaktia saaneet el\u00e4imet ovat siis kesyj\u00e4 ja luottavaisia riippumatta siit\u00e4, saavatko ne el\u00e4\u00e4 samanaikaisesti my\u00f6s el\u00e4inseurassa. Kovin v\u00e4h\u00e4lle seurustelulle j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4in puolestaan pysyy ihmisarkana, vaikka se joutuisi el\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman lajikumppania.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4inkumppanusten valinta<\/h2>\n\n\n\n

Jokaisella el\u00e4inlajilla on omat erityispiirteens\u00e4 sen suhteen, mink\u00e4 ik\u00e4isi\u00e4 ja mit\u00e4 sukupuolta olevia el\u00e4imi\u00e4 voi laittaa yhteen. N\u00e4ihin kannattaa tutustua huolellisesti jo ennen el\u00e4imen hankintaa.<\/p>\n\n\n\n

Helpoin tapa saada hyv\u00e4t el\u00e4inkaverukset on ottaa jo alun alkaen kaksi tai useampia el\u00e4imi\u00e4. Jos ollaan ottamassa poikasia, sukupuolten m\u00e4\u00e4rityksess\u00e4 on oltava tarkkana, koska monien lajien urokset ja naaraat muistuttavat poikasina kovasti toisiaan: jopa er\u00e4\u00e4t el\u00e4inkaupat ovat myyneet joskus urospoikasia naaraina. Kokeneet kasvattajat, kokeneimmat el\u00e4inkauppiaat ja eksoottisiin lemmikkeihin perehtyneet el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit osaavat erottaa sukupuolet pienist\u00e4kin poikasista. Joidenkin lajien kohdalla sukupuolenm\u00e4\u00e4ritus on kuitenkin haastavaa jopa edell\u00e4 mainituille ammattilaisille.<\/p>\n\n\n\n

Kun suunnitellaan kotiin otettavia el\u00e4imi\u00e4, kannattaa muistaa, ett\u00e4 el\u00e4inten kokemuksiin vaikuttavat muutkin kuin samassa aitauksessa olevat el\u00e4imet. Kaikilla pikkulemmikeill\u00e4 on hyv\u00e4 hajuaisti, joten ne ovat selvill\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 saman asunnon muissa huoneissa asuu. <\/p>\n\n\n\n

Seuraksi t\u00e4llaisista kauempaa havaituista el\u00e4imist\u00e4 ei mainittavasti ole, mutta reviirin puolustamiseen taipuvaiset el\u00e4imet saattavat kokea muiden el\u00e4inten hajun kilpailijan l\u00e4sn\u00e4oloksi. T\u00e4st\u00e4 seuraa muun muassa se, ett\u00e4 sellaisetkin urokset, jotka saattaisivat muuten tulla kesken\u00e4\u00e4n toimeen samassa tilassa, voivat alkaa tapella, jos saman asunnon muista huoneista kantautuu naaraiden tuoksua.<\/p>\n\n\n\n

Uroksen kastraatio<\/h2>\n\n\n\n

Kastrointi eli kivesten poistaminen on monessa tapauksessa tarpeen, kun uroksia pidet\u00e4\u00e4n lemmikkein\u00e4. Kastroitu uros ei voi siitt\u00e4\u00e4 poikasia, ja joillain lajeilla sen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen muita uroksia kohtaan muuttuu rauhallisemmaksi. Kanin, marsun, rotan ja chinchillan kastraatioita tekev\u00e4t sellaiset el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit, jotka ovat muutenkin eksoottisten lemmikkien asiantuntijoita. Kastraatiota suunniteltaessa on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 uroksella voi olla siitti\u00f6it\u00e4 viel\u00e4 muutaman viikon ajan kastraation j\u00e4lkeen, joten se kannattaa varmuuden vuoksi laittaa naarasseuraan vasta kuukauden kuluttua leikkauksesta (mik\u00e4li naaras on steriloimaton).<\/p>\n\n\n\n

Jos perheess\u00e4 on kaksi urosta jotka kastroidaan, kastraatio on parempi tehd\u00e4 molemmille samaan aikaan. T\u00e4ll\u00f6in niiden sopu s\u00e4ilyy todenn\u00e4k\u00f6isemmin. Jos vain toinen uros kastroidaan, kastroimaton uros saattaa alkaa ahdistella kastroitua urosta.<\/p>\n\n\n\n

Naaraan sterilisaatio<\/h2>\n\n\n\n

Sterilisaatiossa poistetaan kohtu ja munasarjat tai vain munasarjat. Steriloitu naaras ei voi saada poikasia. Toimenpide on t\u00e4rke\u00e4 etenkin naaraskanien terveydelle, sill\u00e4 se ennaltaehk\u00e4isee kohtusairauksia, valeraskauksia sek\u00e4 nis\u00e4kasvaimia. Naaraan sterilisaatio on suurempi toimenpide kuin uroksen kastraatio, joten el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riksi kannattaa valita eksoottisiin lemmikkeihin perehtynyt asiantuntija.<\/p>\n\n\n\n

Jos kanilla on lajitoveri, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa my\u00f6s lajitoveri mukaan el\u00e4inklinikalle. N\u00e4in v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n kiistoilta kotona, ja leikkauksesta toipuminen on yleens\u00e4 nopeampaa.<\/p>\n\n\n\n

Totuttaminen uuteen el\u00e4imeen<\/h2>\n\n\n\n

Uuden el\u00e4imen hankkiminen seuraksi omalle lemmikille alkaa sen selvitt\u00e4misell\u00e4, millainen kumppani on kyseiselle el\u00e4inlajille sopivin. Useimmissa pikkulemmikkilajeissa uros hyv\u00e4ksyy uuden aikuisen naaraan, mutta t\u00e4ll\u00f6in uros on kastroitava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuukautta aikaisemmin j\u00e4lkikasvun v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Useimmille lajeille uusi poikanen on helpompi hyv\u00e4ksy\u00e4 kuin aikuinen, mutta t\u00e4st\u00e4 on poikkeuksia.<\/p>\n\n\n\n

Kun yksin el\u00e4neelle el\u00e4imelle hankitaan kumppani, el\u00e4inten esitteleminen toisilleen on suunniteltava huolellisesti, jotta niiden suhde alkaa kehitty\u00e4 toivottuun suuntaan. Vaikka uuden el\u00e4imen sukupuoli ja ik\u00e4 olisi valittu huolellisesti ja oikein, vanha el\u00e4in saattaa silti aluksi kokea tulokkaan paitsi vieraana ja outona, my\u00f6s tunkeilevana tai pelottavana. Siksi el\u00e4inten totuttaminen toisiinsa tehd\u00e4\u00e4n v\u00e4hitellen. Jos el\u00e4imet laitetaan yhteen yht\u00e4kki\u00e4, seurauksena voi olla tappelu, joka voi johtaa uuden tulokkaan vakavaan vahingoittumiseen. Oikein hoidettu totutus voi sen sijaan tehd\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 syd\u00e4nyst\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Uutta el\u00e4int\u00e4 hankittaessa kannattaa sopia myyj\u00e4n kanssa, ett\u00e4 el\u00e4imen voi tarvittaessa palauttaa, jos oma el\u00e4in ei yrityksist\u00e4 huolimatta yst\u00e4vysty sen kanssa. Joskus nimitt\u00e4in k\u00e4y niin, ett\u00e4 etenkin pitk\u00e4n yksinolon j\u00e4lkeen el\u00e4in on niin erakoitunut, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksy uutta kumppania. Useimmiten kuitenkin oikeanlainen totutusvaihe johtaa el\u00e4inten yst\u00e4vystymiseen.<\/p>\n\n\n\n

Totuttamisessa on kaksi kulmakive\u00e4, jotka voi toteuttaa usealla eri tavalla. Ensimm\u00e4inen on se, ett\u00e4 el\u00e4imet tutustutetaan perusteellisesti toistensa yksil\u00f6lliseen ominaishajuun ennen kuin ne ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4kev\u00e4t toisiaan. Toinen on se, ett\u00e4 el\u00e4inten ensikohtaaminen tapahtuu \u201dpuolueettomalla maaper\u00e4ll\u00e4\u201d, jota vanha el\u00e4in ei puolusta reviirin\u00e4\u00e4n. Paras tulos saadaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 molempia keinoja ja malttamalla edet\u00e4 tarpeeksi hitaasti.<\/p>\n\n\n\n

Toistensa ominaishajuun tutustuttaminen voidaan tehd\u00e4 esimerkiksi niin, ett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kahta eri aitausta. Ne voivat olla samassa tai eri huoneissa, mutta joka tapauksessa jonkin matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan. Vanha el\u00e4in on toisessa aitauksessa ja uusi toisessa. El\u00e4inten paikkoja vaihdetaan p\u00e4ivitt\u00e4in, jolloin kumpikin el\u00e4in p\u00e4\u00e4tyy joka p\u00e4iv\u00e4 tilaan, jossa vallitsee toisen osapuolen ominaistuoksu. El\u00e4inten siirtojen aikana varotaan tarkasti, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa viel\u00e4 vahingossakaan p\u00e4\u00e4se kosketuset\u00e4isyydelle toisistaan, esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4en siirroissa \u201dv\u00e4livarastona\u201d pient\u00e4 kuljetuskoppaa. Kun n\u00e4it\u00e4 paikanvaihtoja on harrastettu noin viikon ajan, el\u00e4imet kokevat toistensa ominaishajun jo melko tuttuna, ja voidaan aloittaa niiden tutustuttaminen.<\/p>\n\n\n\n

Tutustuttamiseen sopii parhaiten sellainen huone asunnosta, jossa vanha el\u00e4in ei yleens\u00e4 oleskele. El\u00e4imet laitetaan mahdollisimman suureen, puhtaaseen aitaukseen tai muuhun tilaan, jossa niill\u00e4 on paljon mahdollisuuksia v\u00e4ist\u00e4\u00e4 toisiaan, mutta samaan aikaan tila on sen verran rajallinen, ett\u00e4 jompikumpi el\u00e4in on helppo ottaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti pois, jos uhkaa synty\u00e4 tappelu. Kanien tapauksessa on parasta varata tilaksi kokonainen huone. Jahtaaminen ja toisen selk\u00e4\u00e4n nouseminen on normaalia, samalla saatetaan nyht\u00e4\u00e4 toisesta karvaa. Ihorikot eiv\u00e4t kuulu asiaan. Jos kanit hy\u00f6kk\u00e4ilev\u00e4t toisiaan kohti naamakkain, nyrkkeilev\u00e4t tai potkivat toisiaan, tappelupukarit pit\u00e4\u00e4 erottaa heti. Hyvin pienten el\u00e4inten, kuten hiirten kohdalla tilaksi voi riitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi tyhj\u00e4 kylpyamme, jossa tulppa on tiukasti kiinni.<\/p>\n\n\n\n

Ensikohtaaminen j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n asettamalla el\u00e4imet aitaukseen mahdollisimman kauas toisistaan, mielell\u00e4\u00e4n uudempi el\u00e4in ensin. El\u00e4inten tutustumista valvotaan tarkasti. Jos toinen alkaa selv\u00e4sti ahdistella toista tai yritt\u00e4\u00e4 purra, el\u00e4imet erotetaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Jos kaikki menee hyvin ja el\u00e4imet nuuhkivat toisiaan yst\u00e4v\u00e4llisesti, kuten useimmiten tapahtuu n\u00e4iden valmistelujen j\u00e4lkeen, ne voidaan siirt\u00e4\u00e4 varsinaiseen aitaukseen \u2013 mieluiten siihen, jossa uusi tulokas oli viimeksi. El\u00e4inten sopua tarkkaillaan edelleen. Jos kaikki menee edelleen hyvin, aitaukset voi yhdist\u00e4\u00e4 molemmille yhteiseksi tilaksi.<\/p>\n\n\n\n

Lauantaiaamu on usein k\u00e4tev\u00e4 ajankohta t\u00e4m\u00e4n ensitapaamisvaiheen aloittamiselle, koska t\u00e4ll\u00f6in el\u00e4inten sopua voi tarkkailla koko viikonlopun ja l\u00e4hte\u00e4 sitten maanantaiaamuna rauhallisin mielin t\u00f6ihin tai kouluun.<\/p>\n\n\n\n

Totuttaminen t\u00e4ll\u00e4 tavalla voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta vaivan palkaksi saa sen, ett\u00e4 oikein valittujen ja oikein totutettujen el\u00e4inten yhdess\u00e4olo l\u00e4htee yleens\u00e4 k\u00e4yntiin sopuisasti. Nopeampi yhteen laittaminen voi onnistua etenkin silloin, kun yksin\u00e4iselle urokselle tuodaan t\u00e4ysikasvuinen naaras, mutta yleens\u00e4 paras pohja kest\u00e4v\u00e4lle pikkulemmikkien syd\u00e4nyst\u00e4vyydelle saadaan, kun alussa maltetaan edet\u00e4 tarpeeksi hitaasti.<\/p>\n\n\n\n

Kanien tutustuttamisessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 joskus termiin \u201dstress bonding\u201d<\/em>. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 laitetaan kanit kantokoppaan ja l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n esimerkiksi autoajelulle. Oletuksena on, ett\u00e4 tilanne stressaa kaneja ja ne ovat peloissaan, mink\u00e4 vuoksi kanit hakisivat turvaa toisistaan. Kanien stressaaminen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 autoreissulla ei ole hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta tutustumiselle. Kanit voivat n\u00e4enn\u00e4isesti tulla toimeen kantokopassa, mutta kotiin palatessaan voivat silti alkaa tapella. On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 kaikenlainen stressi voi aiheuttaa kanille my\u00f6s selkeit\u00e4 sairauden oireita kuten maha-suolikanavan staasia eli peristaltiikan hidastumista.<\/p>\n\n\n\n

Muiden el\u00e4inlajien tutustuttaminen toisiinsa<\/h2>\n\n\n\n

Samassa aitauksessa tai muussa asumuksessa pidet\u00e4\u00e4n vain yhden el\u00e4inlajin edustajia. Vaikka luonnossa monet eri jyrsij\u00e4lajit esiintyv\u00e4tkin samassa mets\u00e4ss\u00e4 tai samalla arolla, tilanteen toimivuus perustuu siihen, ett\u00e4 kaikilla on eritt\u00e4in paljon tilaa pysytell\u00e4 omissa oloissaan. Aitauksen tai kokonaisen huoneenkin kokoinen tila on siihen liian pieni ja johtaa helposti tilanteeseen, jossa pienemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n temperamenttisen lajin edustajat joutuvat stressaantuneina v\u00e4istelem\u00e4\u00e4n toisia. Jotkin jyrsij\u00e4t, kuten mongoliangerbiilit, voivat my\u00f6s suoraviivaisesti hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 tappamaan kilpailevan jyrsij\u00e4lajin j\u00e4senet.<\/p>\n\n\n\n

Yleisimmin lemmikinomistajilla esiintyv\u00e4 kahden eri lajin yhdistelm\u00e4 on k\u00e4\u00e4pi\u00f6kanin ja marsun pit\u00e4minen yhdess\u00e4. Marsulle voi silloin k\u00e4yd\u00e4 ajan mittaan huonosti kahdestakin syyst\u00e4. Samankokoinenkin kani on huomattavasti marsua vahvempi ja se voi \u00e4rtyess\u00e4\u00e4n vahingoittaa marsua vakavasti takajalkojen potkulla. Lis\u00e4ksi monet kanit kantavat pasteurella-bakteeria. Bakteeri on kanilla oireeton, mutta se voi aiheuttaa marsulle hengenvaarallisen hengitystieinfektion.<\/p>\n\n\n\n

Koirien ja kissojen annetaan joissain kodeissa katsella aitauksessa olevia jyrsij\u00f6it\u00e4 tai kaneja, ja usein ajatellaan, ett\u00e4 tilanteen on vaaraton, koska koira tai kissa ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4se el\u00e4imiin k\u00e4siksi. Aitauksen asukkaat saattavat silti kokea tilanteessa jatkuvaa pelkoa, vaikka ne eiv\u00e4t ilmaisi sit\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4sti, esimerkiksi s\u00e4nt\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jyrsij\u00f6iden ja kanien tapa ilmaista pelkoaan j\u00e4\u00e4 helposti huomaamatta, koska pel\u00e4tess\u00e4\u00e4n ne koettavat l\u00e4hinn\u00e4 olla mahdollisimman huomaamattomia. Luonnossa t\u00e4m\u00e4 olisi tarkoituksenmukaista, koska petoel\u00e4imet huomaavat helpoimmin liikkuvat kohteet. Luonnossa vaaran uhatessa saattaa pelastua se, joka pysyy paikoillaan. Omistajan on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ennaltaehk\u00e4ist\u00e4v\u00e4 ne tilanteet, joissa lemmikit saattavat mahdollisesti kokea pelkoa tai stressi\u00e4. Etenkin kissan tai koiran kiinte\u00e4 katse tuntuu monista pikkulemmikeist\u00e4 ahdistavalta, koska luonnossa petoel\u00e4imetkin usein tuijottavat saalistaan hetken aikaa tiiviisti juuri ennen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos mahdollista, y\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4aktiivisia el\u00e4inlajeja ei kannata asuttaa toistensa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4. P\u00e4iv\u00e4aktiivisia el\u00e4imi\u00e4 ovat esimerkiksi lemmikkilinnut. Kanit ja jyrsij\u00e4t ovat saalisel\u00e4imi\u00e4, joten petoel\u00e4inten (esim. koira, kissa, fretti) hajut ja \u00e4\u00e4net pelottavat niit\u00e4. Lis\u00e4ksi monet kanit kantavat pasteurella-bakteeria. Bakteeri on kanilla oireeton, mutta se voi aiheuttaa marsulle hengenvaarallisen hengitystieinfektion.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuva: Silvia\/Pixabay Lajitoverien seura Niille el\u00e4inlajeille, jotka luonnossa el\u00e4v\u00e4t pariskunnittain tai yhdyskunnissa, lajitoverin seura ei ole pelkk\u00e4\u00e4 ylellisyytt\u00e4. Se on yksi kaikkein t\u00e4rkeimmist\u00e4 viihtyvyystekij\u00f6ist\u00e4. L\u00e4hes kaikki pikkulemmikit ovat seurallisia el\u00e4inlajeja, jotka eiv\u00e4t luonnossa koskaan el\u00e4isi yksin. Ihmisen seurasta on jonkin verran iloa kesylle el\u00e4imelle, jos se luottaa ihmiseen, mutta paraskaan ihmissuhde ei riit\u00e4 kokonaan korvaamaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":377,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-93","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nEl\u00e4inseuralaiset - Lemmikkitieto<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"L\u00e4hes kaikki pikkulemmikit ovat seurallisia el\u00e4inlajeja, jotka eiv\u00e4t luonnossa koskaan el\u00e4isi yksin.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"El\u00e4inseuralaiset - Lemmikkitieto\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"L\u00e4hes kaikki pikkulemmikit ovat seurallisia el\u00e4inlajeja, jotka eiv\u00e4t luonnossa koskaan el\u00e4isi yksin.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Lemmikkitieto\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-12-07T15:25:33+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sey.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/48\/2023\/12\/sey-lemmikkitieto-seuralaiset-1024x512.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1024\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"512\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/\",\"url\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/\",\"name\":\"El\u00e4inseuralaiset - Lemmikkitieto\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/sey.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/48\/2023\/12\/sey-lemmikkitieto-seuralaiset.png\",\"datePublished\":\"2019-12-10T17:18:40+00:00\",\"dateModified\":\"2023-12-07T15:25:33+00:00\",\"description\":\"L\u00e4hes kaikki pikkulemmikit ovat seurallisia el\u00e4inlajeja, jotka eiv\u00e4t luonnossa koskaan el\u00e4isi yksin.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/sey.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/48\/2023\/12\/sey-lemmikkitieto-seuralaiset.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sey.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/48\/2023\/12\/sey-lemmikkitieto-seuralaiset.png\",\"width\":1920,\"height\":960,\"caption\":\"Kaksi pient\u00e4 rottaa rinnakkain\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"El\u00e4inseuralaiset\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/\",\"name\":\"Lemmikkitieto\",\"description\":\"Uusi SEY Lemmikkitietosivu\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"El\u00e4inseuralaiset - Lemmikkitieto","description":"L\u00e4hes kaikki pikkulemmikit ovat seurallisia el\u00e4inlajeja, jotka eiv\u00e4t luonnossa koskaan el\u00e4isi yksin.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"El\u00e4inseuralaiset - Lemmikkitieto","og_description":"L\u00e4hes kaikki pikkulemmikit ovat seurallisia el\u00e4inlajeja, jotka eiv\u00e4t luonnossa koskaan el\u00e4isi yksin.","og_url":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/","og_site_name":"Lemmikkitieto","article_modified_time":"2023-12-07T15:25:33+00:00","og_image":[{"width":1024,"height":512,"url":"https:\/\/sey.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/48\/2023\/12\/sey-lemmikkitieto-seuralaiset-1024x512.png","type":"image\/png"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/","url":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/","name":"El\u00e4inseuralaiset - Lemmikkitieto","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sey.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/48\/2023\/12\/sey-lemmikkitieto-seuralaiset.png","datePublished":"2019-12-10T17:18:40+00:00","dateModified":"2023-12-07T15:25:33+00:00","description":"L\u00e4hes kaikki pikkulemmikit ovat seurallisia el\u00e4inlajeja, jotka eiv\u00e4t luonnossa koskaan el\u00e4isi yksin.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#primaryimage","url":"https:\/\/sey.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/48\/2023\/12\/sey-lemmikkitieto-seuralaiset.png","contentUrl":"https:\/\/sey.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/48\/2023\/12\/sey-lemmikkitieto-seuralaiset.png","width":1920,"height":960,"caption":"Kaksi pient\u00e4 rottaa rinnakkain"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/elainseuralaiset\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"El\u00e4inseuralaiset"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/#website","url":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/","name":"Lemmikkitieto","description":"Uusi SEY Lemmikkitietosivu","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/93","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=93"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/93\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":378,"href":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/93\/revisions\/378"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sey.fi\/lemmikkitieto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}