Moni koirarotu kärsii jalostuksesta – valistus ja säädökset tehokkaimpia keinoja puuttua epäterveeseen jalostukseen
13.2.2015
Tiedote. Julkaistu: 13.02.2015 klo 09:11
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto vaatii uudistuvaa eläinsuojelulakia puuttumaan eläimen terveydelle tai muulle hyvinvoinnille haitalliseen jalostukseen.
Ulkonäköön keskittyvällä jalostuksella aiheutetaan ja ylläpidetään useiden koirarotujen kohdalla ominaisuuksia, jotka ovat haitallisia koiran terveydelle ja hyvinvoinnille. Monet jalostukseen liittyvistä ongelmista ovat vakavia, sillä ne heikentävät eläimen elämänlaatua huomattavasti ja koskettavat suurta osaa kyseessä olevan rodun koirista. Vaikutukset myös siirtyvät sukupolvelta toiselle ja ovat pitkäkestoisia, jopa koiran koko elämän pituisia. Kärsimystä aiheuttavat sekä sisäsiittoisuuden että kärjistettyjen ulkonäköpiirteiden mukanaan tuomat terveysongelmat.
– Suuri osa rotukoirien kärsimyksestä on turhaa: Ongelmat ovat olemassa ihmisten harrastuksen ja mielihalujen vuoksi. Suuri osa eläimille koituvasta haitasta voitaisiin välttää muuttamalla jalostuskäytäntöjä. Näistä syistä meillä on myös moraalinen velvoite ratkaista ongelma, SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli toteaa.
SEYn mielestä koiran terveydelle tai hyvinvoinnille haitallisten ominaisuuksien jalostaminen ja ylläpitäminen tulisi kieltää. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi hengitysvaikeudet, kroonista kipua aiheuttavat viat ja sairaudet, kuten luuston ja nivelten ongelmat sekä rakenteelliset ominaisuudet, joista seuraa kyvyttömyys normaaliin lisääntymiseen ja synnyttämiseen tai kyvyttömyys syödä tai juoda normaalisti. Rotuja tai muita eläinkantoja, joista merkittävällä osalla on jokin eläimen hyvinvointia merkittävästi heikentävä rakenteellinen tai perinnöllinen vika, ei tule ylläpitää sellaisinaan.
– Pentuja tulisi tuottaa vain koirilla, joiden anatomia, temperamentti ja geneettinen taipumus ovat sellaisia, että jälkeläisten elämänlaatu on todennäköisesti hyvä ja kivuton. Myös sukusiitosta tulisi rajoittaa, sillä se aiheuttaa monien perinnöllisten sairauksien lisääntymistä. Monen rodun kohdalla tämä tarkoittaisi roturisteytysten sallimista ja lisäämistä, sanoo Pulli.
SEY puoltaa sitä, että tietyistä vakavista perinnöllisistä ongelmista ja esimerkiksi emon rakenteellisista ominaisuuksista johtuvista keisarinleikkauksista säädettäisiin ilmoitusvelvollisuus. Tietoa koirien terveydestä voitaisiin kerätä rutiininomaisesti eläinlääkäreiden avulla. Kerätyn tiedon perusteella voitaisi puuttua tiukasti sairaimpien rotujen ongelmiin.
Jalostuskulttuurin muutosten ohella SEY peräänkuuluttaa tiedon jakoa yleisölle.
– Suuren yleisön tiedon lisääminen on oleellinen keino tavoitteisiin pääsemiseksi, jotta ihmiset voivat tehdä valistuneita päätöksiä koiran hankinnassa. Moni pennunostaja kokee karvaan pettymyksen, kun rakas eläin joutuu sairauskierteeseen. Koiran kasvattajan olisi annettava ostajalle kirjallinen selvitys rodulle tyypillisistä perinnöllisistä sairauksista. Kulttuurin pitäisi myös muuttua niin, että ulkoisten ominaisuuksien sijaan etusijalla on koiran hyvinvointi, ja terveet koirat olisivat niitä halutuimpia, Pulli sanoo.
Lisätietoja:
– SEY esittää eläinsuojelulakiin tavoitteita 13 eri teemalla. Yksittäisiä tavoitteita on yli 150. Kaikki SEYn tavoitteet ovat nähtävissä nettisivustolla elainsuojelulaki.fi.
– Suomen 650 000 koirasta rotukoiria on noin puoli miljoonaa. Rotuja Suomessa on yli 300.
– Jalostukseen liittyvät ongelmat koskevat koirien ohella myös muita eläinlajeja.
Kati Pulli
toiminnanjohtaja
kati.pulli@sey.fi
GSM 050 371 2740
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.