Selviytymistarinoita
Eläinsuojelutyön ansiosta nämä kissakriisin keskelle syntyneet kissat saavat elää.
Kissakriisi-kampanjan suojelija Kalevauvan kummipentujen tarina
Kalen ja Vauvan emo Pauliina saapui löytökissana Hartolan eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin. Pienikokoinen tyttökissa loukutettiin turvaan, kun huolestuneet asukkaat olivat nähneet sen kuljeskelemassa kodittoman oloisena asumusten lähellä. Sirua siltä ei löytynyt, eikä kukaan kysellyt perään.
Pieni Pauliina näytti melkein pennulta itsekin, mutta muuten sillä vaikutti olevan ulkoisesti kaikki kunnossa. Vieraassa paikassa oleskelu tosin ujostutti alkuun, mutta ruoka onneksi kiinnosti. Varovainen ihmiskosketuskin sallittiin.
Muutaman viikon talolla asuttuaan Pauliina kaikkien hämmästykseksi synnytti kolme pikkuruista kissanpentua! Pauliinan pienuuden takia synnytys tuli todellisena yllätyksenä. Ja pieniä olivat ja ovat pennutkin: 8-viikkoisina ne painoivat saman verran kuin 4-viikkoiset pennut yleensä.
Kaksi pennuista nimettiin Kissakriisi-kampanjan suojelijan Kalevauvan mukaan Kaleksi ja Vauvaksi. Suloiset Kale ja Vauva ovat vilkkaita ja sosiaalisia pentuja, jotka leikkivät ahkerasti ja löytävät tiensä paikalle ruoka-aikaan. Taskukokoisuudestaan huolimatta ne vaikuttavat onneksi kehittyneen täysin normaalisti. Seuraavaksi reipas kummikissakaksikko toivookin löytävänsä ihka oman kodin, jossa jatkaa hauskoja leikkejä ja isoksi kissaksi kasvamista.
Eläinsuojelutyön ansiosta Kale ja Vauva emonsa ja sisaruksensa kanssa ovat saaneet ruokaa, suojan ja mahdollisuuden hyvään elämään.
Elmerin tarina: ihmisen ja emonsa hylkäämästä karvapallosta onnelliseksi lemmikkikissaksi
Pienen Elmerin elämä alkoi ikävästi. Emo pudotti Elmerin ihmisten näkyville ja lähti pois, eikä Elmeriä sen jälkeen haettu takaisin. Niinpä vain 400 grammaa painava pieni orpokissa noukittiin talteen, ja sillä alkoi uusi elämä sijaiskodissa. Aluksi nuutuneen oloista karvapalloa hoidettiin ruiskuruokinnalla. Onneksi sen olo kuitenkin koheni nopeasti, ja jo muutaman päivän kuluttua Elmeri oli hyvinvoivana liikkeessä.
Elmerin liikkeissä oli kuitenkin jotain poikkeavaa, ja pian huomattiin, että pienikokoinen pentu olikin vanhempi kuin oli aluksi luultu. Myös lääkäri, jonka luokse Elmeri kuskattiin vatsapöpön vuoksi, kiinnitti huomiota Elmerin erilaisuuteen. Lääkäri arveli Elmerin olevan kääpiökissa, jonka lyhytkasvuisuus voi johtua sisäsiittoisuudesta Elmerin synnyinpopulaatiossa. Elmeri pääsi kuvauksiin, joissa muun muassa varmistettiin, että pienessä ruumiissa on tilaa kaikkien sisäelinten kasvulle.
Onneksi kuvissa kaikki näytti hyvältä, eikä pikku-Elmeristä löytynyt vakavia poikkeavuuksia. Ja helpotuksen lisäksi muitakin hyviä uutisia oli luvassa: Elmeri sai ihka oman kodin! Elmerille väliaikaisen kodin tarjonnut sijaisperhe oli ehtinyt kiintyä pieneen pentuun niin kovasti, että kovia kokenut karvapallo sai pysyvän sylin osana perhettä.
Nykyisin Elmeri on yksivuotias taapero, joka seuraa muita kissoja yrittäen kovasti pysyä joukossa. Elmeri on edelleen pienikokoinen, ja sen vartalo, jalat ja häntä ovat lyhyempiä kuin muilla kissoilla. Pieni kömpelyys on osa Elmerin elämää: etenkin hämärässä tavarat tippuvat pöydiltä, kun Elmeri kiipeilee, ja gasellimaisiksi tarkoitetut hypyt tasolta toiselle päätyvät usein putoamiseen lattialle. Ja kun Elmeri tuijottaa tarkkaan, saattavat silmätkin karata kieroon.
Mutta mikä tärkeintä, elämänsä vaikeasta alusta huolimatta Elmeri on nykyään onnellinen kissa, joka saa elää iloista kotikissan elämää. Lisäksi Elmeri on saanut nimensä Kissakriisi-kampanjan suojelija Kalevauvan #kissakriisi-biisiin!
Eläinsuojelutyön ansiosta Elmeri sai elää. Jos haluat auttaa muita 20 000 kissaa, jotka Suomessa hylätään vuosittain, auta lahjoittamalla.
Ismo ja yksinäisen kissan tie navetan perältä ihmisten keskuuteen
Hartolan eläinsuojeluyhdistyksen tiloissa omaa kotia odottava Ismo saapui yhdistyksen hoiviin pikkuruisena pentuna. Ismo oli yksi suuren ja holtittomasti lisääntyvän, tyhjässä navetassa asuvan kissapopulaation jäsenistä. Navetan karja oli lähtenyt tai viety muualle, mutta kissat oli hylätty oman onnensa nojaan.
Ismon lisäksi navetasta loukutettiin ainakin seitsemän muuta kissaa, mutta Hartolaan Ismo saapui yksin – ja sekös pelotti. Pieni Ismo oli niin arka, ettei oman kodin etsintää voitu aloittaa. Niinpä Ismo sai odottaa, auttaisiko aika kesyyntymisen kanssa. Alkuaikansa eläinsuojeluyhdistyksen hoivissa Ismo viettikin kaapin alla tai missä tahansa turvallisessa paikassa, jonne vain pieni pallero yksin mahtui. Yritykset tehdä ihmistuttavuutta Ismoon tyssäsivät nopeasti. Ismo ei halunnut leikkiä ihmisten kanssa tai olla sylissä, eikä siihen saanut koskea.
Pikkuhiljaa muiden kissojen rohkaisemana Ismosta kuitenkin kasvoi reipas ja rohkea kissa. Nyt kiltti Ismo tulee toimeen ihan jokaisen kanssa! Erityisellä rakkaudella Ismo huolehtii pienemmistään: se hoitaa ja pesee pentuja, nukkuu niiden vieressä ja leikittää niitä painimalla. Ismo on kotonaan myös kameran edessä, onhan se antanut haastattelun Kissakriisi-kampanjan suojelijan Kalevauvan #kissakriisi-biisin musiikkivideoon.
Kuten niin monien muiden hylättyjen kissojen, myös Ismon elämästä puuttuu vielä oma koti. Tästä hyväntahtoisesta ja sympaattisesta tyypistä joku onnekas saa itselleen pitkäaikaisen ystävän, kun jakaa kotinsa sen kanssa. Ja kodin Ismo todellakin ansaitsee.
Eläinsuojelutyön ansiosta Ismo sai elää, ja eläinsuojelutyön avulla se toivottavasti tulee saamaan oman kodin. Jos haluat auttaa Ismoa ja muita 20 000 kissaa, jotka Suomessa hylätään vuosittain, auta lahjoittamalla.
Jippu ja tarina siitä, kuinka villiintyneestä ja hylätystä poloisesta tuli rohkea ja rakastettu perheenjäsen
Villiintynyt, hylätty Jippu ja sen muutamat jäljelle jääneet populaatiotoverit pyydystettiin Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin kesällä 2018. Automatkalla porukan heikkokuntoisin Jippu oksensi suolinkaisia, ja pian sillä ilmeni muitakin ongelmia: klamydian aiheuttama paha hengitystietulehdus, sisä- ja ulkoloiset, surkea yleiskunto sekä FIV-positiivisuus. Jippu-paralle harkittiin eutanasiaa, mutta koska poloinen oli kaikista vastoinkäymisistään huolimatta virkeän oloinen, sai se mahdollisuuden uuteen elämään.
Vaikeudet eivät kuitenkaan jääneet siihen. Hammassyöpymä oli vienyt Jipun suusta lähes kaikki hampaat, ja hoitojen jälkeen suuhun jäi kuusi tervettä hammasta. Myös sterilointia jouduttiin lykkäämään kunnes Jipun yleisvointi oli parempi, mutta lopulta leikkaus saatiin tehtyä ongelmitta.
Jippu sai sijaiskodin, jossa varautuneesta ja ihmispelkoisesta kissasta kuoriutui ruoan motivoimana sosiaalinen sylissä köllöttelijä. Samaan sijaiskotiin muutti populaatiokaveri Jimi, jota Jippu usein hoitaa pesemällä. Alun alkujaan pelokas Jippu tottuu nykyään uusiin asioihin nopeasti, eikä sitä enää stressaa mikään – ei edes kuljetusboksissa matkustaminen, joka vielä reilu vuosi sitten kuului sen suuriin kammoihin. Jippu mainitaan jopa Kissakriisi-kampanjan suojelijan Kalevauvan #kissakriisi-biisissä!
Vaikka Jipun tarina on yksi tuhansista samankaltaisista hylättyjen kissojen kohtaloista, on Jipun talteenotossa mukana olleille se aina ollut erityinen. Eikä Jipun tarina ole vielä päätöksessä: FIV-positiivisuutensa vuoksi Jippu on yhä vailla loppuelämän kotia, jonka sille toivotaan löytyvän yhdessä Jimin kanssa. Jippu on täysin poikkeuksellinen kissapersoona, jonka luottamus ihmisiin – myös vieraisiin – on järkkymätön. Se jos kuka ansaitsisi kodin ja ihmisen, joka on luottamuksen arvoinen.
Eläinsuojelutyön ansiosta Jippu sai elää. Jos haluat antaa mahdollisuuden muille 20 000 kissalle, jotka Suomessa hylätään vuosittain, auta lahjoittamalla.