Lähikuva hyppyhämähäkistä
Wynand Uys/Unsplash

Ystävä, ei vihollinen

4.10.2022

Halloween on aivan kulman takana. Se tuo mukanaan pelottavimmat kuviteltavissa olevat olennot vampyyreistä noitiin – ja hurjiin hämähäkkeihin. Hämähäkit herättävät ihmisissä usein voimakasta pelkoa ja inhoa1. Sitä, miksi ne herättävät meissä niin vahvoja negatiivisia tunteita, ei tällä hetkellä kuitenkaan tarkkaan tiedetä2.

Tutkimuksissa biologien on havaittu suhtautuvan hämähäkkeihin muita ihmisiä neutraalimmin, mahdollisesti siksi, että hämähäkit ovat heille työn ja koulutuksen puolesta tuttuja kavereita. Tämä viitannee siihen, että tiedon hankkiminen ja hämähäkkeihin tutustuminen voisivat mahdollisesti lievittää hämähäkin ihmisessä herättämää inhoa ja pelkoa.3

Hämähäkit ovat paljon muutakin kuin inhoa ja pelkoa herättävä ulkokuori. Itse asiassa, sinulla ja kahdeksanjalkaisella vipeltäjällä saattaa olla paljon enemmän yhteistä, kuin arvaatkaan. 


Tiesitkö 

  • saaliistaan vaanivien hypykkien eli hyppyhämähäkkien käyvän yöunensa aikana läpi REM-unta muistuttavan vaiheen, jonka aikana niiden raajat nykivät ja silmät liikkuvat säännönmukaisissa jaksoissa? Jos unien näkemiseen tyypillisesti yhdistetty REM-univaihe kuuluu hypykkien unisykliin, näkevätkö ne myös unia? Sitä ei voi varmaksi sanoa. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi hypykkien päiväsaikaan tekemät näköaistihavainnot toistuvat REM-unen aikana.4
  • hypykkien kykenevän suunnittelemaan reittejä saaliidensa luo ja löytävän jopa piilossa olevan saaliin luokse? Tämä viittaa hypykkien kykyyn visualisoida näkymättömissä olevan saaliinsa olinpaikka ja suunnittella reitin sinne.5
  • hypykkien pystyvän myös erottamaan elollisen objektin elottomasta? Kykyä on tyypillisesti pidetty ominaisena vain ihmiselle ja muille selkärankaisille.6
  • hämähäkin aikaisempien kokemusten voivan vaikuttaa siihen, millaisen verkon se kutoo? Hämähäkkien tiedetäänkin virittävän ja hienosäätävän verkkoaan tavoilla, joilla se tietää aikaisemman kokemuksensa perusteella tulevan parhaiten saalista. Hämähäkit voivat oppia myös epäonnistumisistaan. Saaliin päästessä karkuun verkosta, hämähäkki lisää verkkoonsa tahmeaa seittiä välttääkseen saaliin karkaamisen jatkossa.7
  • hämähäkkien kutovan verkkonsa vallitsevan ympäristön mukaan? Hämähäkit voivat esimerkiksi väistää ympäristöstä löytyvät esteet ja kutoa verkkonsa niiden ympärille. Ne siis todennäköisesti suunnittelevat verkkonsa rakennetta ennakkoon. Ristihämähäkki voi myös muun muassa säädellä rakenteilla olevan verkkonsa kokoa ja rakennetta sen mukaan, kuinka paljon seittirauhasessa on seittiä jäljellä. Näin hämähäkki pyrkii varmistamaan, ettei rakennusmateriaali pääse loppumaan kesken kaiken.8
  • joidenkin hämähäkkien kognitiivisten kykyjen vetävän vertoja nisäkkäille ja linnuille? Hämähäkit muun muassa ennakoivat, oppivat, suunnittelevat ja jopa yllättyvät.9,10
  • erään Amazonin sademetsässä elävän arachnid-heimon hämähäkkilajin edustajien osaavan rakentaa taidokkaita, itseään muistuttavia valesyöttejä? Tämä viittaa siihen, että kyseisellä hämähäkillä saattaa olla tietoinen käsitys itsestään.11

Hämähäkkien suojelu on vaikeaa, mutta tärkeää

Hämähäkkien suojelu on tärkeää, sillä niillä on merkittävä rooli ekosysteemissä12. Lisäksi niillä on rikas mielenmaisema13,14. Hämähäkkien kykyä tuntea stressiä, kipua ja kärsimystä voi kaikilta osin olla vaikea arvioida, sillä tiedämme niiden aistijärjestelmän ja hermoston toiminnasta toistaiseksi vielä sangen vähän15. Hämähäkkien käyttäytyminen viittaa kuitenkin monilta osin kivuntunnon olemassaoloon sekä kykyyn kokea stressiä ja kärsimystä16.

Tiedon puute ei ole syy kohdella eläintä huonosti17. Hämähäkkien kokeman kivun, stressin ja kärsimyksen mahdollisuutta ei myöskään voi nykytiedon perusteella sulkea pois. Meidän tulisikin noudattaa varovaisuusperiaatetta ja kohdella hämähäkkejä varmuuden vuoksi tuntoisina olentoina, jotta tuottaisimme niille toiminnallamme mahdollisimman vähän haittaa ja potentiaalista kärsimystä.

Hämähäkkien suojelu on osoittautunut vaikeammaksi kuin lähes minkään muun selkärangattoman tai selkärankaisen eläinryhmän kohdalla. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että länsimaisessa kulttuurissa hämähäkkejä pidetään pieninä, vaarallisina ja hyödyttöminä.18

Siispä seuraavan kerran kuin törmäät hämähäkkiin, yritä suhtautua siihen uteliaasti ja kiinnostuneesti, jos mahdollista. Anna hämähäkille mahdollisuus elää ja olla hämähäkki. Sillä hämähäkki on ystävä, ei vihollinen.

Sari Toivola
Kirjoittaja on SEYn Art Director.

Lähdeviitteet

  1. Zvaríková ym. (2021)
  2. Zvaríková ym. (2021)
  3. Polák ym. (2022), s. 9–10
  4. Rößler ym. (2022)
  5. Nationalgeographic.com (2016)
  6. news.harvard.edu (2021)
  7. newscientist.com (2020)
  8. newscientist.com (2020)
  9. knowablemagazine.org (2021)
  10. newscientist.com (2020)
  11. animalsasia.org (2018)
  12. Zvaríková ym. (2021)
  13. knowablemagazine.org (2021)
  14. newscientist.com (2020)
  15. Kralj-Fišer & Gregorič (2019), s. 108
  16. Kralj-Fišer & Gregorič (2019), s. 108
  17. Kralj-Fišer & Gregorič (2019), s. 108
  18. Zvaríková ym. (2021)

Lähdetiedot

animalsasia.org (2018). Self-aware spiders: fascinating arachnid builds its own lifelike decoys. Julkaistu: 14.3.2018.

Simona Kralj-Fišer & Matjaž Gregorič (2019). Spider Welfare. The Welfare of Invertebrate Animals pp 105–122.

knowablemagazine.org – Betsy Mason (2021). Spiders are much smarter than you think. Julkaistu: 28.10.2021

nationalgeographic.com – Michael Greshko (2016). Jumping Spiders Can Think Ahead, Plan Detours. Julkaistu: 21.1.2016

news.harvard.edu –  Juan Siliezar (2021). Harvard study shows that jumping spiders can identify biological motion. Julkaistu: 26.7.2021

newscientist.com – David Robson (2020). Spiders think with their webs, challenging our ideas of intelligence. Julkaistu: 5.2.2020

Jakub Polák, Kristýna Sedláčková, Markéta Janovcová, Šárka Peléšková, Jaroslav Flegr, Barbora Vobrubová, Daniel Frynta & Eva Landová (2022). Measuring fear evoked by the scariest animal: Czech versions of the Spider Questionnaire and Spider Phobia Beliefs Questionnaire. BMC Psychiatry (2022) 22:18. https://doi.org/10.1186/s12888-021-03672-7

Daniela C. Rößler, Kris Kim,  Massimo De Agrò, Alex Jordan, C Giovanni Galizia & Paul S. Shamble (2022). Regularly occurring bouts of retinal movements suggest an REM sleep–like state in jumping spiders. PNAS Vol. 119 | No. 33 | 119 (33) e2204754119. https://doi.org/10.1073/pnas.2204754119

Martina Zvaríková, Pavol Prokop, Milan Zvarík, Zuzana Ježová, William Medina-Jerez & Peter Fedor (2021). What Makes Spiders Frightening and Disgusting to People? Front. Ecol. Evol., 14 July 2021 Sec. Conservation and Restoration Ecology. https://doi.org/10.3389/fevo.2021.694569

Tekstiä muokattu 18.10.2022 klo 11:06: Lähdetietoihin lipsahtanut virhe korjattu (lähdeviite 3). Samalla virkkeestä korjattu sana ”todennäköisesti” muotoon ”mahdollisesti”.

Tekstiä muokattu 8.10.2022 klo 07:31: Täsmennetty hämähäkkien nisäkkäiden ja lintujen veroisia kognitiivisia kykyjä koskevaa lausetta muuttamalla ”hämähäkkien kognitiivisten kykyjen vetävän vertoja nisäkkäille ja linnuille” muotoon ”joidenkin hämähäkkien kognitiivisten kykyjen vetävän vertoja nisäkkäille ja linnuille”. Lisäksi viimeisen luvun alkuosaa täsmennetty tuntoisuuden osalta koskemaan kipua, stressiä ja kärsimystä. Lisätty myös maininta siitä, ettei hämähäkkien kivun, stressin ja kärsimyksen mahdollisuutta voi nykytiedon perusteella sulkea pois.

Jaa sivu
Skip to content