Myrsky maitolasissa

”Mansikin maidot molemmille?”-blogitekstini poiki runsaasti hyvää keskustelua – kiitos kommentoijille! Kirjoituksessa esitin kustannuslaskelmani, jos vasikka saisikin tutin sijaa imeä emäänsä. Osa lukijoista koki ehdotukseni absurdina ja tähän väliin voisin hieman oikoa virheellisiä käsityksiä, joita osassa kommentteja ilmeni.

Vasikan elämä emän rinnalla ei suinkaan ole mahdotonta tai absurdi ajatus maidon tuotannossa. Käytäntö on yleisempi ulkomailla ja esimerkiksi Hollannissa vierihoitoon on kannustettu vuodesta 2002 asti ”Rearing calves with cows: nature works”- hankkeen puitteissa. Suomessakin vierihoitoa toteutetaan kourallisella tiloja. Hollantilaisilta ja kotimaisilta tiloilta on saatu samankaltaisia kokemuksia vierihoidon eduista. Se on parantanut sekä vasikan että emän hyvinvointia, vähentänyt vasikkaripulia sekä pitänyt lauman rauhallisempana. Erään tilan mukaan vierihoito edisti emän toipumista poikimisesta, jälkeisten nopeampaa ja kokonaisvaltaisempaa poistumista sekä herumista. Tätä tukee myös Valion julkaisu, jossa vasikan hoitamisen todettiin lisäävän ja edistävän emän oksitosiinin eritystä. Oksitosiini on hormoni, joka on vastuussa emän poikimisesta toipumisesta. Samaista hormonia erittyy enemmän ja tehokkaammin myös vasikassa, kun imeminen tapahtuu suoraan nisästä ämpärin sijaan. Oksitosiini parantaa vasikan aineenvaihduntaa ja kasvua, joten vierihoidossa elävä vasikka kasvaa parhaiten. Vierihoidossa elävien vasikoiden stressitaso on myös alhaisempi kuin yksilökarsinassa pidettävien vasikoiden, mikä edesauttaa korkeampaa vastustuskykyä.

Emän utareesta imeminen tehostaa vasta-aineiden imeytymistä ja vähentää vasikkaripuleita, sillä suurin osa niistä johtuu ruokintavirheistä. Vasikkaripuli heikentää vasikan kasvua sekä aiheuttaa sairastelua ja jopa kehityshäiriöitä. Keinoruokinnassa esimerkiksi juoman kerta-annostus voi olla liian suuri, lämpötila voi olla virheellinen ja/tai vasikka joutuu juomaan liian alhaisessa juottoasennossa. Nämä ovat varsin tyypillisiä ripulin esiintymistä edesauttavia tekijöitä , jotka voitaisiin välttää vierihoidossa. Vasikoiden kokonaiskuolleisuus lypsyrotuisilla vasikoilla oli Suomessa vuonna 2009 11,25 prosenttia. Luku on ollut nousussa koko 2000-luvun ja heikoimmilla tiloilla vasikkakuolleisuus on jopa neljäkymmentä prosenttia. Vasikkakuolleisuus on meillä muihin Pohjoismaihin verrattuna korkea karjakokoon suhteutettuna . Suuri prosenttiosuus vasikkakuolemista johtuu juottoon liittyvistä ongelmista, joten vierihoidon mahdollisuuksiin olisi syytä paneutua ennakkoluulottomammin.

Sekä kotimaisten että hollantilaisten tutkimusten mukaan vierihoitoon soveltuu parhaiten pihattonavetta, jossa on poikimakarsinoita tai erillinen vierihoitoalue. Hollannissa emä ja vasikka viettivät poikimakarsinassa 2-14 vuorokautta ennen laumaan liittämistä. Vähiten ongelmia oli kevätpoikivien lehmien vasikoiden kanssa, koska laiduntaminen poisti tilaongelmat. Syyspoikivien lehmien kohdalla tärkeintä oli poikimakarsinoiden riittävä määrä tai ryhmäkarsinaa käytettäessä varautuminen yksittäisen lehmän erilleen aitaamiseen . Poikimakarsina vähentää poikimastressiä, sillä lehmällä on luontainen tarve vetäytyä syrjään poikimaan. Samalla vasikkaan kohdistuva tautipaine vähenee. Ryhmäkarsinan tautipaineen voi minimoida kertatäytöllä. Tilallisen on mahdollista saada ryhmä- ja yksilöpoikimakarsinoiden rakentamiseen taloudellista tukea muun muassa eläinten hyvinvointi- ja investointitukien muodossa.

Vierihoidossa pidettävät vasikat saattavat toki imeä muitakin lehmiä kuin emäänsä. Jos imettävällä lehmällä on utaretulehdus, on toki mahdollista, että tulehdus karjassa leviää. On kuitenkin huomioitava myös imetyksen positiiviset vaikutukset imettävälle lehmälle. Tutkimusten mukaan lehmät, jotka eivät imetä lypsyn jälkeen vasikoitaan saavat yli kuusi kertaa todennäköisemmin utaretulehdusoireita. Hollantilaistutkimuksessa ei-imettävät lehmät sairastuivat utaretulehdukseen lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin imettävien tilojen lehmät.

Pitäisin isompana riskinä, että vasikka imee toista lehmää, kun sen pitäisi imeä emän terniä, tai juo ummessa olevan lehmän ternit ennen kyseisen lehmän vasikan syntymää. Ternimaidon riittävän aikainen ja määrällisesti riittävä saanti on vierihoidon onnistumisen kulmakiviä ja vaatii tiivistä seurantaa. Osalla nuorista hiehoista on myös havaittu aggressiivista käyttäytymistä ensimmäisiä vasikoitaan kohtaan, jolloin tilallisen tai karjanhoitajan ammattitaito ja eläinten tulkintataidot ovat ensisijaisen tärkeitä. Parhaiten vierihoito varmasti toimisi pienemmissä karjoissa, mutta eräskin suomalainen maitotila, jonne syntyy vuosittain 150 vasikkaa, on saanut homman toimimaan erillistä vierihoito-osastoa käyttäen.

Suomessa vuonna 1999 toteutetun vasikoiden vierihoitokokeilun loppupäätelmä oli, että vierihoidossa saadaan terveitä ja nopeakasvuisia vasikoita. Vierihoidon todettiin myös vähentävän vasikoiden hoitamisesta ja juottamisesta aiheutuvaa työtä, mutta ei välttämättä kannattavan tuottajalle taloudellisesti. Hollannissa ”Rearing calves with cows: nature works”- hanke lähti pyörimään, kun kuluttajat nostivat maksuvalmiuttaan luonnollisempia maidontuotantomenetelmiä kohtaan. Yksi plus yksi on…?

Lähteet:

http://orgprints.org/9422/1/calfandcow_.pdf
Laine, N. Vasikan vierihoito — lajinmukaisempi alku elämälle, SeAMK, 2012
Dredge, K. 2002. Millainen on ihanteellinen poikimakarsina? Navetan rakentaminen. Maito-ja me [Verkkolehti] 2002
Tirkkonen, 2012
Vasikka vierihoidossa
Manninen, 2013
Moran, J. 2005. The importance of colostrum to newborn calves. Calf Rearing.
Perälä, S. Vasikkakuolleisuus ProAgria Etelä-Pohjanmaan tuotosseurantaan kuuluvissa yli 50 lypsylehmän karjoissa, SeAMK 2011
Aho, P. 2005b. Vasikkaripulit. Teoksessa: P. Aho (toim.) Vasikoiden hoito-opas. Helsinki: Valio, 63–66.
Herva, T. 2010. Vasikkakuolleisuus tilastojen valossa. Oulu: Fennovet Oy.
Kulkas, 2010
Yleisimmät kuolinsyyt naudoilla 2009, Evira. Suomen eläinlääkärilehti 115 (4), 250–251.

Sorsa ym. 2007
Dredge 2006
González-Sedano et al. 2010 Effect of residual calf suckling on clinical and sub-clinical infections of mastitis in dual-purpose cows: epidemiological measurements.
Wagenaar & Smolders, 2008, Mastitis incidence and milk quality in organic dairy farms which use suckling systems in calf rearing