Kaloja kohdellaan Suomessa huonosti
Kalat ovat tuntevia, tietoisia ja oppivia, kuten muutkin eläimet. Silti niitä kohdellaan huonommin kuin mitään muita selkärankaisia eläimiä.
Kalojen pito-olosuhteet kasvatuslaitoksissa ovat kehnot, eivätkä kalat voi niissä hyvin. Nykyinen lainsäädäntö ei riitä turvaamaan kalan hyvinvointia. Kalat eivät pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, mikä aiheuttaa niille kärsimystä. Kalan lopettaminen epäeettisillä tavoilla on yhä sallittua, ja niiden hyvinvoinnin valvonta on puutteellista.
Mitä me vaadimme?
Kaloja koskeva lainsäädäntö ja valvonta on saatettava ajan tasalle. Koska eri kalalajien tarpeet ovat hyvin erilaisia, kaloille pitää laatia omat lajikohtaiset hyvinvointiasetukset, joilla niiden hyvinvoinnista pidetään huolta.
Suomessa kirjolohi muodostaa 95 % ruoaksi kasvatettavasta kalasta. Se voi tarkoittaa arviolta jopa yli 6,5 miljoonaa kalayksilöä vuodessa. Määrä on moninkertainen sikojen ja nautojen vuotuisiin tuotantomääriin nähden.
Me allekirjoittaneet vaadimme, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaa työn kalojen hyväksi pian laatimalla kirjolohille oman hyvinvointiasetuksen.
Allekirjoita vetoomus kirjolohien puolesta
Asiantuntijat vetoavat kalojen hyvinvoinnin puolesta
Kalojen hyvinvointi ei voi enää odottaa. Teemme työtä sen puolesta, että kaloja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan ja kalojen hyvinvoinnin valvontaa lisätään. Tavoitteitamme kannattavat myös kymmenet eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat, jotka vaativat, että maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy työstämään ruoaksi kasvatettavalle kirjolohelle omaa hyvinvointiasetusta, jonka pykälät ovat eläinten hyvinvointilain mukaiset.
Huom. sivustoa päivitetään arkipäivisin.
Asiantuntijoiden vetoomus kirjolohien hyvinvointiasetuksen puolesta
Kalat ovat tuntevia, tietoisia ja oppivia eläimiä. Toisin kuin muilla tuotantoeläimillä, kaloilla ei kuitenkaan ole riittävästi niiden hyvinvointia turvaavaa lainsäädäntöä, eikä lainkaan lajikohtaista lainsäädäntöä. Lisäksi kaloja saa lopettaa kivuliailla tavoilla, ja niiden hyvinvoinnin valvonta on puutteellista.
Me allekirjoittaneet vaadimme, että kaloja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan ja kalojen hyvinvoinnin valvontaa lisätään. Eri kalalajien tarpeet ovat erilaisia, ja tuotannossa pidettäville kaloille tulee laatia omat lajikohtaiset hyvinvointiasetuksensa, joilla tarkennetaan eläinten hyvinvointilain vaatimuksia. Koska kirjolohi on näistä kalalajeista yleisin, asetustyö tulee aloittaa kirjolohesta.
Kati White, toiminnanjohtaja ja eläinlääkäri, SEY Suomen eläinsuojelu
Pihla Markkola, asiantuntijatyön päällikkö ja eläinlääkäri, SEY Suomen eläinsuojelu
Laura Hänninen, dosentti, vanhempi kliininen opettaja, dip ECAWBM-WSEL, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, HY
Outi Vainio, Prof. emer. DVM, PhD, DipECVPT, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija, Eläinten hyvinvointikeskus
Anna Valros, eläinten hyvinvointitieteen professori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Aino Patjas, eläinlääkäri
Kirsi Swan, ELT, dip ECAWBM-WSEL
Kati Tuomola, DVM, PhD
Saara Kupsala, YTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja
Elina Rantonen, eläinlääkäri
Oona Poranen, biologi
Verna Vilppula, eläinkäyttäytymis- ja -hyvinvointitieteilijä
Minna Lemettinen, Dr.med.vet., läänineläinlääkäri
Maija Karala, biologi
Hanna Kettunen, eläintieteiden maisteri
Valeria Valanne, biologi
Tuuli Laukkanen, valvontaeläinlääkäri
Elina Laurén, biologi
Markus Patjas, biologi ja farmaseutti
Jonni Hirvonen, biologi, lääkäri, MD PhD
Maria Perkkola, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Sebastian von Freymann, biologi ja eläinlääkäri
Saga Kauniskangas, biologi
Olli Ruoho, asiantuntijaeläinlääkäri, Dipl. ECBHM
Tuomas Tall, biologi, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Silva Uusi-Heikkilä, genetiikan yliopisto-opettaja ja evoluutiobiologian dosentti
Ville Vaurola, ekologi
Inga-Katariina Aapalampi, biologi, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Keskeisimmät tavoitteemme
Elinympäristö ja elinolosuhteet
Vankeudessa elävä kirjolohi kärsii, kun sitä estetään toteuttamasta lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan ja se pakotetaan elämään luonnotonta elämää. Peräänkuulutamme jokaiselle ruoaksi kasvatettavalle kirjolohelle mahdollisuutta toteuttaa hyvinvoinnilleen välttämätöntä käyttäytymistä monipuolisessa ympäristössä. Kirjolohi tarvitsee tilaa uida vapaasti, ja se nauttii siitä, kun se saa piiloutua ja tutkia ympäristöään.
Käsittely
Vankeudessa elävän kirjolohen elämä pitää sisällään useita stressaavia ja kivuliaita tilanteita, joissa sitä käsitellään, siirrellään paikasta toiseen ja sille tehdään erilaisia toimenpiteitä. Peräänkuulutamme ruoaksi kasvatettavan kirjolohen mahdollisimman hellävaraista käsittelyä ja asianmukaista kivunlievitystä kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä. Jokainen kirjolohi on tunteva ja kokeva yksilö, jolla on oikeus elää stressitöntä ja kivutonta elämää.
Tainnutusmenetelmät
Vankeudessa elävän kirjolohen kuolemakaan ei ole hyvä, sillä kalan tainnuttaminen hitailla ja kärsimystä aiheuttavilla tavoilla on yhä sallittua. Peräänkuulutamme hitaiden ja stressaavien tainnutusmenetelmien kieltämistä ja korvaamista paremmilla menetelmillä. Jokaisella kirjolohella on oikeus stressittömään ja kivuttomaan kuolemaan.