Mansikin maidot molemmille?

Viime viikolla Oulun yleisötilaisuudessa nousi esille mielenkiintoinen kysymys. Mitä maksaisi, jos maitotilan vasikka saisikin imeä emäänsä tutin sijaan? Koska en kaikkia lukuja hatustani saanut vedettyä, päätin tarttua toimeen näin kirjoituksen muodossa.

Maidon tuotannossa vasikka vieroitetaan emästään hyvin varhain – vain muutama tunti tai luomussa muutama päivä syntymän jälkeen. Vasikka ei saa tarvitsemiaan vasta-aineita kohdussa, vaan ternimaitoa imemällä. Emän terni- eli alkumaidosta vasikka saa ensimmäisen neljän elintuntinsa aikana passiivisen vastustuskyvyn, jonka takaavat vasta-aineet ovat muodostuneet emän maitoon noin 6-8 tuntia ennen poikimista.

Luonnonoloissa vasikka imee emäänsä ensimmäisen kuukauden ajan noin 6-8 kertaa päivässä ja seuraavina kuukausina noin 3-4 kertaa päivässä. Yksittäinen imemisjakso kestää suurin piirtein kymmenen minuuttia ja vasikka kuluttaa maitoa kerralla puolestatoista kahteen litraa. Päivässä menee siis yhteensä noin 10–12 litraa. Vasikka juo usein, sillä pienet annokset juoksettuvat tehokkaasti, ravinto tulee hyvin käytetyksi ja päiväkasvu on optimaalisesti noin 900 grammaa päivässä.

Luonnossa vierotus tapahtuu noin yhdentoista kuukauden iässä, mutta käytän tässä laskelmassa nyt tuotannon kannalta optimaalista ikää: vasikka suositellaan vieroitettavaksi maidosta, kun sen väkirehun kulutus on noin puolitoista kiloa päivässä. Tämä saavutetaan yleensä kahden kuukauden iässä, jolloin vasikan ruuansulatuselimistö kykenee käsittelemään väkirehua riittäviä volyymeja energiansaannin turvaamiseksi ja vasikan oma, aktiivinen vastustuskyky alkaa olla jo kehittynyt.

Tämä tarkoittaisi siis sitä, että kahden kuukauden vierihoidossa elävä vasikka imisi emänsä maitoa ensimmäisen kuukauden aikana maksimissaan kuusitoista litraa päivässä ja seuraavana kuukautena maksimissaan kahdeksan litraa päivässä. Yhteensä siis kahden kuukauden aikana maitoa menisi enimmillään 720 litraa vasikan suuhun.
Lehmien keskituotos (eli yhden lehmän vuodessa tuottama maitomäärä, keskiarvo) on 8 840 kiloa(2012). Yksi litra maitoa painaa noin kilon, joten vasikan ruokailujen jälkeen tilan tankkiin menisi 8 840 litraa – 720litraa = 8 120 litraa maitoa.

Tuottajan saama hinta litrasta maitoa on kuluvan vuoden syyskuussa ollut neljäkymmentäneljä senttiä . Näin ollen rahallinen menetys yhden vasikan kahden kuukauden juotosta olisi 316,80 euroa (720 litraa x 0,44€). Yhden lehmän vuosituotosta tilalliselle jäisi käteen siis 3 889,60 euron sijaan 3572,80 euroa. Suomalaisen maitotilan keskimääräinen karjakoko on kolmekymmentäyksi lehmää. Vasikoiden vapaa imeminen kolmenkymmenenyhden lehmän karjassa tarkoittaisi tilalle vuositasolla vajaan kymppitonnin rahallista menetystä, siis jos vapaata imetystä ei kompensoida taloudellisesti.

Jos Tiina Tiedostavakuluttaja haluaa ostaa maitoa tilalta, jossa vasikat ovat saaneet imeä emäänsä kahden kuukauden ikään saakka, tulee Tiinan kaupan tiskillä pulittaa maitolitrasta teoreettinen korvaava hinta. Jotta vasikoitaan emien vieressä pitävä tilallinen saisi saman määrän rahaa tililleen kuin vastaava maitotilallinen, jolla kaikki maito menee tankkiin, tulee hänen saada maitolitrastaan neljäkymmentäkahdeksan senttiä. Tilan maito on toisin sanoen noin yhdeksän prosenttia kalliimpaa kuin tavanomaisen tilan maito.

Tänä vuonna maidon litrahinta kaupassa on vaihdellut 0,79–1,18 euron välillä . Näin ollen kaupan maito maksaa kuluttajalle noin 79- 168 prosenttia enemmän kuin mitä tilallinen siitä saa. Vierihoitotilan maito maksaisi siis samaan vaihteluväliin asetettuna 0,86- 1,29 euroa litra, ei paha. Luomumaitolitrahan maksaa vähän yli puolitoista euroa.

Tämä on kuitenkin täysin teoreettinen laskelma. Vasikoiden vierihoito vaatii myös karjanhoitajalta paljon viitseliäisyyttä, eikä lisääntyneitä työvoimakustannuksia ole huomioitu laskuissa. Karjanhoitajan tulee muun muassa valvoa alkuun robotti- tai asemalypsyn sujuminen vasikan ollessa läsnä sekä vasikan riittävä rehun saanti maitoruokinnasta huolimatta. Tilalla tulee myös huomioida vasikoiden mahtuminen pihaton käytäville ja makuuparsirakenteiden riittävyys, sekä mahdollisten vasikkapiilojen ja -käytävien olemassa olo.

Laskelmassa ei ole huomioitu myöskään logistiikasta aiheutuvia kustannuksia, eli miten ja millä kustannuksin näin tuotettu maito saadaan tilalta kaupan hyllylle kuluttajan valittavaksi. Lisäkustannukset huomioon ottaen tällainen vierihoitomaito lähentelisi kaupan tiskillä todennäköisesti luomumaidon hintaa, mutta ei missään nimessä siis olisi sula mahdottomuus.

Lähteet:

ammattilaiset.valio.fi/portal
https://portal.mtt.fi/ Luomuvasikoiden juotto
http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/nettiin_nuorkarjan_ruokintaohjeistus_7_8_2012_minna_norismaa.pdf

Agronet.fi
http://www.raisioagro.com/vasikat-ja-hiehot-ruokinta
https://proagria.fi/ajankohtaista/karjakoko-kasvussa-ja-lehmien-keskituotos-nousussa-587 http://www.maataloustilastot.fi/maataloustuotteiden-tuottajahinnat
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2014/F82A1EFD11E61510E0434360120A20DB
S-ryhmän hintaseuranta