Kani ei kuulu häkkiin – häkissä elävä kani kärsii stressistä ja voi jopa masentua

9.4.2020

Kani on Suomessa kolmanneksi yleisin lemmikki heti koiran ja kissan jälkeen. Kania on perinteisesti pidetty häkkieläimenä sen pienestä koosta ja tilan rajaamisen tarpeesta johtuen. Nykytiedon valossa kani ei kuitenkaan pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan häkissä. Tästä huolimatta laki sallii yhä kanin pitämisen häkissä, kunhan annetut häkin minimimitat täyttyvät.

Kanitietokirjailija Sari Mäyränpää, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ja SEY Suomen eläinsuojelu kampanjoivat pääsiäisenä kanien häkittömyyden puolesta. Kampanjalla halutaan lisätä kanitietoa ja kannustaa ihmisiä järjestämään kanille sopiva elinympäristö. Voidakseen hyvin kani tarvitsee tilaa liikkua, lajitoverien seuraa ja sopivia virikkeitä.

Kani tarvitsee tilaa liikkua ja lajitovereiden seuraa

Kanin elämä ihmisen lemmikkinä eroaa melkoisesti sen elämästä vapaana luonnossa. Luonnossa kani kaivaa asunnokseen kymmenien metrien luolaverkoston ja elää useiden kymmenien kanien yhdyskunnissa. Myös lemmikkikanille tulee järjestää elinympäristö, jossa sillä on tilaa liikkua, sopivasti piilopaikkoja ja mahdollisuus kaivaa.

Mäyränpää mukaan häkki on kanille riittämätön asumus, eikä sitä tulisi nähdä enää vaihtoehtona kanin pitämiselle. Kanin tulisi saada liikkumatilakseen vähintään yksi huone, mieluummin vähän enemmänkin.

–  Kani ilmentää stressiä hyökkäilemällä häkissä ja puremalla häkin verkkoa. Toisaalta stressi voi ilmentyä myös paikallaan kyhjöttämisenä. Tyytyväinen kani puolestaan pötköttää pitkin pituuttaan, tekee iloisia juoksupyrähdyksiä ja kellahtelee kyljelleen, kertoo Mäyränpää.

Kani on sosiaalinen eläin ja lajitoverin seura on edellytys sen hyvinvoinnille. Kanilla olisi siis hyvä olla seuranaan vähintään yksi sopiva lajitoveri. Kanit hoitavat toisiaan pesemällä toistensa naamoja ja nauttivat toistensa läheisyydestä. Lajitoverien hoivan ja läheisyyden on todettu edistävän kanien fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Kanien asuintilan suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös, että kaneilla tulee olla tilaa väistää toisiaan, jolloin yhteentörmäyksiä ja riitatilanteita syntyy vähemmän.

Kania ei pidä hankkia tuntematta sen tarpeita

Kani hankitaan tyypillisesti lapsen ensilemmikiksi siinä luulossa, että kani on helppohoitoinen eläin. Kanin hoitaminen ja asuinympäristön järjestely vaatii kuitenkin työtä, eikä tätä vastuuta tulisi siirtää lapsen huolehdittavaksi. Kania pidetään helposti myös vähän tylsänä eläimenä, joka hermostuessaan saattaa purra tai raapia. Mäyränpään mielestä ongelmat kumpuavat heikosta lajituntemuksesta ja vääristä motiiveista eläimen hankinnan taustalla.

– Kanit joutuvat elämänsä aikana hyvin helposti kiertoon, kun kanin hoitamiseen ei enää löydykään innostusta. Tähän voi vaikuttaa myös se, että kääpiökani voi elää yli 10-vuotiaaksi, mutta tätä ei eläintä hankkiessa osata ottaa huomioon, kertoo Mäyränpää.

Mäyränpää muistuttaa, että kania hankkiessa on tärkeää olla valmis perehtymään kanin lajityypillisiin tarpeisiin ja sitoutua järjestämään kanille sen käyttäytymistarpeet huomioon ottava asuinympäristö. Vaikka sopivat elinolot olisi mahdollista järjestää, ei kani välttämättä silti ole kaikille sopiva lemmikki.

 –  Kani syö pääravinnokseen heinää, eikä se täten sovi heinäallergikon lemmikiksi. On tärkeää muistaa myös, että kani on yöeläin ja siitä kuuluu ääniä sen temmeltäessä yöllä, vaikkei kani varsinaisesti muuten ääntelehdikään. Yölliset juoksuspurtit saattavat häiritä herkkäunista nukkujaa, muistuttaa Mäyränpää.

Lemmikkitieto.fi -sivusto on SEYn ylläpitämä lapsille ja nuorille suunnattu sivusto, josta voi lukea pikkulemmikkien hyvinvoinnista ja lajityypillisistä käyttäytymistarpeista.

Jaa sivu