Jo yli 100 000 vaatii parempaa eläinsuojelulakia

Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Eläinlaki-vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 100 000 henkilöä. Vetoomus tullaan luovuttamaan eduskunnalle ennen eläinten hyvinvointilain käsittelyä.  

Eurooppalaisten asenteita selvittäneen Eurobarometrin mukaan yhdeksän suomalaista kymmenestä haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin nykyistä paremmin. Eläinten hyvinvointilain luonnos julkaistiin joulun alla, ja sen lausuntokierros päättyi keskiviikkona. Suomalaisten huoli eläinten hyvinvoinnista on näkynyt myös lausuntokierroksen aikana.  

– Luonnoksesta on annettu lähes 400 lausuntoa, ja niitä ovat antaneet niin asiantuntijatahot kuin yksityiset kansalaisetkin. Lausuntojen määrä kertoo lain tärkeydestä ja ihmisten huolesta. Siitä kertoo myös se, että jo yli 100 000 henkilöä on allekirjoittanut Eläinlaki-vetoomuksemme, jossa vaaditaan muun muassa parsinavetta- ja emakkohäkkikieltoa. Päättäjien pitäisi nyt kuulla ihmisten huoli ja varmistaa, että lakiluonnosta korjataan niin, että se aidosti parantaa eläinten hyvinvointia. Pelkät korupuheet eivät enää suomalaisille riitä, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. 

Allekirjoitusten keräämistä jatketaan siihen saakka, kunnes lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on saada se eduskuntaan keväällä. 

– Lain uudistamisen lähtökohdat olivat hyvät. Ministeriöstä kerrottiin vielä viime keväänä, että esimerkiksi itseisarvo tulisi sisältymään lakipykäliin, parsinavetat tultaisiin kieltämään ja eläimille turvaamaan jatkuva vedensaanti lain ohjausryhmän linjausten mukaan. Ennen kesää lakiluonnos asetettiin kuitenkin poliittiseen tarkasteluun ja edellä mainitut erittäin tärkeät uudistukset poistettiin luonnoksesta, SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli sanoo.  

Lakiesitys on hyvin ristiriitainen. Sen henki ja periaatteet eläinten kunnioittamisesta ovat edistykselliset, mutta edistyksellisyys jää sanahelinäksi, sillä lain pykälät asettavat eri eläinryhmät eriarvoiseen asemaan.  

– Yhdessä pykälässä todetaan, että eläimen on saatava toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, kuten liikkumista ja kehonhuoltoa. Heti perään toisessa pykälässä sanotaan, ettei tämä kirjaus koske lypsylehmiä ja sikaemakoita, eli suurta osaa tuotantoeläimistä. Niitä saa edelleen pitää liikkumisen estävissä rakenteissa. Esityksestä paistaa läpi kylmä taloudellinen ajattelu. Mitä enemmän rahaa eläin voi tuottaa, sitä enemmän sille voi aiheuttaa kipua ja kärsimystä ja sitä enemmän sen hyvinvointia voidaan rajoittaa. Tuotantoeläimet ovat ne, jotka tästä logiikasta joutuvat kärsimään, Kivekäs kertoo. 

Luonnokseen on kirjattu, että eläimille tulee tarjota ”sopiva määrä” juomavettä. Tämä kirjaus on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä lausuntokierroksella. Myös Animalia ja SEY vaativat, että lakiin kirjataan vaatimus jatkuvasta juomavedestä.

– Eläimen hyvinvoinnin perusedellytyksiin kuuluu, ettei sen tarvitse kokea pitkittynyttä janoa. Lakiluonnos altistaa nykyisellä muotoilulla eläimet säännöllisesti pitkittyneelle janontunteelle, kun määritelmät ovat epämääräisiä ja valvonta käytännössä mahdotonta, Pulli kertoo. 

Lisätiedot:

Animalian ja SEYn Eläinlaki-vetoomus ja vetoomuksen taustat: www.eläinlaki.fi

Haastattelut:

Heidi Kivekäs   
vs. toiminnanjohtaja, Animalia   
puh. 050 384 5072   
heidi.kivekas(at)animalia.fi  

Kati Pulli
Toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
puh. 050 371 2740
kati.pulli(at)sey.fi