SEYn eläinsuojeluneuvoja Jenna Kotokorpi auttaa vapaaehtoisena eläimiä hädässä

Yleinen välinpitämättömyys eläinten hoidossa on useimman eläinsuojeluongelman taustalla.

– Monen eläimen hätä vältettäisiin, jos ihmiset selvittäisivät etukäteen, mitä eläimen pito ja erityisesti tietyn eläinlajin hyvinvointi vaatii, tiivistää SEYn eläinsuojeluneuvoja Jenna Kotokorpi.

Kotokorpi kouluttautui vapaaehtoiseksi eläinsuojeluneuvojaksi voidakseen tehdä enemmän eläinten hyväksi, vaikka hän hoitaa jo työkseen löytö- ja lemmikkieläimiä. Hänen vastuualueenaan on Etelä-Pohjanmaalla Isojoki, Karijoki ja Kauhajoki sekä Pohjanmaalla Kaskinen ja Kristiinankaupunki.

Kotokorpi on viiden SEYn eläinsuojeluneuvojana toimimansa vuoden aikana huomannut, että jotkut eläinsuojeluongelmat toistuvat vuodesta toiseen. Yksi yleisimmistä ongelmista on kevään ja kesän kissanpennut.

– Tilanne menee käytännössä niin että pihaan ilmestyy vieras pentuja odottava kissa. Se synnyttää johonkin ulkorakennuksen vintille tai muuhun vastaavaan paikkaan, ja minuun otetaan yhteyttä siinä vaiheessa kun pennut ovat 8-12 viikon ikäisiä ja laumasta halutaan päästä eroon. Tuon ikäinen pentu on sitten yleensä jo kovin villiintynyt, täynnä matoja, korvapunkkeja ja monesti jopa väiveitä.

Jo kissojen kiinni ottamisessa on työtä. Sitä seuraa kissojen hoitaminen fyysisesti kuntoon ja niiden kesyttäminen.

– Kissojen sijoittaminen uusiin koteihin ei ole kovin yksinkertaista, koska kesyjäkin pentuja on tarjolla. Luonnossa kasvaneet pennut voivat myös kantaa monia kroonisia ja tarttuviakin sairauksia, joita ei vielä pennusta huomaa.

SEYn eläinsuojeluneuvoja ei ole eläinsuojeluviranomainen, mutta vapaaehtoisena toimijana häneen on usein matalampi kynnys ottaa yhteyttä kuin viranomaiseen. Puhelinneuvonnan lisäksi Kotokorpi tekee saamiensa ilmoitusten perusteella eläinsuojeluneuvontakäyntejä. Joskus ilmoittajalla on väärät käsitykset SEYn eläinsuojeluneuvojan tavoista toimia.

– Monilla ihmisillä tuntuu olevan vahvassa käsitys siitä että eläinsuojeluneuvoja on sitä varten, että hän hakee eläimet pois huonosta kodista kun tulee ongelmia. Näinhän tämä asia ei toimi, Kotokorpi oikoo sitkeässä istuvaa käsitystä.

Useimmat tapaukset selviävät neuvonnalla ja yhteistyöllä omistajan kanssa. Vakavammat tapaukset Kotokorpi siirtää viranomaisen hoidettavaksi. Yhteistyö alueen eläinsuojeluviranomaisten kanssa sujuu hienosti.

– Tyypillisimpiä tilanteita alueellani ovat ongelmat, jotka juontuvat siitä että eläimiä on kertynyt ihmiselle liian suuri määrä. On ajateltu ehkä itse pelastaa eläimiä huonoista paikoista tai lopetusuhan alta ja jouduttukin ojasta allikkoon. Toinen yleisimpiä käynnin syitä on koirien puutteelliset tilat ja/tai sosiaalinen elämä. Valitettavan paljon tällä alueella on koiria jotka saavat kyllä ruoan ja veden, mutta elävät elämänsä häkissä tai ketjussa ruokintahetken ollessa niiden ainoa kanssakäyminen ihmisen kanssa.

Koira, jonka haukku häiritsee, kuuluu kuitenkin järjestyslain puolelle, ja siitä tulee eläinsuojeluneuvojan sijaan ottaa yhteyttä taloyhtiöön tai poliisiin.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Jenna Kotokorpi
040 353 7777
suupohjanelainpalvelut@gmail.com
Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki

SEYn eläinsuojeluneuvojat antavat neuvoja puhelimitse tai sähköpostitse, ja suurin osa myös tekee saamiensa ilmoitusten perusteella eläinsuojeluneuvontakäyntejä eläinten pitopaikkoihin. Tavallisesti tapaukset selviävät neuvonnalla ja yhteistyöllä eläimen omistajan kanssa. Vakavissa tapauksissa asiat siirretään viranomaisten hoidettavaksi. SEYllä on noin 80 vapaaehtoista eläinsuojeluneuvojaa eri puolilla Suomea. Vuositasolla käyntejä tehdään noin 2 000 eläintenpitopaikkaan ja neuvoja eläinongelmissa annetaan noin 20 000 kertaa.

SEYn tavoitteena on saada SEYn eläinsuojeluneuvojille asema uuteen eläinsuojelulakiin.
Lisätietoa SEYn eläinsuojeluneuvojista