SEYn kannanotto Suomen Kissaliiton päätökseen palauttaa kissanpentujen luovutusikä 12 viikkoon
18.10.2021
Suomen Kissaliitto päätti liittokokouksessaan 16.10.2021 palauttaa kasvatus- ja rekisterisääntöihinsä kirjatun kissanpennun luovutusiän 14 viikosta takaisin 12 viikkoon jäsenyhdistyksensä Suomen rotukissayhdistyksen (SUROK) tekemän ehdotuksen pohjalta. Päätöksen myötä 14 viikon luovutusikä muuttuu säännöstä suositukseksi.
SUROK perusteli ehdotuksessaan paluuta takaisin 12 viikon luovutusikään muun muassa aiheeseen liittyvän tutkimustiedon vähyydellä sekä 14 viikon luovutusiän potentiaalisilla negatiivisilla vaikutuksilla sekä pentujen että emon hyvinvointiin. SUROK ilmaisi huolensa nisältä jo vieroittautuneiden pentujen läsnäolon emolle aiheuttamasta stressistä. Lisäksi SUROKin jättämässä sääntömuutosehdotuksessa epäiltiin myöhäisemmän vieroitusiän heikentävän kissanpennun mahdollisuuksia sopeutua uuteen kotiin.
SUROK perusteli näkemystään 12 viikon luovutusiän palauttamisesta myös ulkomaisten pentujen maahantuonnilla. SUROKin mukaan 14 viikon luovutusiän koetaan hankaloittavan kissanpentujen tuontia ulkomailta muiden maiden luovutusikäkäytäntöjen perustuessa kansainvälisen kattojärjestö FIFen sääntöjen mukaiseen 12 viikkoon.
Mihin näkemyksemme kissanpentujen 14 viikon luovutusiästä perustuu?
Tutkimustietoa kissan optimaalisesta luovutusiästä on tällä hetkellä olemassa varsin vähän. Olemassa oleva nykyaikainen tutkimustieto puhuu kuitenkin sen puolesta, että
- myöhäisemmällä luovutusiällä saattaa olla suotuisia vaikutuksia kissan hyvinvointiin
- myöhäisemmästä luovutusiästä ei vaikuttaisi olevan haittaa kissan kehitykselle tai hyvinvoinnille.1,2
Lisäksi on olemassa jonkin verran suuntaa-antavaa tietoa kissanpennun kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Vaikka emon merkitys pennun elämässä väheneekin ikäviikkojen karttuessa, pentu tarvitsee silti pentuesisarustensa muodostamaa vertaisryhmää. Pentuesisarukset harjoittelevat keskenään kissana olemisen sosiaalisia aakkosia, kuten sosiaalista leikkimistä ja lajitoverin oikeaoppista pesemistä, todennäköisesti ainakin 14 viikon ikään asti, mahdollisesti pidempäänkin.3,4
Mikäli kissaemo uhkaa stressaantua nisältä jo vieroittamiensa pentujen käyttäytymisen vuoksi, sille tulee tarjota mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan pentujen ulottumattomiin. Näin emon hyvinvointi voidaan turvata ilman että kissanpentujen luovutusiästä tarvitsee tinkiä.
Ruokavirasto puolestaan suosittelee, että vain rokotettuja yli 16-viikkoisia pentuja siirrettäisiin EU-maasta toiseen. Raivotautirokotus voidaan antaa kissanpennulle aikaisintaan 12-viikkoisena, ja se tulee antaa vähintään 21 vuorokautta ennen maahantuontia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asianmukaisesti rokotetun kissan saa tuoda Suomeen aikaisintaan 15-viikkoisena. Alle 12-viikkoista tuontikissaa ei Ruokaviraston määräysten mukaan saa rokottaa. Vaikka rokottamattoman 12 viikkoisen kissanpennun maahantuonti onkin periaatteessa mahdollista, se ei ole missään määrin suositeltavaa.5,6
Eläinsuojelukentältä ei ole kuulunut kritiikkiä vuonna 2020 voimaan astuneeseen kissalinjaukseemme sisällytetystä kissanpentujen luovutusiän nostosta 14 viikkoon. Kissanpentujen 14 viikon luovutusikää ei siis selvästikään ole koettu samalla tavalla ongelmalliseksi populaatiokissojen parissa työskentelevien eläinsuojelijoiden kuin joidenkin rotukissakasvattajien keskuudessa. Saamamme käsityksen mukaan monet rotukissakasvattajatkin ovat omasta tahdostaan luovuttaneet pentunsa reilusti yli 12-viikkoisina jo ennen Kissaliiton 14 viikon luovutusikäsäännön astumista voimaan.
Näistä syistä pidämme 14 viikon luovutusikää edelleen perusteltuna. Seuraamme aktiivisesti aiheeseen liittyvää tutkimuskenttää ja otamme ilolla vastaan kaiken uuden kissan luovutusikää koskevan tutkitun tiedon.
Lähdeviitteet:
1. Borns-Weil ym. 2015
2. Ahola ym. 2017
3. AAFP 2004
4. Meredith West 1974
5. Ruokavirasto.fi a 2021
6. Ruokavirasto.fi b 2021
Lähteet:
AAFP American Association of Feline Practitioners (2004). Feline Behavior Guidelines
Ahola, Milla K. & Vapalahti, Katariina & Lohi, Hannes. (2017). Early weaning increases aggression and stereotypic behaviour in cats. Scientific Reports. 7. 10.1038/s41598-017-11173-5.
Borns-Weil, Stephanie & Emmanuel, Christine & Longo, Jami & Kini, Nisha & Barton, Bruce & Smith, Ashley & Dodman, Nicholas. (2015). A case-control study of compulsive wool-sucking in Siamese and Birman cats (n=204). Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research. 10. 10.1016/j.jveb.2015.07.038.
Ruokavirasto.fi a (2021). Koiran-, kissan- ja fretinpentujen tuonti EU-maista (muu kuin kaupallinen siirto)
Ruokavirasto.fi b (2021). Koirien, kissojen ja frettien tuonti EU-maista Suomeen (muu kuin kaupallinen siirto)
Meredith West (1974). Social play in the domestic cat. American Zoologist 14, 427–436