SEY on huolissaan maataloustuottajien vaikeasta tilanteesta

  Kuva: Maarika Korhonen

TIEDOTE 16.3.2016

EU-maataloustukien maksatusten viivästyminen asettaa tuottajat kohtuuttomaan tilanteeseen. Samaan aikaan vienti Venäjälle on tyrehtynyt ja tuottajahinnat ovat laskeneet ylituotannon seurauksena.

– Maksatusten viivästyminen on täysin asiatonta. Ei ole kenenkään etu, että tuottajat ovat ahtaalla, ei eläinten eikä tuottajien. Tilanteesta kärsivät kaikki. Halpuutuskilpailu on johtanut tuottajahintojen laskuun. Eläintuotteiden hintoja voisi pikemminkin nostaa ja kaupan tulisi malttaa olla ottamatta osuutta hinnankorotuksesta. Säästynyt erotus tulisi palauttaa tuottajille, jotka voisivat käyttää sen eläinten hyvinvoinnin parantamiseen, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton puheenjohtaja Helinä Ylisirniö.

Suomen 20 vuotta vanhaa eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Eläinten hyvinvoinnin tarpeista on saatu tutkimustietoa kiihtyvällä tahdilla nykyisen lain kirjoittamisen jälkeen. On vaarana, että uuteen eläinsuojelulakiin ei tehdä todellisia eläinten hyvinvointiparannuksia kustannusten pelossa.

– Eläinsuojelulain uudistustarpeet eläintuotannossa ovat akuutteja. Eläimillä tulee olla lain suoma vapaus liikkua, toteuttaa keskeisimpiä lajityypillisiä tarpeitaan sekä oikeus asianmukaiseen kipulääkitykseen kipua aiheuttavissa toimenpiteissä. Tuottajat eivät kuitenkaan saa yksin joutua korkeamman eläinten hyvinvoinnin maksumiehiksi. Kaupan, kuluttajien ja valtion on tultava vastaan, jotta tuotantoeläinten olot saadaan vastaamaan nykytietoa eläinten hyvinvoinnin tarpeista, sanoo Ylisirniö.

EU-kansalaiset ovat valmiita maksamaan lisää

Julkisten hankintojen kilpailutuksessa eläinten hyvinvointi tulee nostaa kilpailukriteeriksi ja julkisilla hankinnoilla tulee edistää eläinten hyvinvointia. Tavoitteen tulee olla, että eläintuotteista maksetaan riittävä hinta kattamaan eläinten hyvinvoinnin korkea taso. Esimerkiksi Ruotsissa on tavallista käyttää julkisissa hankinnoissa eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteereitä, kuten tuotantoeläinten ulkoilumahdollisuutta tai maksimiaikaa eläinkuljetuksille. Se antaa etulyöntiaseman kotimaiselle, tiukemman eläinten hyvinvoinnin tason eläintuotannolle.

– Investointitukien maksaminen eläinten hyvinvointia edistäville rakenteille ja eläinten hyvinvointikorvauksen kehittäminen helpottaisivat tuottajien ahdinkoa ja parantaisivat eläinten hyvinvoinnin tasoa. Toisaalta vapaaehtoisten merkintäjärjestelmien kehittäminen on tärkeää, jotta tuottajat, jotka haluavat erityisesti panostaa eläinten hyvinvointiin, voivat saada työlleen kunnon korvauksen ja kuluttajat erottaa nämä tuotteet kaupan hyllyllä.

Tuoreen eurobarometrin mukaan kuusi kymmenestä EU-kansalaisesta on valmiita maksamaan korkeammasta eläinten hyvinvoinnin tasosta. Yli puolet etsii kaupan hyllyiltä eläinten hyvinvointimerkintöjä.

– Muista toimenpiteistä huolimatta eläinsuojelulain on oltava korkeatasoinen, sillä se määrittää eläinten hyvinvoinnin vähimmäistason. Suomalaisten tuotantoeläinten korkea hyvinvoinnin taso voisi olla todellinen kilpailuvaltti. Suomen tuotantoeläinten elinolosuhteita tulee edelleen kehittää, jotta kuluttajan luottamus kotimaisen eläintuotannon laatuun säilyisi ja eläimet voisivat hyvin, sanoo Ylisirniö.

Lisätiedot:

http://www.eurogroupforanimals.org/eurobarometer/

SEY on tehnyt esityksen eläinten hyvinvointimerkintäjärjestelmäksi.
http://www.sey.fi/seytoimii/kulutus-ja-elainsuojelu/hyvinvointimerkki

Haastattelut:

Helinä Ylisirniö
Puheenjohtaja
P. 050 371 2740
helinay@sanamaakari.fi

Maria Lindqvist (18.3. alkaen)
vs. toiminnanjohtaja
puh. 050 371 2740 
maria.lindqvist@sey.fi

Annukka Seppävuori
vs. viestintäpäällikkö
P. 050 557 2463
annukka.seppavuori@sey.fi