Eläinsuojelujärjestöt marssivat ulos turkisasetuksen valmistelusta – maa- ja metsätalousministeriön luonnos uudeksi turkisasetukseksi osin jopa heikentää turkiseläinten oloja Suomessa
16.2.2015
Tiedote 16.2.2015
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Eläinsuojeluliitto Animalia marssivat tänään päivällä ulos maa- ja metsätalousministeriössä toteutettavasta uuden turkisasetuksen valmistelusta. Turkisasetusta on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön asettamassa turkisasetustyöryhmässä sekä sen lakkauttamista seuranneissa keskustelutapaamisissa.
Ulosmarssilla järjestöt osoittavat syvän huolestuneisuutensa ja pettymyksensä siihen, että maa- ja metsätalousministeriö ei ole luonnoksessa esittämässä mitään turkiseläinten hyvinvointia olennaisesti parantavia muutoksia. Asetusluonnos sisältää järjestöjen mukaan tietyiltä osin jopa heikennyksiä nykyiseen turkisasetukseen nähden.
– Marssimme ulos kokouksesta, koska maa- ja metsätalousministeriön luonnos uudeksi turkisasetukseksi on eläinten kannalta sietämättömän huono. Eläinsuojelujärjestöt eivät voi allekirjoittaa turkisasetuksen uudistusta, joka ei millään olennaisella tavalla paranna turkiseläinten hyvinvointia nykytilanteesta, perustelee ulosmarssia SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli.
Eläinsuojelujärjestöjen mukaan esityksessä on lukuisia epäkohtia ja puutteita, jotka toteutuessaan jättävät Suomen yhä kauemmas jälkeen esimerkiksi muiden Pohjoismaiden turkiseläimiä koskevasta lainsäädännöstä.
– Ministeriön asenteesta ja turkisalan edustajien näkemyksistä kertoo paljon se, että asetusluonnoksessa turkiseläimille ei esimerkiksi taata edes jatkuvaa juomaveden saantia, kommentoi Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. Asetuksesta poistettiin myös vaatimus siitä, että turkiseläimet on voitava hätätilanteessa, kuten tulipalossa, poistaa nopeasti eläintiloista.
Järjestöjen mukaan turkisasetusta valmistelleessa työryhmässä yksi kerrallaan torjuttiin kaikki eläinsuojelujärjestöjen ehdotukset turkiseläinten olojen parantamiseksi. Järjestöt ehdottivat muissa Pohjoismaissa jo käyttöön otettuja parannuksia, kuten minkkien kerroshäkkejä, kettujen pesäkoppeja, siitoseläinten pääsyä suurempiin tiloihin nahoituskauden jälkeen, harvinaisimpien ja käyttäytymiseltään huonosti tunnettujen turkiseläinlajien tarhaamisen kieltoa, kettujen häkkikoon kasvattamista ja muita vastaavia realistisesti toteutettavissa olevia parannuksia.
Eduskunta asettui kesäkuussa 2013 tukemaan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä, jossa ehdotettiin turkistarhauskieltoa koskevan kansalaisaloitteen hylkäämistä, mutta samalla vaadittiin eläinten hyvinvointiin ja olosuhteisiin tarhoilla parannuksia. Turkisasetustyöryhmän työn pohjaksi myös teetettiin kooste turkiseläinten hyvinvointitutkimuksen tuottamista tuloksista.
– Tieteellinen tutkimustieto turkiseläinten hyvinvoinnista ohitettiin työryhmässä täysin. Ylimmän lainsäätäjän näkemys, eli eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö turkistarhauksesta, ei myöskään esitykseen vaikuttanut, vaan ministeriö kirjasi luonnokseen lähinnä turkisteollisuuden toiveita, kritisoi Kati Pulli.
Asetusluonnos etenee seuraavaksi maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle, joka osaltaan päättää sen jatkosta.
– Eläinsuojelujärjestöjen näkemys luonnoksesta uudeksi turkisasetukseksi on selvä: tällaisenaan sitä ei voi hyväksyä, piste. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon tulee ottaa ohjat käsiinsä ja huolehtia siitä, ettei näin surkeaa asetusta hyväksytä, vaan uudella asetuksella tehdään selviä parannuksia turkiseläinten hyvinvointiin ja olosuhteisiin, vaatii Salla Tuomivaara.
– Tässä on maa- ja metsätalousministeriötä johtavalla Kokoomuksella sekä ministeri Orpolla iso näytön paikka. Haluavatko Kokoomus ja Orpo jäädä historiaan siitä, että heidän vahtivuorollaan eläinten hyvinvoinnissa Suomessa otetaan askeleita taaksepäin, kysyy Kati Pulli.
Työryhmän työskentelytavat eivät myöskään saa eläinsuojelujärjestöiltä kiitosta.
– Työryhmän työskentelyssä oli poikkeuksellisia piirteitä pitkin matkaa. Pöytäkirjojen laatu hämmensi työryhmän työtä ja lopulta ministeriö päätti viime syksynä yllättäen kieltää eläinsuojeluasiamies Sari Salmisen osallistumisen kokouksiin, paheksuu Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.
– Itse pelkään, että tämä turkiseläinten kannalta ala-arvoinen ja kummallisesti valmisteltu asetus yritetään väkisin runnoa läpi ennen vaaleja, pika-aikataululla ja sammutetuin lyhdyin, kommentoi Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.
LISÄTIEDOT
Maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten hyvinvointityöryhmä perustettiin uudistamaan turkiseläinten suojelua koskevaa asetusta. Työryhmä lakkautettiin vuoden 2014 lopussa ja ministeriö ilmoitti valmistelevansa asetuksen virkamiestyönä loppuun. Työryhmän jäsenet kutsuttiin helmikuussa kahteen kokoukseen keskustelemaan virkamiestyönä valmistellusta asetusluonnoksesta. Eläinsuojelujärjestöt marssivat ulos näistä jälkimmäisestä todettuaan, ettei työssä oteta huomioon ryhmän työn pohjaksi koottua tieteellistä tutkimusta, muiden maiden edistysaskeleita turkiseläinten olosuhteiden parantamiseksi eikä eduskunnan esittämiä vaatimuksia eläinten hyvinvoinnin ja olosuhteiden parantamisesta.
Kati Pulli, Toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Puh 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi
Salla Tuomivaara, Toiminnanjohtaja, Animalia
Puh 050 384 5072
salla.tuomivaara@animalia.fi
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö turkistarhauskieltoa koskeneesta kansalaisaloitteesta:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/mmvm_6_2013_p.shtml
Turkiseläinten hyvinvointityöryhmä:
http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iID=19274&tVNo=1&sTyp=Selaus