SEY ei hyväksy hallituksen esittämiä metsästyslainsäädännön muutoksia – mukana eläimille vakavaa haittaa aiheuttavia kohtia

TIEDOTE 23.1.2019

Hallitus kaavailee metsästyslainsäädäntöön muutoksia, jotka uhkaavat vakavasti eläinten hyvinvointia. Eduskunnassa käsittelyssä oleva metsästyslain ja vieraslajeja koskevan lain muutos siirtäisi supikoiran, minkin, piisamin, pesukarhun ja rämemajavan riistaeläimistä rauhoittamattomiksi eläimiksi. Tämä muun muassa mahdollistaisi eläinten pyydystämisen ja tappamisen ilman metsästäjätutkintoa ja siihen kuuluvaa osaamista.

Maa- ja metsätalousministeriön lausunnoille lähettämä metsästysasetus puolestaan mahdollistaisi jousiaseen hirven metsästyksessä ja aiempaa korkeampien ajokoirien käytön hirvieläinten metsästyksessä sekä poistaisi piisamin pesimärauhan.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto pitää ehdotuksia vakavana uhkana eläinten hyvinvoinnille ja vaatii, että lainsäädäntömuutokset valmistellaan uudelleen.

– Koska haitallisiin vieraslajeihin luokitellut eläimet olisivat jatkossa rauhoittamattomia, ja siten kuka tahansa saisi tappaa niitä, on todennäköistä, että kaikilla pyyntiin osallistuvilla ihmisillä ei olisi riittäviä taitoja pyydystää ja lopettaa eläin siten, että se ei joudu kärsimään turhaan. Tämä on huoli, joka nostetaan esiin myös Suomen riistakeskuksen tuottamassa supikoiran kannanhoitosuunnitelmassa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Rauhoittamattomia eläimiä saa voimassa olevan lainsäädännön mukaan tappaa esimerkiksi myrkyllä tai sähköllä. Käsittelyssä oleva lakimuutos antaisi tähän kyseessä olevien lajien kohdalla poikkeamismahdollisuuden erillisellä asetuksella, mutta mahdollisuutta ei myönnettäisi kohteena olevien eläinten hyvinvointisyistä. SEY vaatii, että eläimille paljon kärsimystä aiheuttavien keinojen käyttö kielletään yksiselitteisesti jo lakitasolla.

Ehdotetut lakimuutokset sallisivat myös piisamien pesien tuhoamisen, vaikka pesässä olisi poikasia. Myös poikasten kanssa olevien supikoirien, minkkien, pesukarhujen ja rämemajavien rauhoitusaika poistuisi.

– Esimerkiksi supikoiranaarasta ei ole aiemmin saanut metsästää sinä aikana, kun sillä on mukana pieniä poikasia. Nyt tämä rajoitus poistuisi. SEY vastustaa muutosta. Naaraiden tulisi aina olla rauhoitettuja ajanjaksona, kun niillä tyypillisesti on emostaan riippuvaisia poikasia. On eettisesti kestämätöntä jättää pienet poikaset nääntymään hitaasti kuoliaaksi, sanoo Pulli.

SEYn näkemyksen mukaan lakimuutoksen seurauksena eläinten pyydystäminen ja tappaminen tulisi suurella todennäköisyydellä kohdistumaan väärien lajien yksilöihin, koska lajintuntemus on heikkoa.

– Maallikoiden lajintuntemuksen heikkoutta tukevat myös Ruotsista saadut tiedot. Siellä kansalaisten vieraslajihavaintoja keräävän palvelun saamista supikoira- ja pesukarhuhavainnoista suuri osa on todettu virheellisiksi.

Hirvieläinten osalta hallitus esittää jousimetsästystä hyväksyttäväksi metsästystavaksi. SEY vastustaa jousimetsästystä, sillä siihen katsotaan liittyvän tuliasetta suurempia riskejä eläinten hyvinvoinnille.

Hallitus esittää myös hirvieläimiä ajavien koirien hyväksytyn säkäkorkeuden nostoa. Hirvieläimiä ajavien koirien korkein sallittu säkäkorkeus on määritelty lailla, jotteivat liian isot ajavat koirat aiheuttaisi metsästettäville eläimille vältettävissä olevaa kipua ja kärsimystä.

– SEY vastustaa hirvieläimiä ajavien koirien korkeimman sallitun säkäkorkeuden nostamista. Uuteen säkäkorkeuteen mahtuu myös nopeasti ajavia koiria, mikä aiheuttaa kasvaneen riskin hirvieläinten hyvinvoinnille, sanoo Pulli.

SEYn näkemyksen mukaan tämänhetkinen metsästyslainsäädäntö ja -toimeenpano eivät riittävästi ehkäise eläinten kärsimystä. Hallituksen esittämät metsästyslainsäädännön muutokset huonontaisivat tilannetta entisestään.

Lisätietoa:

• Maa- ja metsätalousministeriö lähetti 22.1. lausuntokierrokselle asetuksen, joka kieltäisi myrkkyjen ja sähkön käyttämisen kyseessä olevien lajien kohdalla. Kieltoa perustellaan sillä, että myrkyn tai sähkölaitteen käyttämistä esimerkiksi supikoiran tai muiden riistalajeista poistettavien nisäkkäiden tappamiseen nykyisin käytettävissä olevin menetelmin ei voida pitää eläinsuojelullisesti hyväksyttävänä. Lisäksi niiden käytöstä voisi aiheutua vaaraa ihmisille sekä koti- ja muille eläimille.
• EU vaatii vieraslajiasetuksessaan, että kannanhoidollisiin toimenpiteisiin ryhdyttäessä ja niitä valitessa jäsenmaiden on varmistettava, että eläimet säästetään vältettävissä olevalta kivulta, stressiltä ja kärsimykseltä kuitenkaan haittaamatta toimenpiteiden toimivuutta. Samalla EU vaatii, että toimenpiteiden tulee olla suhteessa niiden vaikuttavuuteen ja toimenpiteet tulee priorisoida riskinarvion ja tehokkuuden perusteella. EU on aloittamassa kuluvana vuonna pilottiprojektin, jolla on tarkoitus löytää käyttöön eläinten hyvinvoinnin kannalta parhaat keinot.
• Ruotsissa kansalaisten vieraslajihavaintoja keräävä palvelu saa vuosittain 600-1000 supikoira- ja pesukarhuhavaintoa, joista suuri osa on virheellisiä. Esimerkiksi vuonna 2016 saaduista 633 havainnosta 260 todennettiin muiden lajien yksilöiksi (mm. mäyrä, kettu, ilves ja ahma), ja vain 27 ilmoitetun kansalaishavainnon kohdalla lajintunnistus voitiin varmistaa oikein tehdyksi.
• Riistakeskuksen kannanhoitosuunnitelmassa yhtenä vaihtoehtona esitetään metsästyslakiin uutta, haitallisten vieraslajien luokkaa. Tällöin vieraslajeja eivät enää koskisi metsästyslain kestävän käytön velvoitteet, mutta edellytys metsäs­täjätutkinnon suorittamisesta voitaisiin säilyttää vieraslajienkin pyydystämisen ehtona. SEY puoltaa tätä riistakeskuksen ehdotusta nyt käsiteltävänä olevaa esitystä parempana toimintatapana.

Kati Pulli
toiminnanjohtaja
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
050 371 2740
kati.pulli@sey.fi