Lajikohtaisia kysymyksiä – Linnut

Miten tunnistan linnun avuntarpeen?

Jos epäilet linnun tarvitsevan apua, tarkkaile sen tilannetta etäältä jonkin aikaa. Jos lintu vaikuttaa edelleen olevan avun tarpeessa, ota yhteys luonnonvaraisia hoitavaan tahoon.

Jos joudut koskemaan lintuun, lintua on helpompi käsitellä, jos sen pään saa peitettyä esimerkiksi pyyhkeellä. Pyyhkeen luoma pimeys voi olla linnulle rauhoittavaa ja se voi tehdä käsittelystä tai siirtämisestä linnulle vähemmän stressaavaa.

Löysin maasta linnunpoikasen. Mistä tiedän, onko se avun tarpeessa?

Lataa täältä linnunpoikasohjeen pdf-versio.

Osa linnuista tekee poikasia maastoon. Joskus taas poikaset on jo lähetetty pesästä pois, ja ne totuttelevat pärjäämään maassa. Emo saattaa käydä vielä ruokkimassa niitä. Nämä poikaset ovat niin kutsuttuja maastopoikasia. Joidenkin lajien poikaset taas eivät selviä yksin pesästä pudonneena: tällöin kyseessä on useimmiten pesästä liian aikaisin pudonnut, niin kutsuttu pesäpoikanen. Käytä tunnistamisapuna yllä olevaa taulukkoa.

Löysin maasta pudonneen tervapääskyn poikasen. Mitä teen?

Pudonnut tervapääskyn poikanen tarvitsee aina ihmisen apua, sillä se ei pääse maasta enää lentoon omin avuin ruumiinrakenteensa takia. Ota yhteyttä luonnonvaraisten eläinten hoitajaan ja toimita poikanen hoitoon ohjeiden mukaan.

Myös aikuinen, maassa oleva tervapääsky voi tarvita ihmisen apua. Kun kohtaat aikuisen tervapääskyn maassa, ota yhteys luonnonvaraisten eläinten hoitajaan. Voit nostaa tervapääskyn hansikkaat kädessä pahvilaatikkoon odottamaan kuljetusta. Varmista, että pahvilaatikossa on ilmareikiä.

Havaitsin yksijalkaisen linnun. Tarvitseeko se apua?

Jos havaitset vahingoittuneen linnun, ota yhteyttä luonnonvaraisten eläinten asiantuntijaan. Jotkin linnut kuitenkin säätelevät lämpöä nostamalla yhden jalan kerrallaan höyheniinsä. Jos et ole varma, onko kyseessä tällainen tilanne, tarkkaile lintua. Kaksijalkainen lintu vaihtaa jossain vaiheessa ylhäällä pidettävää jalkaa. Lentoon lähtiessä molempien jalkojen tulisi näkyä. Yksijalkaisen linnun liike näyttää vaivalloisemmalta.

Pikkulinnut voivat pärjätä varsin hyvin yhdelläkin jalalla. Sellaiset linnut, jotka tarvitsevat molemmat raajaansa esimerkiksi lentoon lähtöön (esim. joutsenet ja muut painavat linnut) ja petolinnut, jotka saalistavat jalkojensa ja kynsiensä avulla, eivät pärjää yhdellä jalalla.

Ikkunaan törmäsi lintu. Mitä teen?

Tarkkaile, virkoaako lintu. Jos linnulla on vammoja, se tulee toimittaa hoitoon. Jos lintu ei virkoa, mutta sillä ei ole ulkoisia vammoja, sen voi laittaa pimeään, rauhalliseen paikkaan lepäämään (esim. pahvilaatikkoon). Tarkista tilanne jonkin ajan kuluttua. Jos lintu ei virkoa, se tulee toimittaa hoitoon.

Älä juota tai syötä lintua, sillä se voi tukehtua helposti.

Jos lintu vaikuttaa kuolleelta, älä hautaa lintua ennen kuin sen ruumis on jäykistynyt. Lintu saattaa olla vielä elossa, vaikka ihmissilmään se vaikuttaa elottomalta. Jos lintu on virkoamatta ja jäykistymättä useamman tunnin ajan, kysy neuvoa asiantuntijalta.

Linnun ruumiiseen on tarttunut vierasesine / lintu on jäänyt jumiin ihmisen rakennelmiin. Mitä teen?

Linnut voivat sotkeutua ihmisen levittämiin roskiin tai jäädä kiinni ihmisen tekemiin rakennelmiin, kuten verkkoaitoihin. Tällaisissa tapauksissa lintu tarvitsee usein ihmisen apua. Älä koske lintuun, vaan ota yhteys luonnonvaraisia hoitavaan tahoon. Varsinkaan vesilintuihin ja petolintuihin ei tulisi koskea lintuinfluenssariskin takia muuten kuin hätätapauksessa hanskoin ja maskein suojautuneena.

Jos joudut koskemaan lintuun, lintua on helpompi käsitellä, jos sen pään saa peitettyä esimerkiksi pyyhkeellä. Pyyhkeen luoma pimeys voi olla linnulle rauhoittavaa. Tämä voi tehdä käsittelystä tai siirtämisestä linnulle vähemmän stressaavaa.

Rakennukseen pesi lintu. Saanko hävittää pesän?

Linnun pesää ei saa hävittää pesimärauhan aikana.

Pesimärauha koskee kaikkia lintuja pesimäaikana, ja pesimäaikaan kaikki linnut ovat Suomessa rauhoitettuja. Luonnonsuojelulain 39 §:n mukaan rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, pesien, munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen ja tahallinen häiritseminen on kiellettyä.

Tämä ei koske metsien avohakkuuta: sekä lintudirektiivi että luonnonsuojelulaki kieltävät lintujen tahallisen pesien vahingoittamisen ja tuhoamisen sekä lintujen tahallisen häiritsemisen. Suomessa lisääntymisaikana tehtäviä hakkuita tai muita metsätalouden toimenpiteitä ei kuitenkaan pidetä tahallisena häiritsemisenä.

Lue Eläinten ystävän artikkeli pesivistä linnuista.

Pihalla pesii/hautoo lintuemo. Miten toimin?

Lintujen pesimäaika alkaa pesän rakennuksesta ja päättyy poikasten lähtöön pesästä. Lintujen pesintä Suomessa tapahtuu pääosin huhtikuusta heinäkuuhun. Lain mukaan pesiviä lintuja ei saa häiritä. Jätä siis pesimäaikana pesivä tai hautova lintu rauhaan.

Miten toimin, kun kohtaan poikasiaan puolustavan lokkiemon?

Lokki saattaa joskus rakentaa pesän rakennukseen, esimerkiksi kerrostalon katolle. Lokin näkökulmasta talojen katot ovat loistavia pesäpaikkoja, sillä katoilla ei liiku ihmisiä, ja ne ovat helpon ravinnon lähteitä. Joskus lokinpoikasia saattaa havaita pihamaalla lähellä pesää. Tällöin emo voi pyrkiä puolustamaan poikasta tekemällä valehyökkäyksiä häiritsijöitä kohti.

Laki suojaa kaikkia lintuja pesimäaikaan, eikä poikasia saa häiritä. Jos poikanen on suoranaisessa vaarassa, sen voi siirtää turvallisempaan paikkaan, mutta muutoin sen on annettava olla rauhassa. Jos pihalla liikkuminen tuntuu emojen hyökkäysten ja ulostepommituksen vuoksi mahdottomalta, voi suojakseen ottaa sateenvarjon siihen asti, kunnes poikaset nousevat siivilleen ja tilanne on ohi. Esimerkiksi kalalokin poikanen saavuttaa lentokyvyn noin kuukauden iässä.

Lokkien aiheuttamat häiriöt.

Saako lintuja ruokkia leivällä?

Vesilintujen poikasten leipäruokintaa tulisi välttää. Liian yksipuolinen ruokavalio voi johtaa kehitysvaurioihin. Pahimmassa tapauksessa linnun siivet eivät kehity normaalisti, eikä lintu pysty lentämään.

Lue Eläinten ystävän artikkeli lintujen talviruokinnasta.

Voiko pikkulintuja ruokkia?

Lintuja on suositeltavaa ruokkia ainoastaan talvisin. Jos ruokinnan kerran aloittaa, tulee siihen sitoutua. Talviruokinnalla voi olla merkitystä lintuyksilöiden sekä myös -kantojen selviämisen kannalta. Tämä näkyy esimerkiksi kasvavissa sinitiais- sekä talitiaiskannoissamme.

Suomen yli 240 pesimälajista noin 70 jää tänne talveksi. Talven olosuhteet vaikuttavat lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksiin, mutta silti pesimäseudulla talvehtiminen voi olla turvallisempi vaihtoehto kuin muuttomatkaan lähteminen. Ruokinnan aloitus kannattaa ajoittaa siihen, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Jos ruokinnan aloittaa, sitä tulee jatkaa läpi talven, maan sulamiseen saakka.

Lintujen ruokintapaikat saattavat houkutella paikalle myös muita eläimiä, kuten rottia, myyriä tai hiiriä. Tautiriskin (esim. salmonella) takia ruokintapaikan alusta tulee siivota säännöllisin väliajoin, vähintään aina silloin kun maa on sula. Ruokintapaikan hygieenisyyteen voi vaikuttaa myös valitsemalla ruokintaan ruokinta-automaatti, jotteivat linnut pääse ulostamaan ruoan joukkoon.

Lue lisää lintujen talviruokinnasta Eläinten ystävästä.

Voiko vesilintuja ruokkia?

Vesilintujen tukiruokinta kesällä on useimmiten tarpeetonta, sillä linnut löytävät riittävästi ravintoa luonnosta ja luonnon tarjoama ravinto on linnuille huomattavasti sopivampaa kuin ihmisen usein tarjoama leipä. Leivällä ruokkiminen voi johtaa poikasten kehityshäiriöihin. Talvella, kun ravinnon määrä luonnossa on vähäisempää, tilanne voi olla toinen.

Esimerkiksi sinisorsille olisi lajityypillistä muuttaa talveksi pois Suomesta. Jotkin sorsapopulaatiot ovat kuitenkin oppineet saavansa ravintoa ihmisiltä läpi vuoden, joten ne saattavat jäädä kaupunkiympäristöön talvehtimaan. Useissa paikoissa Suomessa on sorsapopulaatioita, jotka ovat talvehtineet Suomessa jo vuosikymmeniä.

Kun kyse on sorsapopulaatiosta, joka on talvehtinut samassa paikassa jo monia vuosia tai vuosikymmeniä luottaen tukiruokintaan, voi yhtäkkinen ruokinnan lopettaminen johtaa jopa sorsien kuolemaan siinä tapauksessa, että kyseiset sorsat eivät ole ikinä oppineet hankkimaan itse ravintoa talvisin.

Talvella ravinnoksi voi tarjota esimerkiksi liotettuja viljoja tai vesilinnuille tarkoitettua täysravintoa eli pellettejä. Lintuja ruokkiessa tulisi ruokaa viedä vain sen verran, kuin ne yhdellä kertaa syövät. Myös näin voidaan ennaltaehkäistä toisten eläinten, kuten rottien, ruokintapaikalle löytämistä. Erityisesti valkoisen leivän päätyessä ympäristöön se voi edesauttaa tautien leviämistä, ja houkutella paikalle toisia eläimiä.

Lue lisää lintujen talviruokinnasta Eläinten ystävästä.

Näin talvella joutsenen poikasen. Selviääkö se?

Pääosa laulujoutsenista lähtee talvehtimaan pois Suomesta, mutta jos talvi on tarpeeksi sulavesinen, osa jää Suomeen talvehtimaan. Kyhmyjoutsenista taas suurin osa talvehtii Suomessa. Molemmat joutsenlajit pesivät keväisin, ja poikaset kuoriutuvat kesäkuussa.

Joutsenenpoikaset saavuttavat lentokyvyn lajista riippuen kahden (laulujoutsen) tai neljän ja puolen kuukauden (kyhmyjoutsen) iässä. Jos poikaset syntyvät myöhään, voi olla, että ne eivät ehdi ennen mahdollista muuttoa saavuttaa lentokykyä. Tästäkin syystä kyhmyjoutsenet, joille lentokyvyn kehittyminen on hitaampaa, jää useammin Suomeen talvehtimaan.

Jos poikanen on emonsa kanssa, ja sillä on sulaa vettä saatavilla, se pärjää talvella. Jos kuitenkin luulet, että joutsen on avuntarpeessa, voit tarkkailla tilannetta ja olla tarpeen tullen olla yhteydessä paikalliseen luonnonvaraisia eläimiä hoitavaan tahoon.

Pihalla on soidintava ukkometso. Mitä teen?

Jos poikkeavasti soidintava eli paritteluun valmistautuva ukkometso tai koppelo tulee pihapiiriin, ota aina yhteys luonnonvaraisia hoitavaan tahoon. Siirtäminen oikeille pesimäalueille vaatii paljon tietoa ja maaston tuntemusta. Lisäksi metsot ja koppelot voivat stressaantua kuoliaaksi kiinni otettaessa.

Lemmikkini raateli pikkulinnun/myyrän/hiiren/tms., ja löysin sen poikaset pesästä – mitä teen poikasille?

Ota yhteyttä lähimpään luonnonvaraisia eläimiä hoitavaan tahoon. Jos poikaset ovat jääneet orvoksi, ne eivät pärjää omillaan. Älä kuitenkaan koske poikasiin ennen kuin olet saanut lisäohjeita ja olet täysin varma, että ne ovat orpoja.

Lemmikkini piti lintua tai muuta luonnoneläintä suussaan – mistä tiedän, onko se vahingoittunut? Mitä teen?

Vaikka eläin näyttäisi ulkoisesti vahingoittumattomalta, sillä voi olla sisäisiä vammoja. Ota yhteyttä lähimpään luonnoneläimiä hoitavaan tahoon ja selitä tilanne mahdollisimman selkeästi.

Kuva: SEYn arkisto