Heli Castrén -apuraha lemmikkieläimiin kohdistuvien rikosten tutkimiselle – ”Eläimet ovat rikoksen kohteena äänettömiä”

31.8.2021

SEY Suomen eläinsuojelu on myöntänyt vuoden 2021 Heli Castrén -apurahan ELL Elli Valtosen väitöskirjatutkimukselle. Valtosen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista lemmikkieläimiin kohdistuva rikollisuus Suomessa on ja minkälaiset teot johtavat rikosprosessiin. Valtonen on toiminut Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkärinä vuodesta 2013. Työssään Valtonen on hoitanut lukuisia eläinsuojeluilmoituksia. Hän haluaa tutkimuksellaan syventää ymmärrystä siitä, millainen eläimen asema rikoksen uhrina on ja miten eläinten kaltoinkohteluun voisi olemassa olevien resurssien avulla puuttua tehokkaammin.

Eläimen asema rikoksen uhrina on heikko

Tuotantoeläinten määrän odotetaan lähivuosina laskevan, kun taas lemmikkieläinten määrän ennustetaan jatkavan kasvuaan. Lemmikkieläinten määrän kasvun ennustetaan näkyvän niihin kohdistuvan väkivallan ja kiireellisten eläinsuojelutapausten lisääntymisenä. Lemmikkieläinten suuri määrä näkyy jo nyt eläinsuojeluilmoituksissa. Vuonna 2020 eläinsuojeluviranomaisten suorittamista kiireellisistä toimenpiteistä lemmikkieläimiin kohdistui 80 prosenttia.

Eläinsuojelurikoksia ja -valvontaa on ilmiön laajuudesta huolimatta tutkittu vielä melko vähän etenkin lemmikkieläinten osalta. Valtosen mukaan eläimen asema rikoksen uhrina on heikko, ja lisää tutkimustietoa tarvitaan.

– Eläimet ovat usein täysin ihmisen armoilla, ja ne ovat rikoksen kohteina äänettömiä. Eläimiin kohdistuvien rikosten arvellaan olevan pääasiallisesti piilorikollisuutta, jonka todistaminen ilman selvää todistusaineistoa voi olla hankalaa. On tärkeää tutkia, miten valvontaa ja rikosten tutkintaa voidaan kehittää niin, että eläinten tarpeeton kärsimys pystytään havaitsemaan ja siihen voidaan puuttua tehokkaammin, Valtonen sanoo.

Lemmikkieläimiin kohdistuneiden rikosten lisäksi Valtosen tutkimuksen tavoitteena on selvittää virkaeläinlääkäreiden hallintomenettelyiden laatua.

– Valvonnan laatua on selvitettävä ja eläinsuojelurikosten piirteitä tutkittava. Tämä auttaa kohdentamaan olemassa olevat resurssit niin, että eläinten kaltoinkohteluun voidaan puuttua tehokkaammin, Valtonen sanoo.

Vain harva eläimiä koskeva rikosilmoitus johtaa rikosprosessiin

SEY Suomen eläinsuojelun toiminnanjohtaja Maria Lindqvist (vs.) pitää eläimiin kohdistuvien rikosepäilyjen tutkimusta tärkeänä askeleena paremman eläinsuojeluvalvonnan kehittämisessä.

– Suurin osa valvontaeläinlääkäreistä kokee voimattomuuden ja riittämättömyyden tunteita työssään. Samanaikaisesti lemmikkieläimiin kohdistuvien eläinsuojeluilmoitusten määrä kasvaa ja eläimiin kohdistuva väkivalta näyttää muuttuneen julmemmaksi. Kuitenkin vain pieni osa eläimiä koskevista ilmoituksista päätyy poliisin esitutkintaan, sanoo Lindqvist.

– Eläinsuojeluvalvontaviranomaisten jaksaminen, valvonnan resursointi ja poliisin eläinsuojeluosaaminen ovat aivan keskeisiä kysymyksiä siinä, miten voimme parantaa eläinten hyvinvointia, Lindqvist jatkaa.

Sekä Elli Valtosen että SEYn tavoitteena on, että eläinsuojeluvalvontaa tekevien eläinlääkäreiden, poliisin sekä SEYn vapaaehtoisten eläinsuojeluneuvojien yhteistyö eläinsuojeluasioissa on mahdollisimman sujuvaa.  

Haastattelut

Elli Valtonen        
ELL, väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
elli-marja.valtonen@helsinki.fi

Maria Lindqvist        
toiminnanjohtaja (vs.)
SEY Suomen eläinsuojelu
050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi       

SEY Suomen eläinsuojelu on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja sen toiminta kattaa koko maan.

Jaa sivu
Skip to content