Tiedote: Turkistarhaton Suomi -järjestöt pettyneitä valiokunnan turkistarhakantaan – mietinnössä hyvää ehdotus turkiseläinten olosuhteiden parantamisesta

Maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi tänään mietinnön Suomen ensimmäisestä kansalaisaloitteesta. Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen keränneet järjestöt ovat pettyneitä valiokunnan enemmistön odotettuun kantaan, jonka mukaan epäeettistä turkistarhausta voidaan Suomessa yhä jatkaa.

– Valiokunta ei valitettavasti puolla kansalaisaloitetta turkistarhauksen lakkauttamisesta, mutta tuo onneksi esille eläinten hyvinvoinnin kehitystarpeita turkistarhoilla. On myös hyvä, että maa- ja metsätalousvaliokunta ei ollut päätöksessään yksimielinen. Haluamme kiittää erityisesti Satu Haapasta (vihr.), joka ainoana valiokunnan jäsenenä kannatti turkistarhauksen lakkauttamista, kommentoi SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Valiokunta arvioi mietinnössään, ettei nykyinen eläinsuojelulaki täytä enää kaikilta osin nykyajan vaatimuksia. Turkiseläinten hyvinvoinnin riskitekijöitä ovat valiokunnan mielestä muun muassa pito-olosuhteiden yksipuolisuus, kuten virikkeettömyys ja monikäyttöisen tilan puute. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen uudistamiseksi.

– Valiokunnan suhtautuminen aloitteeseemme ei ole yllätys. Valiokunnan jäsenten mielipiteet ovat turkistarhaukselle edullisempia kuin eduskunnan keskimäärin. Mietinnön ehdotukset, joilla eläinten hyvinvointiongelmiin voidaan puuttua, eivät mielestämme ole riittäviä, mutta kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen uudistustyö on juuri aloitettu, ja siinä tulee ottaa huomioon eläinten tarve monipuoliseen elinympäristöön. Mielestämme esimerkiksi ketun kohdalla tämä tarkoittaa mahdollisuutta maapohjaan, kommentoi Kati Pulli.

Valiokunta toteaa, että puutteelliset olosuhteet ovat kriittinen hyvinvoinnin riskitekijä erityisesti siitoseläimillä, joita pidetään tarhalla useita vuosia. Niiden elinympäristön virikkeellistämiseen olisi mietinnön mukaan erityisesti panostettava. Lisäksi siitoseläinten vientiä EU:n ulkopuolelle esitetään luvanvaraiseksi. Ketuilla todettuihin yleisiin jalkavikoihin tulee valiokunnan mukaan puuttua.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mukaan Euroopassa voimaan tulleet maakohtaiset turkistarhauskiellot ovat johtaneet tuotannon siirtymiseen muihin maihin.

– Turkistarhauskieltoja laaditaan yhä uusissa maissa. Kun turkistarhauksen maine epäeettisenä elinkeinona leviää, se johtaa myös kulutuksen laskuun. Siitä, kuinka moni tarhaaja tarhauskieltoja tehneissä maissa lopulta edes yrittää siirtää tuotantoaan muihin maihin, ei ole olemassa juurikaan tutkimustietoa, toteaa Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.

Seuraavaksi kansalaisaloitetta käsitellään eduskunnan täysistunnossa. Käsittely tapahtuu kaksivaiheisesti siten, että aloitteen lopullisesti hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettäneen viikolla 25.

LISÄTIETOJA
Valiokunnan mietintö eduskunnan sivuilla:
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=M+1/2013&base=ermuut&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
Kati Pulli
Toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
GSM 040 478 8377
kati.pulli@sey.fi
Salla Tuomivaara
Toiminnanjohtaja, Eläinsuojeluliitto Animalia
GSM 050 384 5072
salla.tuomivaara@animalia.fi