Täyskarjujen kasvattaminen on mahdollista ja kannattavaa
Suomessa sikojen hyvinvointi on osin paremmalla tolalla kuin monissa muissa maissa. Saparoita ei katkaista, vaan siat saavat kasvaa kippurahäntäisinä. Suomessa ollaan myös siirtymässä kohti vapaaporsitusta, mikä tarkoittaa, että emakoita ei tulevaisuudessa pidettäisi enää kääntymisen estävässä häkissä ainakaan pitkiä aikoja. Kehityksen suunta on ollut oikea, mutta nyt meitä uhkaa melkoinen takapakki.
Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa kaikki karjuporsaat on tapana kastroida. Toimenpide tehdään alle viikon ikäiselle porsaalle. Sen aikana porsas on hereillä. Kastraatio on erittäin kivulias toimenpide, joka aiheuttaa isoa kudostuhoa. Kipu näkyy paitsi toimenpiteen aikana, myös jälkeenpäin esimerkiksi siten, että porsas varoo kastraatiokohtaa, välttelee muita porsaita ja kävelee varovasti ja riiputtaa päätään. Haavojen paraneminen vie useita päiviä.
Kastraation aiheuttamaa kipua yritetään lievittää puudutuksella sekä tulehduskipulääkkeellä, mutta ne eivät poista kipua kokonaan. Kipulääke on Buranan kaltainen injektio, jonka teho ei ole riittävä. Puudutus taas tehoaa vain hyvin lyhyen aikaa, noin puolen tunnin ajan, eikä se onnistu poistamaan kipua, jonka kivesten venyttäminen ja siemennuoran katkaisu aiheuttavat.
Täyskarjujen kasvatus on yleistä Euroopassa
Koska puudutus on itsessäänkin kivuliasta, esimerkiksi Saksassa porsaat saa kastroida vain anestesiassa eli nukutettuna. Myös Hollannin karjuporsaista 30 % kastroidaan anestesiassa. Loput 70 % saavat kasvaa kiveksineen, eli niin sanottuina täyskarjuina. Täyskarjuja kasvatetaan laajassa mittakaavassa myös esimerkiksi Englannissa, Saksassa, Puolassa ja Irlannissa. Kastroimattomien sikojen kasvatuksesta on Euroopan maissa siis jo runsaasti kokemusta vuosikymmenten ajalta.
Suomessa sikateollisuus ei sen sijaan ole vapaaehtoisesti ottanut askeleita kastroinnista luopumiseksi. Siksi vuonna 2024 voimaan astunut laki eläinten hyvinvoinnista kieltää porsaiden kastraation 12 vuoden siirtymäajalla. Siirtymäajalla tulee käyttää kerta-annosta kipulääkettä sekä vuodesta 2027 alkaen pakollisena paikallispuudutusta.
Täyskarjujen kasvatus on kustannustehokasta, nopeaa, ympäristöystävällistä ja eettistä. Kirurgisesta kastraatiosta luopuminen pienentää sianlihantuotannon ilmastojalanjälkeä, sillä kasvunopeus, rehunkäyttö ja ruhon lihaprosentti ovat paremmat kuin kastroiduilla sioilla. Täyskarjut ovat myös terveempiä eivätkä kärsi kastraation aiheuttamista tulehduksista, minkä ansiosta tarvitaan vähemmän antibiootteja ja antibioottiresistenssin riski pienenee. Koska täyskarjut ovat aktiivisempia kuin kastroidut siat, on sikalan olosuhteista, ruokinnasta, terveydenhuollosta ja riittävästä tilasta huolehdittava, jotta vältytään aggressioilta.
Karjunhaju kehittyy hyvin pienelle osalle porsaista
Täyskarjujen kasvatuksessa haasteena on karjunhaju, jolle osa ihmisistä on herkkiä. Sikateollisuutta huolestuttaa karjunhajun vaikutus kuluttajiin ja sianlihan vientimarkkinoihin. Karjunhaju kehittyy kuitenkin vain pienelle osalle porsaista. Arviot karjunhajun yleisyydestä vaihtelevat 1–10 % välillä. Esimerkiksi Hollannissa karjunhajun esiintyvyys oli hieman yli 3 %, joka on vähentynyt 1–2 %:iin, eikä teurastamoiden mukaan ole ongelma.
Karjunhajuiset ruhot voidaan teurastamolla tunnistaa, ja niiden liha voidaan käyttää käsiteltyihin tuotteisiin, kuten kuumennettuihin makkaroihin. Tämä vaatii investointeja teuraslinjastoon, mutta toimivia esimerkkejä löytyy jo Euroopasta. Esimerkiksi Tanskassa täyskarjuja vastaanottavalla teurastamolla on käytössä toimiva automaattimenetelmä karjunhajun tunnistamiseksi. Menetelmä maksaa näytettä kohti vain noin euron. Muissa maissa teuraslinjastolla käytetään karjunhajun tunnistamiseen koulutettua ihmistä, mikä on vielä edullisempaa.
Immunokastraatio on kuluttajalle turvallinen vaihtoehto
Kastraatio voidaan hoitaa myös rokotuksen kaltaisella immunokastraatiolla, joka neutralisoi sukupuolihormonien vaikutukset ja on porsaan hyvinvoinnin kannalta kirurgista kastraatiota huomattavasti parempi vaihtoehto. Immunokastraatio on kuluttajalle täysin turvallinen vaihtoehto. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 62 % kuluttajista toivoi kirurgisen kastraation lopettamista. Sianlihaa käyttävistä vastaajista 57 % oli valmis ostamaan immunokastroidun sian lihaa.
Vientiongelmat voidaan ratkaista esimerkiksi niin, että vientiin suunnataan ainoastaan naaraspuolisten sikojen lihaa. Toisaalta moni muu maa jo vie kastroimattomien sikojen lihaa Kiinaan ongelmitta.
Vaihtoehtoja on siis olemassa. On huolestuttavaa, että lihatalojen painostuksesta hyvinvointilain heikentämiseen ollaan taipumassa jo nyt, kun siirtymäaikaa toiminnan kehittämiseen on jäljellä vielä kymmenen vuotta.
Pihla Markkola
eläinlääkäri, asiantuntijatyön päällikkö
Lisätietoa kastraation ja kivunlievennyksen käytännön toteutuksesta löytyy Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen oppaasta. Huomaathan, että materiaali saattaa järkyttää.
Maa- ja metsätalousministeriön kastraatiosta luopumista valmistelevan työryhmän raportti
