Säännöllinen madottaminen kuuluu kissan perushoitoon

Kissa voi saada loisia saaliseläimistä tavatessaan muita kissoja tai koiria tai ympäristön välityksellä. Kissanpennut voivat saada loisia myös suoraan emoltaan.

Sisäloisista suolinkainen on yleisin, ja sen munat säilyvät ympäristössä pitkään. Myös kissan heisimato on saalistavilla kissoilla tavallinen.

Voimakkaan sisäloistartunnan oireita ovat esimerkiksi ripuli ja oksentelu, vatsan turvotus, turkin huono kunto ja yskiminen. Kissanpennuille voimakas suolinkaistartunta voi olla hengenvaarallinen.

Vapaasti ulkona liikkuvalle ja saalistavalle kissalle tulisi antaa sisäloislääkitys eli matokuuri noin kolmen kuukauden välein. Loishäätölääkkeitä ja ohjausta sopivan valmisteen valintaan saa eläinlääkäriltä ja apteekista.

Eläinlääkäri voi antaa kissalle loishäädön esimerkiksi rokottamisen tai leikkauttamisen yhteydessä tai kirjoittaa reseptin valmisteeseen, joka annostellaan kissan iholle.

Korvapunkki on kissan tavallisin ulkoloinen

Korvapunkkitartunnasta kärsivän kissan korvat kutisevat, minkä vuoksi kissa voi rapsuttaa ja ravistella korviaan. Kissa voi myös liikkua pää kallellaan. Lähempää katsoen kissan korvakäytävässä voi havaita ruskeaa, kahvinpurua muistuttavaa eritettä.

Jos kissan korvat oireilevat, se kannattaa viedä eläinlääkäriin. Hoitamaton ­korvatulehdus on kivulias tila ja voi johtaa jopa tärykalvon puhkeamiseen ja kuulon vaurioitumiseen.