SEY: Eläintenpitokielto ei vieläkään toimi – valvontaa tehostettava rikoslain muutoksella

Eläintenpitokieltoja määrätään vuosittain useita kymmeniä, mutta viranomaiset eivät pysty valvomaan niiden toteutumista. Kiellon noudattamista ei lain mukaan saa valvoa kotirauhan piirissä, koska sen rikkomisesta koituva maksimirangaistus on vain sakkoa. Tämä poikkeaa muista vastaavista rikosoikeudellisista turvaamistoimista. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto vaatii asiaan muutosta.

Muissa vastaavissa turvaamistoimissa maksimirangaistus on vankeutta. Esimerkiksi liiketoimintakiellon rikkomisen maksimirangaistus on 2 vuotta vankeutta, lähestymiskiellon rikkomisen 1 vuotta vankeutta ja ajokiellon rikkomisen 6 kuukautta vankeutta.

– Eläintenpitokielto on tarkoitettu ennaltaehkäiseväksi toimenpiteeksi, jotta sama henkilö ei toistuvasti aiheuttaisi eläimille vakavaa pahoinvointia. Käytännössä jopa törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomitut henkilöt voivat kuitenkin kenenkään estämättä jatkaa eläinten pitoa, sillä kiellon noudattamista ei valvota käytännössä lainkaan. Keskeinen syy tähän löytyy rikoslaista, jota pitäisi nyt muuttaa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

– Se, että eläintenpitokiellon rikkomisesta seuraava maksimirangaistus on vain sakkoa, kertoo jälleen kerran siitä, että yhteiskunta ei vieläkään suhtaudu eläinten suojeluun riittävällä vakavuudella, Pulli jatkaa.

Poliisin mukaan eläintenpitokieltoa valvotaan käytännössä vain silloin, kun viranomaisella on muuta asiaa henkilön kotiin ja käynnillä herää epäilys eläinten huonosta kohtelusta. Kieltoa voidaan teoriassa valvoa myös poliisille tulleiden ilmoitusten perusteella. Kotirauhan suojan vuoksi viranomaisella ei kuitenkaan ole oikeutta mennä henkilön kotiin pelkän eläintenpitokiellon rikkomisepäilyn perusteella, sillä se ei ole riittävä peruste tarkastuksen suorittamiseksi.

– Kotirauha suojaa tätä nykyä tehokkaasti eläintenpitokiellon rikkojia. Ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi lain muutoksella, jossa eläintenpitokiellon rikkominen rangaistaisiin lievänä eläinsuojelurikoksena ja lievän eläinsuojelurikoksen maksimirangaistus nostettaisiin kuudeksi kuukaudeksi vankeutta. Tällöin poliisi saisi valtuuden suorittaa kotietsinnän epäillessään eläintenpitokiellon rikkomista. Lain mukaan kotietsinnän saa tehdä vain epäiltäessä rikosta, josta maksimirangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta, kertoo Pulli.

– Samalla tästä koituisi se etu, että lievä eläinsuojelurikos profiloituisi eläinsuojelurikkomusta vakavampana tekona.

Lakia eläinten hyvinvoinnista ollaan parhaillaan uudistamassa. Samassa yhteydessä uudistetaan myös rikoslakia tarvittavilta osin.

Maa- ja metsätalousministeriö kysyi kansalaisilta näkemyksiä eläinsuojelulain uudistamistarpeista, kun lakia alettiin uudistaa. Kun vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä uudistustoiveita, noin neljäsosa vastaajista vaati nykyistä kovempia tuomioita eläinsuojelurikoksista. Moni vaati myös pysyviä eläintenpitokieltoja. Kyselyssä kävi ilmi myös, että eläinsuojeluvalvonnan riittävyys on yksi kansalaisten suurimmista huolenaiheista eläinsuojelussa. Noin viidesosa kyselyyn vastaajista toivoi valvonnan lisäämistä sekä valvojien koulutukseen panostamista. Valtakunnallinen eläintenpitokieltorekisteri saatiin käyttöön suurelta osin SEYn työn tuloksena vuonna 2011.

Lisätietoa:

SEY ehdottaa, että lievän eläinsuojelurikoksen rangaistusmaksimi nostetaan 6 kuukaudeksi vankeutta. Eläintenpitokiellon rikkominen sisällytettäisiin lievä eläinsuojelurikos -pykälän alle omana kohtanaan tunnusmerkkeineen. Poliisi saisi tällöin valtuuden suorittaa kotietsinnän epäillessään eläintenpitokiellon rikkomista. Samalla lievä eläinsuojelurikos profiloituisi eläinsuojelurikkomusta vakavampana tekona. Tällä hetkellä sekä eläinsuojelurikkomuksen että lievän eläinsuojelurikoksen maksimirangaistus on sakkorangaistus, vaikka rikosmuotoinen teko edellyttää tekijältään tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta, kun taas rikkomukseen voi syyllistyä ainoastaan huolimattomuudesta. Rikoslakia on lisäksi muutettava siten, että eläintenpitokielto koskee kaikkia samassa kotitaloudessa asuvia.

Eläintenpitokieltorekisteristä voi tarkistaa, onko henkilöllä eläintenpitokielto. SEY suosittelee kaikkia eläimen myyjiä pyytämään ostajalta nähtäväksi otteen eläintenpitokieltorekisteristä. Tiedon omasta rekisteritilanteesta saa 22 euron hintaan Oikeusrekisterikeskuksesta.

Haastattelut:

Kati Pulli
toiminnanjohtaja
050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

Kuva: SEYn arkisto