Raha ajoi eläinten hyvinvoinnin edelle – SEY antoi lausunnon uuteen eläinsuojelulakiin

TIEDOTE 12.2.2018

Uuden eläinsuojelulain eli eläinten hyvinvointilain luonnos on edelleen sallimassa useita kipua ja epämukavuutta aiheuttavia käytäntöjä, sillä niiden muuttaminen koetaan etenkin eläintuotannon kannalta kalliiksi tai hankalaksi. Lisäksi suuret eläinryhmät, kuten turkiseläimet ja kalat, jäävät laissa käytännössä huomiotta.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto antoi lakiluonnoksesta 16-sivuisen lausunnon, jossa esitetään eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä uudistustarpeita, jotka luonnoksesta vielä puuttuvat. Lisäksi SEY kiittää lausunnossaan hyvistä uudistuksista. Järjestön mielestä lakiehdotuksen lähtökohdat ovat modernit ja kiitettävät, mutta toteutus jää puolitiehen.

– Laissa on paljon tuotannollis-taloudellisista syistä tehtyjä ratkaisuja. Lakiluonnos esimerkiksi kieltää eläimen paikalleen kytkemisen, mutta antaa poikkeussäännön, jolla paikalleen kytkeminen sallitaan juuri niiden eläinten kohdalla, joita paikalleen kytkettynä tyypillisesti pidetään. Lain tulee mahdollistaa liikkuminen kaikille eläimille, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Lakiluonnos kieltää kivuliaiden toimenpiteiden tekemisen ilman asianmukaista kivunlievitystä. Lain perusteluissa kuitenkin todetaan, että porsaiden kastroinnin osalta riittävä kivunlievitys on tulehduskipulääke.

– Tulehduskipulääkettä ei voi kutsua asianmukaiseksi ainoaksi kivunlievitykseksi kivuliaan kirurgisen toimenpiteen yhteydessä. Kirurgisesta kastroinnista tulee joko luopua tai se tulee tehdä vastaavassa kivunlievityksessä kuin muut vastaavasti kivuliaat toimenpiteet tyypillisesti tehdään.

Myös esimerkiksi eläinten juottamista koskevassa pykälässä ja sen perusteluissa on merkittäviä ongelmia.

– Lakiluonnos altistaa nykyisellä muotoilulla eläimet säännöllisesti pitkittyneelle janontunteelle, kun määritelmät ovat epämääräisiä ja valvonta käytännössä mahdotonta. Eläimen hyvinvoinnin perusedellytyksiin kuuluu, ettei sen tarvitse kokea pitkittynyttä janoa.

Valvonnassa ja keinoissa puuttua ongelmiin yhä vakavia puutteita

SEY katsoo, että uusi laki ei riittävästi paranna eläinsuojeluviranomaisten edellytyksiä puuttua eläinsuojelutapauksiin. Vaikka eläimen pitäjä rikkoisi lakia jatkuvasti, eläintä ei voisi ottaa häneltä pois, ellei eläimen hyvinvoinnille koidu vakavaa vaaraa.

– Tämä ei ole eläimen edun mukaista, sanoo Kati Pulli.

Valvonta on myös epätasa-arvoista, sillä ilman epäilyä tehtäviä tarkastuksia voisi jatkossa tehdä esimerkiksi paikkoihin, joissa pidetään ammattimaisesti seura- ja harrastuseläimiä. Vastaavaa oikeutta ei kuitenkaan olisi tuotantoeläimiä ammattimaisesti pitävien tiloihin.

Laista puuttuu myös velvoite koirien ja kissojen tunnistusmerkintään ja rekisteröintiin, vaikka sen avulla voidaan muun muassa parantaa eläinten palautuvuutta omistajilleen, vähentää maakuntien kuluja löytöeläinten talteenotosta sekä parantaa lain noudattamisen valvontaa monilta osin. Uusi laki on esimerkiksi tuomassa hyviä kirjauksia haittaa aiheuttavaan eläinjalostukseen puuttumisesta. Näiden valvonta ei kuitenkaan onnistu ilman eläinten tunnistamista.

– Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti. Lain tulisi vähintään ottaa askeleita siihen suuntaan, että tunnistusmerkintä ja rekisteröinti saadaan Suomessa käytännöksi.

Uusi hallitus vesitti lain

SEY on pettynyt siihen, että seitsemän vuoden ajan valmisteltu laki vesittyi tällä hallituskaudella. SEYllä oli edustaja lainsäädäntötyötä ohjanneessa ohjausryhmässä. Lainvalmistelun alkuvaiheessa tunnelma oli optimistinen sen suhteen, että laista todella tulisi moderni ja tutkimustiedon huomioon ottava.

– Toisin kävi. Lakiluonnoksessa oli jo muun muassa jatkuvan vedensaannin vaatimus sekä kielto pitää nautoja parsiin kytkettyinä, kunnes luonnos kävi maatalousministeri Jari Lepän käsittelyssä. SEY vaatii, että lakiluonnosta muutetaan vielä reilusti eläinten kannalta parempaan suuntaan ennen sen hyväksymistä. Eläimet joutuvat elämään tämän lain kanssa noin seuraavat 20 vuotta, joten nyt tulee katsoa rohkeasti eteenpäin, sanoo Pulli.

Lakiluonnos ja lausuntopyyntö ovat maa- ja metsätalousministeriön sivuilla osoitteessa mmm.fi/elainsuojelulaki. Kuka tahansa voi antaa lausunnon.

– Kannustamme kaikkia eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneita tekemään lausunnon.

Lisätiedot:

SEYn lausunto eläinten hyvinvointilakiin

SEYn eläinsuojelulakisivusto

Lakiluonnos ja lausuntopyynnöt

Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2016

Haastattelut:

Kati Pulli
Toiminnanjohtaja
050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

Annukka Seppävuori
Viestintäpäällikkö
050 557 2463
annukka.seppavuori@sey.fi