Usvan tarina

”Oma koirani Usva eli ensimmäisen elinvuotensa käytännössä häkissä. Eläinlääkäri otti yhteyttä kasvattajaan, kun omistajan mukaan ”eläin huojui eikä oikein osannut edes juosta”.

Omistaja oli epäillyt että koiralla on jokin sairaus(!). Koira ei vaan kertakaikkiaan ollut saanut kehitettyä koordinaatiokykyään ja lihaksistoaan ja oli siksi niin surkea näky. On pitkä tarina kuinka koira päätyi meille nukutuspiikin alta. Ja mitä kaikkea se ressu oli joutunut pienessä elämässään kokemaan

Sen haluan kertoa, että häkityksellä on hirvittävät vaikutukset. Henkisiä vaikutuksia ei sovi sivuuttaa. Vasta viimeisen vuoden ”tyttö” on ollut vapautunut ja siitä on kuoriutunut luottava, rakastettava hupsu. Täysin se ei luota varmaan koskaan, mutta nyt voisi sanoa olevansa jo selkeästi voiton puolella ja pidemmällä kuin olisin koskaan uskonut.

Sain ilmoituksen aika alkuvaiheessa ”uraani” eläintenpitokiellon alla olevasta naisesta, jonka kellarissa on useita häkkejä (kissoja) pimeässä, kosteassa ja kylmässä. Ja että talon sisällä on lisää häkkejä, joissa ulostetta ja karvatupsuja. Hänellä tiettävästi kolme koiraa.

Otin samantien yhteyttä poliisiin ja kunnaneläinlääkäreihin, joille tapaus oli jo tuttu. He lähtivät sinne partio turvanaan asappina. Minulle jäi tapauksessa vain eteenpäinviejän osa. Niin kovia, tunnekylmiä ihmisiä on olemassa, ettei tosikaan.”