Ruokaviraston raportti: kissapopulaatiot ja hylkääminen kissojen vakavimmat eläinsuojeluongelmat

14.10.2020

TIEDOTE 14.10.2020

Kissakriisi näkyy myös maamme eläinlääkäreiden työssä. Ruokavirasto julkaisi eilen yhteistyössä SEY Suomen eläinsuojelun ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehdyn Kissojen hyvinvointi Suomessa 2019 -raportin, joka perustuu eläinlääkäreille suunnattuun kyselyyn suurimmista kissojen hyvinvoinnin ongelmakohdista. Vastaajat pitivät vakavimpina kissoja koskevina eläinsuojeluongelmina vapaasti lisääntyviä kissoja ja kissapopulaatioita, hylättyjä kissoja sekä vakavasti laiminlyötyjä kotikissoja.

– Löydökset vahvistavat sen, mitä olemme eläinsuojelukentällä tienneet jo pitkään. Suomessa hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa, ja erityisesti villiintyneitä kissapopulaatioita tulee jäsenyhdistystemme ja eläinsuojeluneuvojiemme tietoon aiempaa enemmän. Toimijoidemme kokemusten mukaan populaatio-ongelma on joillain alueilla saatu paremmin hallintaan leikkautus- ja sirutuskampanjoiden avulla, mutta useilla alueilla kissapopulaatioita on vuodesta toiseen enemmän, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

Eläinlääkärit pitivät kissapopulaatioiden ennaltaehkäisyssä olennaisimpana vapaasti ulkoilevien kissojen sterilisaation tai kastraation säätämistä pakolliseksi ja varhaista puuttumista, kun ei-toivottuja kissoja jo alkaa syntyä.

– Ratkaisut noudattelevat pitkälti myös SEYn ratkaisuja Suomen kissakriisiin. Ajamme lakiin esimerkiksi vapaana ulkoilevien ja muiden kuin siitokseen suunnitellusti käytettävien kissojen leikkautuspakkoa, lemmikkieläinten rajoittamattoman lisäännyttämisen kieltoa sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä, sanoo Lindqvist.

Lemmikkikissojen ongelmina virikkeettömyys ja lihavuus

Moni hyvää tarkoittava kissanomistaja hoitaa lemmikkiään puutteellisin tiedoin ja taidoin. Raportin mukaan eläinlääkärit pitivät sisäkissojen suurimpina ongelmina hammasongelmia, virikkeetöntä elämää ja siitä seuraavia hyvinvointiongelmia sekä lihavuutta ja siitä aiheutuvia terveysongelmia. Lisäksi vastaajat toivat esiin etenkin arvostuksen puutteen ja omistajien tietämättömyyden haitallisia vaikutuksia kissojen hyvinvointiin.

– Kissa voidaan ottaa liian kevyin perustein ymmärtämättä sen tarpeita. Tosiasiassa kissa on lemmikkinä yhtä vaativa ja arvokas kuin esimerkiksi koira. Kissan hyvinvoinnin eteen täytyy nähdä vaivaa ja sen hoitoon käyttää rahaa, jotta se voi hyvin, sanoo Lindqvist.

Eläinlääkärit pitivät tärkeänä erityisesti viranomaistiedotuksen lisäämistä kissan tarpeista ja hyvästä hoidosta sekä julkista viestintäkampanjaa koskien kissapopulaatioita ja niiden ennaltaehkäisyä.

– Asenteita voidaan muuttaa vain viestinnän avulla. Nyt viestintä kissojen hyvinvointiasioista jää lähinnä kolmannen sektorin harteille. Raportissa ehdotettu viranomaisviestintä kissan tarpeista ja hyvästä hoidosta sekä kissapopulaatio-ongelmasta ja populaatioiden ennaltaehkäisystä olisi erittäin tervetullutta. Se voisi tavoittaa monet kansalaiset eläinsuojelujärjestöjä paremmin, sanoo Lindqvist.

Kissakriisin ratkomiseen tarvitaan yhteistyötä

Raportin mukaan moni vastaaja katsoi yhteistyön lisäämisen eri toimijatahojen välillä tärkeäksi tekijäksi kissojen hyvinvoinnin parantamiseksi. Kissoja koskevien ongelmien katsottiin usein liittyvän isompiin sosiaalisiin ongelmiin, kuten syrjäytymiseen tai köyhyyteen, minkä vuoksi eläinsuojeluviranomaisten tulisi lisätä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Myös poliisin ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö nähtiin vastauksissa merkittävänä ongelmatilanteisiin puuttumiseksi.

– Tämä näkyy myös eläinsuojelun arjessa. Painotamme toimijoillemme sitä, että heitteille jätettyjen eläinten auttamisessa on kyse myös ihmisten auttamisesta. Moni toimijoistamme on luonut verkostoja valvontaeläinlääkäreiden, poliisin ja sosiaalitoimen kanssa, mutta tähän tarvitaan valtakunnallinen malli, jossa sekä ihminen että eläin saavat tarvitsemansa avun, sanoo Lindqvist.

SEYn Arvokas kissa -teemainen Eläinten viikko käynnisti tänä vuonna koko vuoden 2021 kestävän Kissakriisi-kampanjan, jonka aikana pureudutaan kissakriisin ratkomiseen.

– Vuoden aikana tuemme jäsenyhdistyksiämme populaatiokissojen leikkauskuluissa, jotta mahdollisimman moni kissa saadaan pois lisääntymästä vapaasti. Samaan aikaan luomme toimintatapoja ja verkostoja, joita hyödyntämällä populaatiotyö olisi tulevaisuudessa aiempaa tehokkaampaa. Viestimme leikkauttamisen sekä tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin tärkeydestä ja pyrimme saamaan aikaan lakimuutoksia, jotka auttavat populaatio-ongelman vähentämisessä. Kissakriisin ratkaisemiseen tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä, sanoo Lindqvist.

Lisätietoja:

Kissojen hyvinvointi Suomessa 2019 -raportti: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/elainten-pito/elainten-suojelu-ja-kuljetus/kissojen_hyvinvointi_suomessa_2019_fi_06102020-final.pdf

Kuvat: Riikka Ala-Hulkko

SEYn toimintaohjelma kissakriisin ratkaisemiseksi ja kissan arvon nostamiseksi

1. Kaikki kissat tunnistusmerkitään ja omistajatiedot rekisteröidään.

2. Lemmikkieläinten rajoittamaton lisäännyttäminen säädetään lainvastaiseksi. 

3. Kaikki vapaana ulkoilevat kissat leikkautetaan. Asiasta tehdään kirjaus lainsäädäntöön.

4. Muut kuin siitokseen suunnitellusti käytettävät kissat leikkautetaan. Esimerkiksi löytöeläintaloista kissat luovutetaan leikattuina.

5. Kunnat ottavat aktiivisen roolin kissapopulaatioiden ehkäisyssä ja hoidossa. Eläinsuojeluviranomaiset auttavat populaatiokissojen loukuttamisessa, leikkauttamisessa ja tunnistusmerkitsemisessä. Kunta korvaa eläinsuojeluyhdistyksille tai muille vapaaehtoisille toimijoille populaatioiden hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Kuntien kanssa sopimuksella toimivat löytöeläintalot ottavat vastaan populaatiotaustaisia kissoja.

6. Jokaisella kissalla on myös rahallinen arvo. Kaikista kissoista peritään luovutusmaksu.

7. Kissoihin kohdistuviin kielteisiin asenteisiin sekä harhaluuloihin puututaan viestinnällä.

8. Eläinten arvostusta opetetaan jo kouluikäisille. Eläinten hyvinvointiopetukseen panostetaan.

9. Kissan hankinta perustuu tarkkaan harkintaan.

Miten voin auttaa populaatiokissoja?

1. Ilmoita eläinsuojeluviranomaiselle, SEYn eläinsuojeluneuvojalle tai jäsenyhdistykselle, jos tiedät kissapopulaatiosta.

2. Ota yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen ja ryhdy kissojen sijaiskodiksi.

3. Tarjoa koti kodittomalle kissalle. Kodittomia eläimiä löytyy eläinsuojeluyhdistysten nettisivuilta ja osoitteesta https://kodittomat.info/

4. Lahjoita eläinsuojeluyhdistykselle ruokaa, tarvikkeita tai lääkkeitä kissoja varten.

5. Lahjoita rahaa kissojen leikkauttamiseen osoitteessa https://sey.fi/kissakriisi/#lahjoita tai tue paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen kissapopulaatiotyötä.

6. Allekirjoita vetoomus kissojen puolesta osoitteessa https://sey.fi/kissakriisi/#vetoomus

Kalevauva.fi:n SEYlle ja hylätyille kissoille tekemä Lupaa ettet hylkää mua -kappale sekä lisätietoa kissakriisistä: https://sey.fi/kissakriisi/#kalevauva

Haastattelut:

Maria Lindqvist
toiminnanjohtaja (vs.)
p. 050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi

Annukka Seppävuori
viestinnän asiantuntija
040 830 1716
annukka.seppavuori@sey.fi

SEY Suomen eläinsuojelu on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.

Jaa sivu