Kissan elämänkaari

Kuva: Hanna K. Heikkilä

1. Pikkupentuaika 0–3 kk

• Pentu tarvitsee emon ja sisarustensa seuraa ainakin tämän ajan. Niiltä se oppii mm. kissankielen ja leikin säännöt.

• Sisäsiistiksi oppiminen tapahtuu jo nyt. Pennut tarvitsevat kolmen viikon iästä alkaen pentulaatikon viereen pienen hiekkalaatikon, jossa on niin matalat reunat, että pentu pääsee sinne helposti. Kuivikkeeksi on turvallisinta valita paakkuuntumatonta kissanhiekkaa, sillä pennut maistelevat mielellään uusia asioita.

• Tärkeää on, että ihmiset seurustelevat pennun kanssa paljon. Pennun loppuelämää ajatellen on suureksi eduksi, jos pentu tutustuisi niin miehiin ja naisiin kuin lapsiin ja aikuisiinkin. Tärkeintä tämä on kahden viikon iästä kahden kuukauden ikään asti. Seurusteluhetkien tulee olla pennulle turvallisia, rauhallisia ja miellyttäviä. Näin pennusta kasvaa kesy ja luottavainen aikuinen, jonka elämä ihmiskodissa on stressitöntä.

• Pentu tarvitsee turvallisia leluja sekä tilaa leikkiä, kiipeillä ja liikkua. Kodin ääniin ja esineisiin tutustumisen lisäksi kannattaa totuttaa pentua kehon eri osien kosketteluun ja tutkimiseen, kuljetuslaatikossa oleiluun ja vaikkapa valjaisiin. Pentua kannattaa palkita avokätisesti herkuilla näiden harjoitusten aikana. Kun kissa pikkupentuna saa paljon positiivisia kokemuksia erilaisista tilanteista, suhtautuu se myöhemminkin uusiin asioihin rohkeasti. Pennun pelästyttämistä kannattaa kaikissa tilanteissa täytyy varoa.

• Ensimmäisten rokotusten aika

• Pentu on mahdollista sterilisoida tai kastroida jo nyt.

2. Pentuaika 3 kk – 1 vuosi

• Pentu muuttaa uuteen kotiin

• Kissa oppii uuden kodin tavoille: se löytää ruoka- ja vessapaikat ja sitä ohjataan lempeästi kynsimään sallittuja kohteita

• Kissaa totutetaan edelleen hellästi hoitotoimenpiteisiin, kuten harjaamiseen sekä hampaiden ja korvien tarkistamiseen. On hyödyllistä totuttaa se myös valjaisiin ja taluttimeen. Kuljetuslaatikossa sille voi tarjoilla herkkuruokia niin, että laatikon ovea pidetään aluksi auki. Myöhemmin pentua totutetaan vähin erin siihen, että kuljetuslaatikon ovi on hetkellisesti kiinni, sitten hieman pidempään jne.

• Uuteen kotiin tulleelle kissalle kannattaa tarjota aluksi sille pentukodista tuttuja ruokia. Pian ruokavaliota kannattaa kuitenkin laajentaa monipuoliseksi, jotta kissa ei aikuisena käyttäytyisi valikoivasti ruoan suhteen.

• Kissanpennut ovat leikkisiä, ja yhteinen leikki ihmisen kanssa on erittäin tärkeää. Leluiksi sopivat esimerkiksi leikkihiiret ja paperipallot. Monet kissat riehaantuvat etenkin kissanleluista, joissa kepin tai keppiin kiinnitetyn narun päässä on pörheä viuhka tai muu vikkeläliikkeinen lelu. Kissat pitävät usein leikeistä, joissa ”saalis” eli lelu menee välillä esimerkiksi maton alle tai nurkan taakse piiloon ja joissa kissa saa jahdata lelua saaden sen välillä myös kiinni.

• Kissa on leikkautettava, eli steriloitava tai kastroitava mahdollisimman pian. Sukukypsäksi tullut kissa voi saada vahinkopennut. Leikkaamattomat kissat myös merkkailevat kotia virtsalla yleisemmin kuin leikatut.

3. Aikuisuus 1–10 v

• Kissa tarvitsee aikuisenakin yhteistä leikkiä leluilla ihmisen kanssa joka päivä.
• On tärkeää huolehtia siitä, ettei kissa pääse lihomaan. Ylipaino on vaarallista myös kissoille.
• Kissa on syytä käyttää eläinlääkärin tarkastuksessa vuosittain. Samalla tarvittavat rokotukset voi uusia.

4. Vanhuus 10 v–

• Kissan ikää voi olla vaikea arvata, koska kissa ei yleensä harmaannu niin kuin ihmiset.
• Vanha kissa tarvitsee yhtä paljon hellyyttä ja rakkautta sekä leikkiä ja aktivointia kuin nuorempikin. Leikki voi kuitenkin olla hieman aiempaa rauhallisempaa.
• Vanhuksen kuulo saattaa heiketä. Kuuroutunut kissa saattaa muuttua äänekkääksi.
• Kissa saattaa alkaa potea dementian kaltaisia oireita. Käytösmuutosten taustalla voi kuitenkin olla myös kipu, joten eläinlääkärin tutkimukset ovat tarpeen, jos kissan käyttäytyminen muuttuu.
• Äreys ei kuulu normaaliin vanhenemiseen, vaan se liittyy hyvin usein kipuun.
• Jos kissa liikkuu kankeasti tai sen on vaikea hypätä, voi se kärsiä esimerkiksi kipeästä nivelrikosta. On tärkeää, että eläinlääkäri tutkii kissan huolellisesti ja suunnittelee sen hoidon. Kissan kipua voidaan nykyään hoitaa hyvin. Lisäksi kodin sisustuksessa tulee huomioida kissan tarpeet: kissalle järjestetään esimerkiksi ramppeja, joita pitkin se pääsee edelleen lempipaikkoihinsa, ja huolehditaan, että sillä on lämpimiä petipaikkoja yms.
• Jos vanha kissa menee huonoon kuntoon, eikä toiveita paranemisesta enää ole, on omistajan aika tehdä päätös kissan eutanasiasta. Eläinlääkärin tekemä lopetus on eläimelle tuskaton.