Laskelma: turkistarhauksen oikeudenmukainen alasajo maksaisi veronmaksajille vain alle 40 miljoonaa euroa
17.11.2026
Tampereen yliopiston tutkijat arvioivat, että turkistarhauksen oikeudenmukainen alasajo maksaisi veronmaksajille 32–40 miljoonaa euroa. Jos tarhaus jatkuu, uudet eläinsuojeluvaatimukset edellyttävät alalta noin 364 miljoonan euron investointeja. Lisäksi valtio on jo tukenut alaa useilla kymmenillä miljoonilla euroilla 2020-luvulla. Turkistarhauksesta on kannattavaa luopua hallitusti siirtymäajan kuluessa.
Tiedote 17.11.2026
Tampereen yliopiston julkisen talousjohtamisen professori Eija Vinnari ja väitöskirjatutkija Milla Helminen ovat laatineet arvion turkistarhauksesta luopumisen kustannuksista. Korvausmallista riippuen tarhaajille maksettavat luopumiskorvaukset olisivat yhteensä 32–40 miljoonaa euroa. Summa on noin kymmenesosa siitä, mitä ala joutuisi investoimaan, jos tarhaus jatkuu.
”Turkistarhauksen lakkauttaminen näyttää hyvältä sijoitukselta niin veronmaksajille kuin yrittäjille itselleenkin. Reilu luopumiskorvaus antaisi yrittäjille mahdollisuuden siirtyä alalta pois hallitusti. Ratkaisu on järkevää tehdä nyt eikä vasta seuraavan pandemian jälkeen”, sanoo SEYn asiantuntijatyön päällikkö, eläinlääkäri Pihla Markkola.
Turkistarhauksesta aiheutuu jatkuvasti kuluja
Uudesta turkiseläinten hyvinvointia koskevasta lainsäädännöstä aiheutuu alalle noin 364 miljoonan euron investointikustannukset. Aktiivisia turkistarhoja oli Ruokaviraston mukaan tämän vuoden alussa 322, joten kustannukset voivat nousta yli miljoonaan euroon tarhaa kohden.
Valtio maksaa turkistarhauksen kuluja jo nyt. Lintuinfluenssan vuoksi tarhoille maksettiin lopetuskorvauksia yli 40 miljoonaa euroa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on lisäksi todennut, että Ruokavirasto määritti turkistarhoille liian suuret korvaukset väärin perustein. Koronapandemian aikana turkistarhoille maksettiin tukia yli 30 miljoonaa euroa.
Pandemiariski on todellinen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan turkistarhaus aiheuttaa jatkuvan riskin pandemialle, joka voi olla koronapandemiaakin vakavampi. Etenkin minkki voi toimia influenssavirusten väli-isäntänä, jossa virus sopeutuu tarttumaan helpommin nisäkkäisiin ja sitä kautta myös ihmisiin. Koronapandemia aiheutti Suomen valtiolle 41 miljardin euron lisäkustannukset vuosina 2020–2023.
Turkisalan turvallisempaan ylläpitoon tarvitaan lisää julkista rahaa. Ruokavirasto on arvioinut, että tautiseuranta tarvitsee noin kolme miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosittain, ja lisäksi tarvitaan noin 1,5 miljoonan euron kertarahoitus laboratoriotiloihin, joissa käsitellään tartuntavaarallisia turkiseläinnäytteitä. Väestön terveydenhuollon mahdolliset lisätarpeet eivät sisälly näihin lukuihin.
”Kyse ei ole pelkästään rahasta. Ketut, minkit ja supikoirat ovat aktiivisia ja uteliaita eläimiä, jotka viettävät koko elämänsä ahtaissa verkkohäkeissä ainoastaan turkkinsa vuoksi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tieteellisen lausunnon mukaan niiden hyvinvointiongelmia ei voida ratkaista nykyisissä tuotantojärjestelmissä.
Uudet vaatimukset eivät siis poista eläinten kärsimystä, vaan pidentävät sitä kalliilla tavalla. Moni Euroopan maa on jo kieltänyt turkistarhauksen. Suomen ei kannata jäädä kehityksestä jälkeen, vaan päättää turkistarhauksen lakkauttamisesta nyt”, sanoo SEYn Pihla Markkola.
Lisätietoja
Vinnarin ja Helmisen laskelmassa on kaksi osaa: korvaus yritystoiminnan lopettamisesta sekä korvaus rakennuksista, koneista ja kalustosta niiden täydestä kirjanpitoarvosta. Korvaus yritystoiminnan lopettamisesta on mitoitettu maatalousyrittäjien aiemman luopumiskorvausjärjestelmän mukaan. Päätoimisille yrittäjille sitä maksettaisiin kolmen tai viiden vuoden siirtymäkauden ajan, ja 55 vuotta täyttäneille eläkkeelle siirtymiseen asti.
EFSA:n raportti turkistarhauksesta
Welfare of American mink, red and Arctic foxes, raccoon dog and chinchilla kept for fur production – – 2025 – EFSA Journal – Wiley Online Library
Haastattelut
Pihla Markkola,
asiantuntijatyön päällikkö,
SEY Suomen eläinsuojelu
p. 040 923 1963
pihla.markkola@sey.fi
Eija Vinnari,
julkisen talousjohtamisen professori,
Tampereen yliopisto
p. 0503187602
eija.vinnari@tuni.fi
SEY Suomen eläinsuojelu on vahva kansalaisjärjestö ja Suomen suurin, valtakunnallisesti toimiva eläinsuojelujärjestö. SEY toimii ja vaikuttaa kaikkien eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.