Tiedote: Koiranjalostuksen ongelmiin pureutuvassa seminaarissa keskityttiin yhteistyöhön ja löydettiin ratkaisuja

TIEDOTE: 23.5.2012
Suomen Eläinlääkäriliiton, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton, Eläinsuojeluliitto
Animalian ja Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen 22.5. Helsingissä järjestämässä
seminaarissa käytiin vilkasta ja rakentavaa keskustelua koiranjalostuksen
ongelmakohdista ja ratkaisuista, jotka jatkossa turvaisivat koirien hyvinvoinnin
nykyistä paremmin. Yli 150 osallistujaa keränneessä Jalostettuakärsimystä?-seminaarissa näkemyksiään toivat esiin eläinten hyvinvoinnin, eläinlääketieteen ja
koirankasvatuksen asiantuntijat. Seminaarin puheenjohtajana toimi Suomen
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario.

Seminaarin käynnisti eläinlääketieteen professori emerita Marjatta Snellmaninalustus,
joka esitteli koiranjalostukseen vaikuttavia tekijöitä ja pureutui sen kipeimpiin
ongelmakohtiin. Snellman korosti sitä, että verrattuna tuotantoeläinten jalostukseen koiria
jalostettaessa ihmisten tunteet ovat määräävässä asemassa. Koirat voivat olla ihmisille
suureksi iloksi ja hyödyksi, mutta koiria ei saa käyttää ihmisten hyväksi niiden hyvinvoinnin
kustannuksella. Snellman muistutti, että liiallisen jalostamisen ja inhimillistämisen
tuloksena elinkelvottomia koirayksilöitä käytetään jalostukseen, mikä tuottaa kärsimystä
niin eläimelle kuin sen omistavalle ihmisillekin. Snellmanin mielestä koiranjalostuksen
lähtökohdan tulisi olla sellainen, että kaikilla koirilla on oikeus luontevaan elämään, johon
kuuluvat mahdollisuus hengittää vapaasti, synnyttää normaalisti, liikkua vaivatta ja omistaa
säänkestävä turkki ja terve iho. Suomessa asiassa on viime vuosina edetty terveempään
suuntaan, vaikka lukuisia ongelmia edelleen on. Pahimpina näistä Snellman esitteli
englanninbulldogien hengitystieongelmat, cavalierkingcharlesinspanieleiden ahtaaksi
jalostetut kallot ja saksanpaimenkoirien laskevasta selkälinjasta aiheutuvat selkävaivat.
Samoilla linjoilla oli Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan
puheenjohtaja Kirsi Sainio, joka puheenvuorossaan toi esiin kenneljärjestöjen
näkökulman koiranjalostukseen. Sainion mukaan koiranjalostuksen ongelmien yksi pääsyy
on jalostusyksilöiden harvalukuisuus, joka johtuu koiramäärien romahtamisesta toisen
maailmansodan jälkeen, kloonausta jäljittelevästä ulkonäköjalostuksesta sekä
kennelmaailman konservatiivisuudesta ja politisoitumisesta. Sainio muistutti, että
pohjoismainen koiranjalostus on verrattain edistyksellistä, ja koirien hyvinvointiasiat
otetaan täällä huomattavasti vakavammin kuin muualla Euroopassa.

Toisen puheenvuoron käyttänyt Suomen koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja Juha
Kares korosti, että kaikkien vastuullisten koirankasvattajien intressi on sama: terve ja
hyvinvoiva koira. Kareksen mielestä koirankasvattajista on syyttä tehty sylkykuppeja, joita
erityisesti tiedotusvälineet pitävät yksioikoisesti epäterveen koiranjalostuksen syypäinä.
Kares muistutti, että tietomme jalostuksesta lisääntyy yhä kiihtyvää vauhtia samalla kun
menneiden aikojen kasvattajien virheet vaikuttavat edelleen nykykasvattajien toimintaan.
Kareksen mielestä koiranjalostuksen ei pitäisi olla koirien muuttamista, vaan sen pitäisi
pääosin olla koirien ulkonäön säilyttämistä tai palauttamista takaisin terveempiin
ilmiasuihin. Tärkeimpinä keinoina hän mainitsi eri koirarotujen väliset risteytykset ja
maatiaiskantojen käytön, joita koiramaailman byrokratia Kareksen mielestä liiaksi
vaikeuttaa.

Seminaarin päättänyt paneelikeskustelu antoi ymmärtää, että koiranjalostuskentällä on
yhteinen tavoite: sekä koiran että ihmisen hyvinvoinnin takaavien keinojen löytäminen
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yleisöstä kuultiin kuitenkin myös kritiikkiä koko
järjestäytyneen koiranjalostuksen mielekkyyttä kohtaan. Tärkeimpinä ratkaisuina
koiranjalostuksen ongelmiin esitettiin roturisteytysten salliminen geenien
monimuotoisuuden lisäämiseksi, suuren yleisön koiratietämyksen lisääminen valistuksen
keinoin, eläinsuojelulain tarkentaminen kärsimystä aiheuttavan eläinjalostuksen osalta,
eläinlääkärikunnan, koirankasvattajien ja koiranäyttelytuomareiden jatkokouluttaminen
sekä kansainvälisen yhteistyön ja pohjoismaisten jalostuskäytäntöjen vieminen
Eurooppaan. Koiran hankkimista pohtivien ihmisen toivottiin hankkivan riittävästi tietoa
valinnan pohjaksi, jolloin koiran hyvinvointi voi toteutua ja perheen mielipaha vähentyä
esimerkiksi vähemmän sairastamisen takia. Niin paneelikeskustelijat, tilaisuuden järjestäjät
kuin yleisönkin edustajat näyttivät olevan yhtä mieltä siitä, että seminaari oli tärkeä
keskustelunavaus, jonka seurauksena yhteistä päämäärää, koirien parempaa hyvinvointia,
on aikaisempaa helpompi tavoitella.

Haastattelupyynnöt: SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton viestintäpäällikkö Maria
Blomster p. 050 557 2463