Hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaista on julkaistu – tuotantoeläinten kannalta esitys on riittämätön

Tiedotetta muokattu 22.9. klo 17.40 muuttamalla virke ”Eläinlääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen takia koirille ja kissoille tehdyistä toimenpiteistä.” seuraavaan muotoon: ”Eläinlääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus eläinten jalostuskäyttöä rajoittavista perinnöllisistä vioista ja sairauksista.”

SEY Suomen eläinsuojelun tiedote 22.9.2022

Hallitus julkisti tänään esityksenä laiksi eläinten hyvinvoinnista. SEY Suomen eläinsuojelun mielestä laissa on vakavia puutteita tuotanto- ja turkiseläinten hyvinvoinnin edistämisessä.

–  Yli kymmenen vuotta valmisteltu lakiesitys jättää perustavanlaatuisia eläinten hyvinvointitarpeita toteuttamatta. Munijakanoja ja turkiseläimiä olisi edelleen sallittua pitää koko elämänsä ajan pienessä häkissä. Laki sallisi jatkossakin lypsykarjan kytkemisen paikalleen parteen ilman jaloittelumahdollisuutta yhdeksäksi kuukaudeksi vuodessa, kommentoi SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White.

–  Lakia ei voi kutsua nykyaikaiseksi, eläinten hyvinvointia aidosti edistäväksi laiksi, sillä se jättää vuosittain kymmenet miljoonat eläimet vaille riittävää suojelua. Nyt säädetään laki, jonka tarkoituksena on turvata ja edistää eläinten hyvinvointi arviolta seuraavan 20 vuoden ajan. Tavoitetta ei saavuteta, mikäli lakia ei eduskuntakäsittelyssä merkittävästi paranneta.

Kyselyiden ja kansalaiskeskustelun perusteella on selvää, että eläinten hyvinvoinnin tasoon ei Suomessa olla tyytyväisiä, vaan kansalaisten tahtona on merkittävästi kohentaa eläintenpitoa. Erityisesti huomiota herättää se, että turkistarhauksen tulevaisuuteen alan hiipuessa koko Euroopassa ei oteta kantaa, eikä turkiseläinten olosuhteisiin ole esitetty parannuksia.

Sikojen kohdalla siemennyshäkkien käyttö ja uusien porsitushäkkien rakentaminen kiellettäisiin. Tämä on merkittävä parannus, joka tarkoittaisi sikaemakoiden kohdalla kääntymisen estävään häkkiin sulkemisesta luopumista, joskin vasta pitkän ajan kuluttua. Myös porsaiden kirurgisesta kastraatiosta tullaan siirtymäajan kuluttua luopumaan, mikä on SEYn pitkäaikaisen vaikuttamistyön tulosta.

Lemmikkieläinten hyvinvointiin on tulossa kiitettäviä parannuksia

Lakiesityksen lemmikkieläimiä koskevat parannukset ovat pääosin kiitettäviä. Pentutehtailuun halutaan SEYn vaikuttamistyön tuloksena puuttua lain suomin keinoin. Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja kauppaan puututaan kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoitusten sisältöjä säädellään siten, että myyjä on helpommin jäljitettävissä. 

–  Suurin osa pentutehtailijoista myy eläimiä verkossa, joten eläinten verkkokaupan tiukka säätely on ollut yksi päätavoitteistamme, ja tässä olemme myös onnistuneet. Saimme lakivalmisteluun useita keinoja pentutehtailun kitkemiseksi sitkeän kampanjoinnin ja vaikuttamistyön tuloksena, sanoo White.

– Toisaalta löytöeläinten kuljetusta ei ole tässä laissa järjestetty, mikä on selvä heikennys edelliseen hallituksen esitykseen verrattuna, White jatkaa.

Odotettu parannus ja työvoitto SEYlle on myös eläimille haitalliseen jalostukseen puuttuminen. Eläinlääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus eläinten jalostuskäyttöä rajoittavista perinnöllisistä vioista ja sairauksista. Eläintä ei siis saa käyttää jalostukseen, jos se todennäköisesti periyttää jälkeiselleen sellaisia ominaisuuksia, joista on haittaa hyvinvoinnille tai jos eläin ei pysty lisääntymään luonnollisella tavalla.

Laki tulee myös kieltämään yksiselitteisesti kipua ja epämukavuutta aiheuttavia välineitä, kuten sähkö- ja piikkipannat.

– Kiellettyjen välineiden selkeä määrittely on helpotus. Se päättää yli 25 vuotta jatkuneen tilanteen, jossa välineen käyttöä on tarkasteltu tapauskohtaisesti, mikä on johtanut muun muassa sähköpantojen käyttöön koirankoulutuksessa, kommentoi Kati White.

Eläinsuojeluvalvontaan tarvitaan lisää resursseja

–  Eläinsuojeluvalvonta tarvitsee kipeästi lisäresursseja, jotta eläinten hyvinvointia voidaan riittävän tehokkaasti valvoa. Valvontaeläinlääkärit raportoivat toistuvasti työuupumuksesta, ja teettämämme selvityksen mukaan peräti 90 prosenttia valvontaeläinlääkäreistä kokee voimattomuuden tunteita työssään. Tämä ei voi olla vaikuttamatta eläinten hyvinvointiin, mikä tulee huomioida nyt uuden lain säätämisen yhteydessä, White sanoo.

Lisätiedot:

Kati White
toiminnanjohtaja
kati.white@sey.fi
p. 050 371 2740