Kuluttajan on vaikea saada tietoa tuotantoeläinten oloista – kuluttujakyselyn satoa
8.5.2015
SEYllä on parhaillaan käynnissä hyvinvointimerkintäjärjestelmän esiselvitys. Osana selvitystä minä ja muutamat SEYn jäsenyhdistysten vapaaehtoiset (iso kiitos heille!) toteutimme kuluttajakyselyn. Kyselyllä keräsimme kuluttajien mielipiteitä koskien eläinperäisistä
tuotteista saatavaa tietoa sekä Suomen tuotantoeläinten hyvinvoinnin tasoa. Kyselyn raportin sekä kysymyslomakkeen mallin löydät blogitekstin lopusta.
Vastauksia kerättiin Citymarketeissa ja Prismoissa ympäri Suomen sekä Elma-messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Tavoitteena oli saavuttaa mahdollisimman laajasti maata kattava otos vastaajia, jotta alueelliset mielipide-erot eivät liialti dominoisi tuloksia. Vastauksia saatiin kasaan yhteensä 425 kappaletta, kiitos kaikille vastanneille.
Kyselyyn vastanneiden arvio eläinten hyvinvoinnin tasosta Suomessa oli keskiarvoltaan 2,8 (asteikolla 1-5). Mielenkiintoista kyllä, kysely osoitti, että eniten eläinten hyvinvoinnista tietävät arvioivat tuotantoeläinten hyvinvoinnin tason heikoimmaksi. Ne vastaajat taas, jotka arvioivat tietotasonsa heikoimmaksi, uskoivat hyvinvoinnin tason olevan hieman korkeampi. Kaikkien ryhmien vastausten keskiarvot jäivät kuitenkin kohtalainen-tason (3) alle.
Tuloksia analysoitaessa vaikuttaisi siltä, että tieto lisää tuskaa. Vähemmän hyvinvoinnin tasosta tietävät olivat kautta kyselyn optimistisempia kuin erittäin hyvän tietämyksen tason omaavat. He muun muassa arvioivat eläinsuojeluvalvonnan tason korkeammaksi, ja kokivat mainonnan harhaanjohtavuuden vähemmän voimakkaana kuin erittäin hyvän tietotason omaavat vastaajat. Toki on muistettava, että tietotaso oli vastaajan oma subjektiivinen kokemus tietotasostaan, eikä sitä varsinaisesti testattu kyselyn yhteydessä.
Kahdeksan vastaajaa (2 % kaikista vastanneista) arvioi Suomen tuotantoeläinten hyvinvoinnin tason erittäin hyväksi (5). Vaikka tämä vastaajaryhmä ei kokenut mainonnan ja/tai pakkausmerkintöjen johtavan heitä harhaan (1,62), he silti ostaisivat hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos siihen olisi mahdollisuus (4,37). He kokivat myös huolensa tuotantoeläinten hyvinvoinnista kasvaneen jossain määrin (3,37). Suomen tuotantoeläinten hyvinvoinnin tason erittäin huonoksi arvioineet pitivät pakkausmerkintöjä harhaanjohtavina (3,96) ja kertoivat huolensa tuotantoeläinten hyvinvoinnista olevan voimakkaasti kasvussa (4,57). He ostaisivat hyvinvointimerkittyjä tuotteita erittäin todennäköisesti, jos siihen olisi mahdollisuus (4,88).
Eläinten pito-olosuhteista kertovien tuotteiden tarjonnan monipuolisuus koettiin huonoksi kaikissa vastaajaryhmissä(2,2). Kyselyssä ehdotettiin myös muutamia merkkivaihtoehtoja ja niistä ehdottomasti suosituin oli oheinen merkkiehdotus. Jo olemassa olevat eurooppalaiset 
hyvinvointimerkit saivat huonoimmat arvosanat. Vastaajille ei etukäteen kerrottu, mitkä merkinnöistä ovat oikeasti käytössä.
Kaiken kaikkiaan kyselytutkimus osoitti jo aiemmin havaitun todeksi: kuluttajat saavat tietoa heikosti, ja osittain siitä johtuen huoli tuotanto-olosuhteita kohtaan kasvaa. Näiden tulosten valossa hyvinvointimerkinnällä voitaisiin vastata kuluttajien huoleen monilta osin.