Kissoja ja koiria koskeva EU-asetus astuu voimaan vuonna 2028– mikä kaikki muuttuu?

Uuden asetuksen tarkoitus on puuttua erityisesti pentutehtailuun sekä koirien ja kissojen laittomaan tuontiin. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti koskee kaikkia koiran- ja kissanomistajia. Suurin osa asetuksen säännöksistä koskee vain koirien ja kissojen kasvattajia sekä löytöeläinsuojia.

Lemmikkikissat rekisteriin

EU-asetus vaatii, että kissarekisterin tulee olla toiminnassa viimeistään vuonna 2032. Tällöin kasvattajat ja löytöeläinsuojat velvoitetaan rekisteröimään kissat omiin nimiinsä ennen luovutusta. Kaikkien lemmikkikissojen tulee olla rekisteröityjä ja tunnistusmerkittyjä kuitenkin vasta vuonna 2043, elleivät jäsenmaat päätä kansallisissa asetuksissaan aikaistaa prosessia.

Koirarekisterit koko EU:hun

Kansallisten koirarekisterien tulee olla toiminnassa EU-maissa vuonna 2032 ja EU:n kaikkien lemmikkikoirien on oltava rekisterissä vuonna 2038. Suomessa kaikki koirat on tullut rekisteröidä koirarekisteriin vuodesta 2023.

Indeksitietokanta yhdistää kansalliset koira- ja kissarekisterit

EU-komission perustaman tietokannan avulla voidaan selvittää, missä EU-maassa koira tai kissa on rekisteröity ja mihin eläin mahdollisesti siirtyy. Lisäksi tietokannan avulla voidaan selvittää kaikki eläimen omistajat kasvattajasta, maahantuojasta tai löytöeläinsuojasta lähtien.

Netti-ilmoittelu kuriin

Viimeistään vuonna 2034 kaikissa koirien ja kissojen nettimyynti-ilmoituksissa on oltava linkki indeksitietokantaan, josta kuka tahansa voi tarkistaa eläimen rekisteröintitiedot.

Netti-ilmoituksiin tulee pakolliseksi lauseke omistajan vastuisiin liittyen. Koiran tai kissan luovutuksen yhteydessä vastaanottajalle on annettava todistus tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä sekä tiettyjä tietoja eläimestä.

Koirille ja kissoille minimiluovutusikä ja muita rajoituksia

Koiranpentujen luovutusiän minimiksi tulee 8 viikkoa ja kissojen minimiluovutusiäksi 12 viikkoa – tosin eläinsuojien ja sijaiskotien kissoille sallittaisiin vain 8 viikon minimiluovutusikä. Suomessa ei ole ennestään lailla säädetty koiran- ja kissanpentujen luovutusiästä muuta kuin ”Pentuja ja poikasia ei saa vieroittaa emostaan liian varhain”. Koirien kohdalla suositus on ollut vähintään 7–8 viikkoa, mutta kissojen kohdalla on viimeaikaisten tutkimusten perusteella siirrytty vähintään 14 viikon suositukseen.

Ääripiirteitä omaavia koiria ja kissoja ei saa käyttää näyttelyissä ja kilpailuissa.  

Korvien ja häntien typistys, varpaiden ja kynsien poisto sekä äänijänteiden katkaisu ilman eläinlääketieteellistä syytä kielletään nyt myös EU-tasolla.  

Matkustaminen lemmikin kanssa

Koiran tai kissan tuontiin ja matkustamiseen koiran tai kissan kanssa tulee rajoituksia. Esimerkiksi EU:n ulkopuolelta kaupallisesti tuodusta koirasta tai kissasta täytyy vuodesta 2033 lähtien olla todistus siitä, että eläin on kasvatettu ja pidetty asetuksen hyvinvointivaatimuksia vastaavissa oloissa. Eläin on rekisteröitävä EU:ssa 5 työpäivän kuluessa tuomisesta.

Koirasudet ja villieläinristeytykset kielletään koko EU-alueella

Kielto koskee koirasusien lisäksi muun muassa savannah-kissoja.

Kasvattajat ja välittäjät jaotellaan eri kokoluokan toimijoihin

Koirien ja kissojen kasvattajille, välittäjille, löytöeläinsuojille ja löytöeläinten sijaiskodeille tulee eläinten pitoa ja kasvatusta koskevia säännöksiä. Toimijat jaotellaan kolmeen eri kokoluokkaan, joille on eri vaatimustasot.

Kokoluokka 1

• 1–2 pentuetta kalenterivuoden aikana tuottavat kasvattajat
• Enintään 15 koiraa tai kissaa pitävät löytöeläinsuojat ja kaikki sijaiskodit

Kokoluokka 2

• 3–5 pentuetta kalenterivuoden aikana tuottavat kasvattajat
• löytöeläinsuojat, joissa pidetään jatkuvasti yli 15 koiraa tai kissaa
• kaikki kissoja ja koiria myyvät eläinkaupat (muissa maissa kuin Suomessa)

Kokoluokka 3

• 6 pentuetta tai enemmän kalenterivuoden aikana tuottavat kasvattajat
• Kuutta tai useampaa siitosnaarasta jatkuvasti pitävät kasvattajat

Kasvattajien tulee ilmoittaa toiminnastaan

Kaikille toimijoille tulee tiettyjä pakollisia vaatimuksia eläinten hyvinvointiin, jalostukseen ja ilmoitusvelvollisuuteen liittyen. Hyvinvointivaatimukset liittyvät esimerkiksi häkissä pitoon, kytkemiseen, ulkoiluun, hyvään kohteluun sekä rokotuksiin. Lisäksi jatkossa vain eläinlääkäri voi tehdä kaupallisten toimijoiden omistamille kissoille tai koirille eutanasian – hätätilanteessa tästä tosin voidaan poiketa.

Jalostustoiminnalle asetetaan tietyt perusvaatimukset, joilla kielletään ääripiirteitä omaavien eläinten käyttö jalostuksessa. Myös sukusiitos koiran tai kissan vanhemman, isovanhemman, sisaruksen tai puolisisaruksen kanssa kielletään. Määräyksiä tulee myös astutusikään ja pennutustiheyteen.

Asetuksen astuttua voimaan kaikkien kasvattajien on tehtävä ilmoitus toiminnastaan valvontaviranomaiselle. Ennestään Suomessa vain ammattimaisesti tai laajamittaisesti seura- ja harrastuseläimiä pitävän on täytynyt tehdä ilmoitus Ruokavirastolle.

Toimijoiden on aina tehtävä eläimen ensirekisteröinti ennen uudelle haltijalle luovuttamista.

Suuremmille toimijoille pätevyysvaatimuksia

Kokoluokkien 2 ja 3 toiminnassa vaaditaan riittävä määrä päteviä hoitajia, joista vähintään yhden on vuodesta 2035 lähtien täytynyt suorittaa viranomaisten hyväksymä koulutus. Myöhemmin säädetään indikaattorit, joilla toimijan on arvioitava pitämiensä eläinten hyvinvointia.

Kokoluokan 3 toiminnasta tulee vuonna 2036 luvanvaraista ja toimijat merkitään julkiseen toimijarekisteriin

Asetus vaatii lainsäädännön päivittämistä myös Suomessa

Asetus tulee sellaisenaan voimaan kaikissa EU-maissa, mutta jäsenmaiden tarvitsee tehdä muutoksia kansallisiin säädöksiin tarkentamaan asetuksen täytäntöönpanon yksityiskohtia ja esimerkiksi sitä, ketkä ovat missäkin tilanteissa toimivaltaisia viranomaisia.