Maatiaiskissanpentuja vastuulliselta kasvattajalta?

Maatiaiskissanpennuilla on kova kysyntä Tori.fi:ssä, uutisoi YLE 26.11.2024. Artikkelissa kerrotaan, että kotikissojen hinnat vaihtelevat sadasta eurosta jopa yli tuhanteen euroon.

SEY on tyytyväinen, että maatiaiskissojen tarjonta näyttäisi vähentyneen viime vuosina ja että kissanpennuista on sen seurauksena alettu pyytää muutakin kuin nimellistä maksua. Eläimen maksullisuus pakottaa pennunhankkijan käyttämään edes jonkin verran harkintaa ostopäätöksessään, jolloin heräteostokset vähenevät, ja eläimet päätyvät todennäköisemmin hyvään kotiin. Lisäksi on hyvää kehitystä, että ainakin osa kissanpentujen myyjistä pyrkii valitsemaan pennuille hyvän kodin.

SEY muistuttaa, että maatiaiskissoja – kuten kaikkia muitakin eläimiä – kasvattaessa siitoseläiminä tulee käyttää vain tutkitusti terveitä ja hyväluonteisia eläimiä. Pennunhankkijan on maatiaiskissojenkin kohdalla tärkeää pyrkiä varmistumaan pennun vanhempien terveydestä ja sosiaalisesta luonteesta.

Maatiaispennun ostajan tulisi myös pyrkiä välttämään pennun hankkimista pentutehtaasta, eli paikasta, jossa pennut hoidetaan puutteellisesti ja myydään kovalla hinnalla eteenpäin. Maatiaispennun hankkijan olisikin hyvä varmistaa, että pennut emoineen hoidetaan asianmukaisesti aina pentujen luovutusikään, eli vähintään 14-viikkoisiksi, saakka ja luovutetaan uuteen kotiin rokotettuina, madotettuina, eläinlääkärin tarkistamina ja tunnistusmerkittyinä.

Adoptoi mieluummin

Kodittomia eläimiä kyllä riittää Suomessa. Eettisen eläimenostajan kannattaakin muistaa, että kuten YLEn jutussakin kerrotaan, Suomessa on kymmeniä eläinsuojeluyhdistyksiä, jotka auttavat kodittomia kissoja vuodesta toiseen hyvin niukoilla resursseilla. Vapaaehtoiset tyypillisesti käyttävät paljonkin omaa aikaansa ja rahaansa hylättyjen ja ei-toivottujen kissojen auttamiseksi ja hyvän kodin löytämiseksi.

SEY suosittelee, että kissan hankkimista harkitseva pyrkii ensisijaisesti tarjoamaan kodin kodittomalle kissalle. Samasta syystä SEY suhtautuu hyvin kriittisesti maatiaiskissojen tarkoitukselliseen määrän lisäämiseen – kissakriisi ei ole ohi, ja maassamme joudutaan edelleen lopettamaan kissoja hyvän kodin puuttuessa.

Sairaaksi jalostetut

YLEn artikkelissa esitelty ”elf-rotuiseksi” kutsuttu karvaton ja kippurakorvainen kissa on esimerkki sellaisesta sairaaksi jalostetusta lemmikkieläimestä, jonka kasvattamista tai hankkimista ei voi suositella.

Sekä karvattomuus että kippurakorvaisuus voivat aiheuttaa kissalle terveys- ja hyvinvointiongelmia. Karvaton kissa palelee herkästi, sillä siltä puuttuu turkin antama lämpö ja suoja. Lisäksi sen iho rasvoittuu, vaurioituu ja tulehtuu helposti. Karvattomille kissoille tyypillinen viiksettömyys taas heikentää eläimen mahdollisuuksia kommunikoida ja havainnoida ympäristöään. Kippurat korvat vaikuttaisivat puolestaan altistavan kissan esimerkiksi korvatulehduksille ja ihon palamiselle auringossa, joille myös karvattomat kissat näyttäisivät olevan keskimääräistä alttiimpia. Niinpä näiden kahden ominaisuuden yhdistäminen uudeksi “elf-roduksi” on itsessään potentiaalinen hyvinvointiongelma.

Viranomaiset ja tuomioistuimet ovat ottaneet kielteisen kannan karvattomien ja viiksettömien sfinksi-kissojen jalostukseen sekä Saksassa että Alankomaissa ulkomuodon ääripiirteiden kissalle aiheuttamien hyvinvointiongelmien vuoksi. Alkuvuodesta 2024 Suomessa voimaan astunut eläinten hyvinvointilaki kieltää hyvinvointihaittaa aiheuttavan eläinjalostuksen, joten karvattomien kissojen kasvattaminen saattaa mahdollisesti rikkoa myös omaa kansallista lainsäädäntöämme. “Elf-kissaan” ja muihin vastaaviin uusiin design-lemmikkirotuihin onkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä ne on usein jalostettu ulkonäön, ei terveyden, ehdoilla. 

SEY pitää sairaaksi jalostetun eläimen kritiikitöntä esittelyä mediassa epäeettisenä. Olemme lähettäneet asiasta palautetta YLElle.