Kysymyksiä ja vastauksia tutkimuskäyttöön kasvatettujen marsujen kotiuttamisesta

17.7.2023

Sivu liittyy tutkimuskäyttöön kasvatettujen marsujen kodinetsintäilmoituksiin. Teksti on laadittu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.


1. Mitä tarkoittaa tutkimuskäyttöön kasvatettu marsu?

Marsu, joka on kasvatettu käytettäväksi tieteellisiin tarkoituksiin tai opetustarkoituksiin.

2. Mitä marsuja nämä ovat?

Marsut ovat Hollannissa laboratoriokäyttöön tavoitekasvatettuja ns. Dunkin Hartley -marsuja. Dunkin Hartley -marsuilla on ominaisuus, jossa niille kehittyy varhainen nivelrikko. Marsut ovat syntyneet toukokuun alussa 2023, ja ne on virheellisesti toimitettu Helsingin yliopiston koe-eläinkeskukseen (HY-KEK) 1.6., jolloin ne olivat noin kolme viikkoa vanhoja.

3. Millaisissa oloissa marsut ovat eläneet?

Marsut ovat eläneet kolmessa laumassa. Marsut tulevat toimeen keskenään, ne ovat tottuneet ihmisiin, ja niitä on käsitelty säännöllisesti. Marsuja ei ole käytetty kokeisiin eikä tutkimukseen.  

4. Kuka on vastannut marsujen hyvinvoinnista?

Marsujen hyvinvoinnista ovat vastanneet koulutetut eläintenhoitajat ja koe-eläinkeskuksen nimetty eläinlääkäri. SEYn jäsenyhdistyksille siirryttyään niiden hyvinvoinnista ovat vastanneet eläinsuojeluyhdistykset.

5. Millaisia tutkimuksia marsuilla on tehty?

Marsuja ei ole käytetty tutkimuskäyttöön.

6. Miksi marsut kotiutetaan?

Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus ja SEY pitävät kaikkia eläimiä itseisarvoisina ja haluavat tarjota marsuille mahdollisuuden hyvään elämään. HY-KEK ja SEY pitävät tärkeänä, että marsut pääsevät elämään laadukkaan ja lajityypillisen elämän.

7. Onko koe-eläimiksi kasvatettujen eläinten kotiuttamisesta aikaisempaa kokemusta?                                              

SEY on sijoittanut aikaisemmin kaksi ryhmää tutkimuskäyttöön kasvatettuja koiria Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksen kanssa. Ensimmäinen ryhmä kotiutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa 2015 ja toinen ryhmä vuonna 2017. Kokemukset koirien sijoittamisesta ja sopeutumisesta ovat hyviä. Maailmalla koe-eläinten kotiuttamisia on tehty lukuisia.

8. Millaisia haasteita marsujen kotiuttamisessa on?

Marsut ovat eläinlääkärin tarkastamia, ja ne ovat nuoria ja oireettomia, mutta marsujen käyttäytymistä ja hyvinvointia tulee seurata uudessa kodissa tarkasti, jotta nivelrikon mahdollisesti ilmenevät oireet pystytään havaitsemaan ja hoitamaan asianmukaisesti heti niiden ilmettyä.

9. Onko marsuilla sairauksia tai vammoja?

Marsut ovat normaalisti kehittyneitä, hyvinvoivia ja oireettomia urosmarsuja. Marsut ovat kuitenkin Dunkin Hartley -marsuja, eli niillä on taipumus varhaiseen nivelrikkoon.

10. Miten marsujen nivelrikkoa hoidetaan?

Nivelrikko oireilee vähitellen lisääntyvänä kipuna ja jäykkyytenä. Kuten saaliseläimet yleensä, marsut pyrkivät peittämään kipunsa viimeiseen saakka. Siksi onkin tärkeää, että marsun omistaja tuntee marsun käyttäytymisen ja pystyy havaitsemaan alkavan kivun jo varhaisista käyttäytymisen muutoksista. Kipua tulee hoitaa yhteistyössä eläinlääkärin kanssa kipulääkityksellä, ja kun lääkityksen teho ei ole enää riittävä, marsu tulee viedä eläinlääkäriin lopetettavaksi kärsimysten välttämiseksi.

11. Kuka vastaa marsujen hyvinvoinnista kotiuttamisen aikana, ja entä sen jälkeen?

Marsujen hyvinvoinnista vastaavat SEYn jäsenyhdistykset yhteistyössä Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksen kanssa siihen saakka, kunnes ne luovutetaan uusille omistajille. Sen jälkeen omistaja vastaa marsujen hyvinvoinnista konsultoiden eläimet luovuttanutta eläinsuojeluyhdistystä ja marsujen hyvinvoinnin tuntevaa eläinlääkäriä.

12. Minkälaisia koteja marsuille etsitään?

Soveltuvat ehdokkaat haastatellaan ennen uusien kotien valitsemista. Kriteereitä ovat mm.

  • marsut luovutetaan pareittain tai ryhmissä,
  • marsuja ei käytetä kasvatukseen,
  • omistajalla on sopivat tilat sekä riittävästi resursseja ja aikaa marsujen hyvinvoinnista huolehtimiseen,
  • marsujen hyvinvoinnista ja hoidosta vastaa aikuinen,
  • omistajalta edellytetään kokemusta tai halua perehtyä marsujen käytöksen tulkitsemiseen ja kivun havaitsemiseen, sekä resursseja mahdollisen nivelrikon oireiden ja muiden terveysongelmien hoitamiseen,
  • omistaja sitoutuu noudattamaan SEYn ja HY-KEK ohjeistusta marsujen hoidosta, terveydenhuollosta ja lopetuksesta,
  • omistajalla tulee olla mahdollisuus pitää marsut erillään perheen muista eläimistä,
  • perheessä ei ole pieniä lapsia.

13. Miksi uudessa kodissa ei saa olla muita marsuja?

Marsut eivät vaikuta olevan erityisherkkiä, ja ne ovat patogeenivapaita, mutta on mahdollista, etteivät ne ole vastustuskykyisiä, jos menevät muiden marsujen kanssa samaan kotiin. Tämän vuoksi marsut pyritään sijoittamaan sellaisiin koteihin, joissa ei ole muita marsuja. Marsuja ei tästä syystä tule viedä myöskään esimerkiksi näyttelyihin.

14. Pääseekö marsuja katsomaan?

Etsimme tällä hetkellä potentiaalisia kotiehdokkaita. Vain marsujen uusiksi kodeiksi valittujen henkilöiden on mahdollista tutustua marsuihin etukäteen.

Marsujen sijoittamisesta vastaavat Salon seudun eläinsuojeluyhdistys, Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistys sekä Turun eläinsuojeluyhdistys. Marsuista voi tiedustella jäsenyhdistyksiltä:

Salon seudun eläinsuojeluyhdistys: sini.vesterinen@sey.fi
Turun eläinsuojeluyhdistys: adoptio@tesy.fi (tai puhelimitse 040 021 3436)
Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistys: yhdistys@elainsuojelu.fi (tai puhelimitse 041 456 0699)

Jaa sivu
Skip to content