SEY tuo Eläinten päivänä esiin koiranpitoon liittyviä ongelmia, joita on ratkaistava uudistuvassa eläinsuojelulaissa

Tiedote. Julkaistu: 03.10.2015  

4.10. vietetään kansainvälistä Eläinten päivää. Eläinten viikkoa 4.–10.10. on vietetty SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton aloitteesta jo vuodesta 1959. Tämän vuoden teemana on koira. SEY haluaa Eläinten viikolla kiinnittää huomiota yleisimpiin koiranpitoon liittyviin ongelmiin.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat tekevät ilmoitusten perusteella neuvontakäyntejä paikkoihin, joissa epäillään eläinten huonoa kohtelua. Koirien osalta yksi yleisimmistä ongelmista on pihan perälle unohdetut koirat.

– Näiden koirien elämästä puuttuu kaikki lajille ja rodulle tyypillinen tekeminen. Ne eivät pääse lenkille, niillä ei ole virikkeitä ja sosiaaliset kontaktit ihmisiin ja muihin koiriin puuttuvat lähes täysin. Niillä on jopa puutetta ruoasta ja juomasta. Laumaeläimenä koira kärsii jatkuvasta yksinolosta, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Toinen koiranpidon ongelmista on pentutehtailu, joka on ongelmana kasvava. Erityisesti pienten muotirotujen kysyntä ylittää tarjonnan, mikä luo markkinat epäeettisille toimijoille. Pentutehtailijat kasvattavat rekisteröimättömiä koiria mahdollisimman pienillä kuluilla ja koirien terveydestä piittaamatta, jolloin sekä siitoskoirat että niiden pennut ovat sairaita ja huonokuntoisia.

Kolmantena SEY tuo esiin koirille jalostamalla aikaan saadut rakenteelliset ominaisuudet, jotka aiheuttavat vakavia terveys- ja hyvinvointiongelmia. Esimerkiksi lyhytkuonoisilla koirilla voi olla vakavia hengitysvaikeuksia ahtaiden hengitysteiden takia. Koirien hengitysteitä voidaan suurentaa leikkauksin, mutta leikkaus ei aina tuo apua.

– Ei ole oikein tietoisesti jalostaa sellaisia ominaisuuksia, joita joudutaan jälkeenpäin korjaamaan kirurgisesti, sanoo Lindqvist.

SEY vaatii, että koiranpidon ongelmia pyritään ratkaisemaan uudistuvassa eläinsuojelulaissa. Pakollinen tunnistusmerkintä vähentäisi pentutehtailua ja helpottaisi eläimen jäljitettävyyttä. Terveyttä ja hyvinvointia heikentävien ominaisuuksien jalostamista ei pidä sallia. Sähköpannat, piikkipannat ja muut kipua tuottavat koulutusvälineet tulee kieltää. Tarpeettoman kivun tuottaminen on kielletty eläinsuojelulaissa jo nyt, mutta säädös ei ole riittävän tehokas, sillä kovakouraista kouluttamista on vaikea näyttää toteen jälkeenpäin.

Eläinsuojelulain valvonnan puutteet ovat herättäneet närää suomalaisissa. Valvonnan resurssit on kireässäkin taloustilanteessa turvattava. Viranomaisilla tulee olla mahdollisuus ottaa eläimet huostaan nykyistä helpommin ja nopeammin.

– Esimerkiksi äskettäin julkisuudessa esillä olleessa Lohjan lammastapauksessa viranomaiset olivat tienneet eläinten huonoista oloista jo vuosien ajan. Tilalta on löytynyt mätäneviä lampaanraatoja, ja poliisin mukaan eläinsuojelulain laiminlyöminen on ollut laajamittaista ja jatkuvaa. Siitä huolimatta tilalla on edelleen lampaita, sanoo Lindqvist.

Käynnissä olevan eläinsuojelulain uudistuksen tavoitteena on päivittää ja selkeyttää vanhentunutta eläinsuojelulakia. Vuosia valmistellun lain kohtalo on kuitenkin vaakalaudalla.

– Olemme huolissamme lain uudistuksen kohtalosta, sillä hallituksen tähänastiset toimet vain heikentävät eläinten hyvinvointia. Lakia on uudistettava siten, että saamme käyttöömme edistyksellisen eläinsuojelulain, jossa on otettu huomioon uusin eläinten hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä saatu tutkimustieto. Suomi ei saa jättäytyä eläinsuojelun takamaaksi, vaan meidän on oltava mukana eurooppalaisessa kehityksessä, joka ottaa eläinten hyvinvoinnin yhä paremmin huomioon. Eläimet eivät saa joutua taloudellisen tilanteen sijaiskärsijöiksi, sillä myös ne ovat yhteiskunnan heikoimpia, jotka vaativat suojeluamme.

Lisätietoja:

SEYn koiriin liittyvät eläinsuojelulakitavoitteet. Katso liite.

Tiedote: Koiranjalostuksen ongelmiin on puututtava nykyistä tehokkaammin – lakiin on saatava tiukennuksia, mutta myös ostajien valveutuneisuudessa on toivomisen varaa. Linkki: http://bit.ly/1FLdN5K

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitolla on noin 80 vapaaehtoista eläinsuojeluneuvojaa eri puolilla Suomea. SEYn eläinsuojeluneuvojat antavat neuvoja puhelimitse tai sähköpostitse, ja suurin osa myös tekee saamiensa ilmoitusten perusteella eläinsuojeluneuvontakäyntejä eläinten pitopaikkoihin. Tavallisesti tapaukset selviävät neuvonnalla ja yhteistyöllä eläimen omistajan kanssa. Vakavissa tapauksissa asiat siirretään eläinsuojeluviranomaisten hoidettavaksi. Vuositasolla käyntejä tehdään noin 2 000 eläintenpitopaikkaan ja neuvoja eläinongelmissa annetaan noin 20 000 kertaa.

Haastattelut:

Maria Lindqvist
vs. toiminnanjohtaja
P. 050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi

Annukka Seppävuori
vs. viestintäpäällikkö
P. 050 557 2463
annukka.seppavuori@sey.fi

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.