Kissa ja laki
Kuva: Jenni Pasanen
Eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Lain tarkoituksena on myös lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Laki koskee kaikkia eläimiä, myös kissoja. Laki velvoittaa ihmisiä mm. tarjoamaan eläimille riittävästi lajille sopivaa ravintoa ja turvallisen asuinpaikan.
Laki eläinten hyvinvoinnista suojelee kissaa
Laki kieltää kissan hylkäämisen tai jättämisen heitteille. Tässä suhteessa suomalaisilla on vielä opittavaa! Vuosittain Suomessa löytöeläintaloihin päätyy tuhansia kissoja, jotka käyttäytymisen ja hyvän fyysisen kunnon perusteella ovat olleet jonkun lemmikkejä. Löytöeläintaloihin päätyvät kuitenkin vain onnekkaimmat yksilöt. Tuhansia kissoja paleltuu hengiltä pohjolan ankarassa talvessa. Myös liikenne, petoeläimet ja tartuntataudit verottavat heitteille jätettyjen kissojen populaatioita.
Hylkäämisen lisäksi ei-toivotut kissat saattavat tulla tapetuiksi, vaikka laki määrää eläinten omistajan tai pitäjän estämään pitämiensä nisäkkäiden hallitsematon lisääntyminen eläinten ryhmittelyllä, valvonnalla, kastraatiolla, sterilisaatiolla tai muilla keinoilla.
Karanneita lemmikkejä varten laki edellyttää kuntia järjestämään tilapäisen hoidon 15 vuorokauden ajaksi. Tämän jälkeen kunnalla on oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa eläin. Monessa kunnassa kissat luovutetaan eläinsuojeluyhdistysten ylläpitämiin kissataloihin, jossa niille pyritään löytämään uusi koti. Laki velvoittaa ihmistä suojelemaan eläintä tarpeettomalta kärsimykseltä, kuten pysyvältä elämältä pienessä tilassa, jossa kissa ei pääse toteuttamaan luonnollista käyttäytymistään.
Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa kissaa on joko itse autettava tai ilmoitettava eläimestä esimerkiksi sen omistajalle tai valvontaviranomaiselle. (Hyvinvointilain 7 §).
Eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä. (Hyvinvointilain 6 §).
Kissa metsästyslaissa
Metsästyslain mukaan villiintyneen kissan saa lopettaa se, jonka omistamalle tai hallitsemalle maalle kissa tulee. Tämä koskee kuitenkin vain villiintyneeksi todettuja kissoja. Toisen omistamaa kissaa, kuten karanneita lemmikkejä tai hylättyjä kissoja, ei saa lopettaa huolimatta siitä, missä se liikkuu ja mitä se tekee. Irrallaan tavattu kissa on toimitettava löytöeläinten talteenottopaikkaan, mistä omistaja voi lunastaa kissansa hoitokuluja vastaan 15 vuorokauden kuluessa.
Esimerkiksi karanneita lemmikkejä tai hylättyjä kesykissoja lupa lopettaa ei koske. Ne kuuluvat paikkakunnan löytöeläinten talteenottopisteeseen. Siten ainoastaan villiintynyt kissa voidaan lopettaa ilman 15 vuorokauden tallessapitoaikaa.
Villiintyneen kissan erottaminen arasta kissasta on hyvin vaikeaa ja se kannattaa jättää asiantuntijan tehtäväksi. Eroavaisuudet näkyvät esimerkiksi käytöksen tai ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Käytännössä kuitenkin säikähtäneen kotikissan ja aran villikissan erottaminen on hankalaa. Lopetuksen tekee aina osaava henkilö. Villiintyneen kissan lopetuksessa laillisia tapoja ovat eläinlääkärin suorittaman lopettamisen lisäksi ampuminen suoraan aivoihin tai välittömästi tappava kaasu. Villiintynytkään kissa ei siis ole lainsuojaton, eikä sitä saa lopettaa millä keinoin tahansa.
Myös metsästyslaki kieltää kissan hylkäämisen ja heitteille jättämisen.
Järjestyslaki ja kissa
Järjestyslain mukaan on pidettävä huolta, ettei kissa pääse esimerkiksi kytkemättömänä kuntopoluille, uimarannoille tai lasten leikkipaikoille.
Vieraslajilaki
Vieraslajilain mukaan vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Kansallisen vieraslajisivuston mukaan myös lemmikkikissa on vieraslaji, jota koskee vieraslajilain ympäristöön päästämisen kielto. Katso Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan esitys 2015. Maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen perustettu Vieraslajiasioiden neuvottelukunta toimii kansallisena asiantuntijaelimenä vieraslajeja koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa.
Esimerkiksi Oulun poliisilaitos on todennut suorittamansa esitutkinnan perusteella, että kissan omistaja syyllistyi rikokseen päästäessään kissan ulkoilemaan ilman valvontaa. Kissan omistaja syyllistyi asiassa haitallisista vieraslajeista annettujen säännösten rikkomiseen.
Eläimiä koskeviin lakeihin ja muihin säädöksiin vaikuttaminen on SEYn tärkeimpiä tehtäviä. Lue lisää: Haluamme muuttaa lakeja