1800-luvun alussa muodostui Halikonlahden pohjukkaan v\u00e4h\u00e4inen asutuskeskus \u2013 paikalle josta jo vanhoista ajoista on kulkenut Turun ja Viipurin v\u00e4linen maantie. T\u00e4m\u00e4 pieni asutuskeskus oli ollut olemassa jo vuodesta 1680 alkaen ja jota jo 1800-luvun alusta alkaen nimitettiin kauppalaksi. Kuitenkin todelliset kauppalaoikeudet t\u00e4m\u00e4 asutuskeskus \u2013 Salo \u2013 sai vasta 1887.<\/p>\n\n\n\n
Kauppalan alkuaikoina pidettiin lokakuussa vuotuiset markkinat (joita pidettiin jonkin aikaa my\u00f6s kev\u00e4isin) \u2013 v\u00e4ke\u00e4 n\u00e4ille markkinoille tuli kaikista Salon seudun ymp\u00e4rist\u00f6kunnista sek\u00e4 H\u00e4meest\u00e4 ja Uudeltamaalta. Markkinoilla myytiin nautakarjaa ja hevosia, joita molempia oli sikin sokin torilla hengenvaarana ihmisille ja varsinkin hevosia tempoiltiin alituisesti suupielest\u00e4. Lis\u00e4ksi oli kauppoja teht\u00e4ess\u00e4 vallalla sekin paha tapa, ett\u00e4 hevosilla hurjasteltiin lakkaamatta katuja ja kortteleita ymp\u00e4ri. Matkan aikana hevosia tavallisesti ruoskittiin s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti, jotta ne olisivat virkeit\u00e4 ja vauhtihaluisia. T\u00e4m\u00e4 raaka meno \u2013 el\u00e4inten suoranainen r\u00e4\u00e4kk\u00e4\u00e4minen, havahdutti sen ajan vastuuntuntoiset ihmiset huomaamaan mykkien, puolustuskyvytt\u00f6mien luontokappaleiden h\u00e4d\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Salon El\u00e4insuojeluseuran henkisen\u00e4 \u00e4itin\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 \u2013 s\u00e4ilyneiden muistitietojen mukaan \u2013 kansakoulunopettaja Mandi Sj\u00f6holmia, joka tunnetun raittiusharrastuksensa ohella koetti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota el\u00e4insuojeluseuran perustamiseen. Niinp\u00e4 h\u00e4nen aloitteestaan kokoontuivat elokuun 30 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1896 postinhoitaja Rosa Forstenin kotiin Uskelan kanttori K. L. Lehtinen, t\u00e4m\u00e4n puoliso Gustava, neiti Ida Arvidsson ja nahkuriliikkeenharjoittaja Emil H\u00e4ggstr\u00f6m.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 viisihenkinen toimikunta laati s\u00e4\u00e4nn\u00f6t hankkeilla olevalle yhdistykselle ja kuvern\u00f6\u00f6ri hyv\u00e4ksyi ne 13. huhtikuuta 1897. Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 katsotaan my\u00f6s Salon Seudun El\u00e4insuojeluyhdistys (entinen Salon El\u00e4inyhdistys ja Salon El\u00e4inyst\u00e4v\u00e4t) perustetuksi. N\u00e4in ollen Salon Seudun El\u00e4insuojeluyhdistys on yksi maamme vanhimmista el\u00e4insuojeluyhdistyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4inen yleinen kokous pidettiin kes\u00e4kuussa vuonna 1897. Kokouksessa valittiin yhdistyksen ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi kanttori K. J. Lehtinen, varapuheenjohtajaksi E. H\u00e4ggstr\u00f6m, sihteeriksi neiti Augusta Lagerstr\u00f6m, rahastonhoitajaksi neiti Aina Ljungell sek\u00e4 johtokunnan muiksi j\u00e4seniksi Rosa Forsten ja poliisi Karl Moilanen.<\/p>\n\n\n\n
Jo ensimm\u00e4isess\u00e4 kokouksessa katsottiin esitelmien pito parhaaksi keinoksi tehd\u00e4 el\u00e4insuojeluasiat tunnetuksi ja ensimm\u00e4isen\u00e4 puhujana toimi r\u00e4\u00e4t\u00e4li A. Vuori. Tuore puheenjohtaja Lehtinen paneutui t\u00e4ydell\u00e4 tarmolla nuoren yhdistyksen toimintaan. Vaikka vastuksia oli, h\u00e4n ei hellitt\u00e4nyt \u2013 h\u00e4n kopioi ja sepitti vuorokeskusteluja, j\u00e4rjesti juhlia ja kirjoitti melkein kaikki p\u00f6yt\u00e4kirjatkin omalta ajaltaan. Puheenjohtaja Lehtinen kuoli tapaturmaisesti syksyll\u00e4 1903.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1902 yhdistykseen liittyi Salon kansakoulun opettaja J. N. Sainio, joka 1903 valittiin uudeksi puheenjohtajaksi, jossa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n sitten toimikin seuraavat 14 vuotta. Sainion aikana el\u00e4insuojeluty\u00f6n kannalta t\u00e4rke\u00e4t retket maaseudulle tiheniv\u00e4t ja vuosikertomukset laadittiin huolellisesti. Sainion j\u00e4lkeen puheenjohtajina olivat lyhyemm\u00e4n ajan pankinjohtaja Elias Sel\u00e4nne ja liikkeenharjoittaja Emil H\u00e4ggstr\u00f6m.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1929 valittiin puheenjohtajaksi kamreeri Siiri Hein\u00e4maa ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Edvin Eklund-\u00c4yh\u00f6. Eklund-\u00c4yh\u00f6n suuri rakkaus kotikuntaan ja el\u00e4imiin veti yhdistyksen toimintaan mukaan huomattavan kannattajajoukon. H\u00e4nen mustakantinen muistikalenterinsa oli tuttu n\u00e4ky kokouksissa ja l\u00e4hiseudulla. Saamansa tiedot h\u00e4n esitti asiallisesti my\u00f6s silloiselle johtokunnalle (nykyisin hallitus) ja el\u00e4invalvojille, ja k\u00e4vi my\u00f6s aina itse paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 toteamassa tilanteen. Eklund-\u00c4yh\u00f6n aikana Salon El\u00e4inyhdistyksen nimeksi muutettiin Salon El\u00e4inyst\u00e4v\u00e4t. Eklund-\u00c4yh\u00f6 kuoli 1962.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong> Yhdistyksen sihteerin Lauri Jussilan kirjoitus \u201dSalon El\u00e4inyst\u00e4v\u00e4t 70 vuotta\u201d vuodelta 1967 ja artikkeli \u201dSeitsem\u00e4n vuosikymment\u00e4 el\u00e4insuojeluty\u00f6t\u00e4 Salossa\u201d Salon Seudun Sanomissa 13.4.1967.<\/p>\n\n\n\n Yhdistyksen arkistossa olevista papereista ei selvi\u00e4, kuka valittiin puheenjohtajaksi Eklund-\u00c4yh\u00f6n j\u00e4lkeen, mutta vuonna 1966 puheenjohtajaksi tuli valituksi puutarhuri Veli Saarinen. H\u00e4n toimi puheenjohtajana seuraavat 9 vuotta. Vuonna 1967 huhtikuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 juhlittiin yhdistyksen 70-vuotista taivalta Salo-Uskelan seurakuntatalossa pidetyss\u00e4 juhlakokouksessa. Yhdistyksen silloinen sihteeri Lauri Jussila kirjoitti my\u00f6s lyhyen historiikin perehtyen yhdistyksen vanhoihin asiakirjoihin (joita ei en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy yhdistyksen arkistosta) ja juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli my\u00f6s Salon Seudun Sanomissa artikkeli yhdistyksen 70-vuotisesta historiasta.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 1969, kuten my\u00f6s 1979, vuosikertomuksessa valiteltiin toimintav\u00e4symyst\u00e4, ja sanottiin sen olevan nykyajalle ominaista muissakin j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja vuosikokouksen ker\u00e4\u00e4v\u00e4n vain johtokunnan j\u00e4seni\u00e4! Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, miten nuo reilun 60 vuoden takaiset sanat tuntuvat sopivan varsin hyvin t\u00e4h\u00e4nkin aikaan.<\/p>\n\n\n\n Vuotta 1976 yhdistyksen seuraavaksi puheenjohtajaksi valittiin Lauri Jussila. Jussilan, kuten edelt\u00e4neen Saarisenkin aikana yhdistyksen toiminta oli varsin hiljaista ja lep\u00e4si oikeastaan vain el\u00e4insuojeluvalvojien varassa. Kokoukset rajoittuivat vuosikokouksiin ja korkeintaan pariin johtokunnan kokoukseen per vuosi. Vuonna 1979 my\u00f6s j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli pienentynyt 25 maksavaan j\u00e4seneen.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 1981 vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ylikonstaapeli Olavi Hankikorpi ja vuonna puolestaan 1983 kaupunginel\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Pentti Tuovinen. Tuovisen aikana toiminta piristyi huomattavasti ja yhdistys julkaisi mm. \u201dKarvaset\u201d -nimisen lehtisen ainakin vuonna 1985 ja maksavien j\u00e4sentenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noussut 65. Vuonna 1985 yhdistyksen nimi muuttui my\u00f6s Salon El\u00e4intenyst\u00e4v\u00e4t ry nimest\u00e4 nykyiseksi Salon Seudun El\u00e4insuojeluyhdistys ry:ksi. Tuovinen jatkoi aina vuoteen 1986. H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 vuonna 1987 puheenjohtajaksi valittiin Olavi Hankikorpi, joka toimi teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 seuraavat kymmenen vuotta. Hankikorven ajalta yhdistyksen arkistosta ei l\u00f6ydy yht\u00e4\u00e4n p\u00f6yt\u00e4kirjaa tai muutakaan asiakirjaa, jonka perusteella voitaisiin tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 yhdistyksen toiminnan suunnasta tai aktiivisuudesta.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong> Salon El\u00e4inyst\u00e4v\u00e4t ry:n \/ Salon Seudun El\u00e4insuojeluyhdistys ry:n vuosikokousp\u00f6yt\u00e4kirjat ja johtokunnan kokousten p\u00f6yt\u00e4kirjat.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1997 yhdistys t\u00e4ytti kunnioitettavat 100 vuotta.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1998 puheenjohtajaksi valittiin el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Jouni Niemi ja samassa kokouksessa Olavi Hankikorvelle my\u00f6nnettiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajuus. Vuonna 2000 puheenjohtajaksi valittiin yritt\u00e4j\u00e4 Soile Nurminen.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 2002 vuosikokouksessa puolestaan perustettiin erityinen puuharyhm\u00e4 (puuhis), jonka teht\u00e4v\u00e4ksi tuli erilaisten tapahtumien ideoiminen ja organisointi.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2012 yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Sini Ketonummi. Ketonummi toimi hallituksen puheenjohtajana yht\u00e4jaksoisesti vuoteen 2017 asti, jolloin juhlittiin yhdistyksen 120v taivalta. N\u00e4in\u00e4 vuosina aktiivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut 5:st\u00e4 20 henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 2015 marraskuussa yhdistys hankki itselleen vuokratilat Salon keskustasta, jonne talven aikana remontoitiin el\u00e4inten ensisijoituskohde. Kaikki mahdollinen ty\u00f6 tehtiin talkoovoimin ja tarvikkeet pyrittiin hankkimaan lahjoituksina. Uudet el\u00e4insuojeluntilat mahdollistivat nyt yhteisty\u00f6ss\u00e4 Salon Poliisin kanssa ymp\u00e4rivuorokautisen avunannon ja turvan l\u00f6yt\u00f6el\u00e4imille. T\u00e4m\u00e4 oli suuri saavutus alueemme el\u00e4insuojeluun! Vuosina 2018-2019 Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Sari Pesonen ja vuonna 2020 puheenjohtajuutta jatkoi Sini Ketonummi.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2020 yhdistys keskittyi kissatoiminnan kehitt\u00e4miseen. Yhdistyksen oma kirpputori lakkautettiin vuoden 2019 aikana ja koko yl\u00e4kerran 100m2 muutettiin kissojen tarpeisiin. Yl\u00e4kerrassa sijaitsivat hoitola, varasto, ensisijoitus\/karanteeni alue, sek\u00e4 vapaiden kissojen asuntola. Investointi uusiin kissojen ensisijoitus h\u00e4kkeihin oli merkitt\u00e4v\u00e4 mutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, jotta ne vastaavat lainm\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 paremmin, helpottavat hoitoty\u00f6t\u00e4 ja pit\u00e4v\u00e4t el\u00e4imet paremmin turvassa: projekteihin on saatu paljon lahjoituksia paikallisilta yrityksilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vuodesta 2021 yhdistys on parhaansa mukaan, resurssit huomioon ottaen koittanut panostaa luonnonvaraisten el\u00e4inten hoitokykyyn paikallisesti.<\/p>\n\n\n\n Kes\u00e4ll\u00e4 2022 SSEY sijoitti erityisesti kentt\u00e4toimintansa sujuvuuteen ostamalla el\u00e4inpelastusauton. Pakettiauto sisustettiin tarpeisiimme sopivaksi sek\u00e4 teipattiin ulkopuolelta.<\/p>\n\n\n\n Syksyll\u00e4 2022 yhdistys teki tarjouksen uusista, avarammista ja toimivammista toimitiloista, ja tarjous hyv\u00e4ksyttiin. Tilat saatiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuoden vaihteessa, jonka j\u00e4lkeen ne remontoitiin vapaaehtoisvoimin yhdistyksen tarpeisiin sopiviksi. Uusien tilojen avajaiset pidettiin yhdistyksen 126. vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 13.4.2023.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yleistietoa 1800-luvun alussa muodostui Halikonlahden pohjukkaan v\u00e4h\u00e4inen asutuskeskus \u2013 paikalle josta jo vanhoista ajoista on kulkenut Turun ja Viipurin v\u00e4linen maantie. T\u00e4m\u00e4 pieni asutuskeskus oli ollut olemassa jo vuodesta 1680 alkaen ja jota jo 1800-luvun alusta alkaen nimitettiin kauppalaksi. Kuitenkin todelliset kauppalaoikeudet t\u00e4m\u00e4 asutuskeskus \u2013 Salo \u2013 sai vasta 1887. Kauppalan alkuaikoina pidettiin lokakuussa vuotuiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":0,"parent":538,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-542","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nYhdistyksen my\u00f6hemm\u00e4t vaiheet<\/h2>\n\n\n\n
Sata vuotta el\u00e4insuojelua jo t\u00e4ynn\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Vuosina 2015-2016 luotiin yhteisty\u00f6t\u00e4 Salon kaupungin kanssa koskien l\u00f6yt\u00f6el\u00e4intoimintaa.
Uusiin tiloihin muuttivat kev\u00e4\u00e4n 2016 aikana my\u00f6s SSEY:n kirpputori laajennettuna sek\u00e4 toimisto.
Vuonna 2017 julkaistiin viimeinen Kuulumisia<\/em>-j\u00e4senlehti. Yhdistys p\u00e4\u00e4tti keskitt\u00e4\u00e4 ajankohtaisten kuulumisten jakamiset nettisivujen sek\u00e4 yhdistyksen Instagram- ja Facebook-sivujen kautta.<\/p>\n\n\n\nViime vuodet<\/h2>\n\n\n\n