Tiedote: Ulkokoirien pidossa on paljon puutteita – suurin ongelma on koirien virikkeetön elämä

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on kartoittanut vuoden 2012 aikana ulkona pidettävien koirien elämänlaatua. Ulkokoirien pito-olosuhteita, liikunnan ja sosiaalisen kanssakäymisen tarpeen tyydyttymistä ja virikkeiden riittävyyttä kartoitettiin SEYn omille vapaaehtoisille eläinsuojeluvalvojille ja -neuvojille suunnatulla kyselyllä. Kysely osoitti, että ulkokoirien tilanne ei ole kehuttava – suurimpia ongelmia ovat virikkeettömyys ja tekemisen puute, epäkelvot kopit ja puutteellinen vesihuolto.

Yksi ulkona pidettävien koirien hyvinvointiongelmista liittyy siihen, että läheskään kaikki koirat eivät olleet tyypiltään soveltuvia ulkona pidettäviksi.

– Lainsäädännössä määritellään, että ulkona saa ympärivuotisesti pitää vain sellaisia koirarotuja, jotka soveltuvat jatkuvaan ulkona pitämiseen. Rotuja tai koiratyyppejä ei ole erikseen lueteltu, joten tulkinnan koiran sopivuudesta ulkona elämiseen tekee eläinsuojeluviranomainen. Olemme huomanneet, että tulkinnat vaihtelevat paljon. Toisaalla ulkokoirilla tulee olla kaksikerroksinen, säänkestävä turkki, kun taas toisella paikkakunnalla ulkona voidaan pitää talvellakin esimerkiksi ohutturkkisia saksanseisojia tai pieniä villakoiria, moittii SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

Suureksi ongelmaksi kyselyn mukaan osoittautuivat myös koirien kopit, jotka eivät riittävästi suojaa eläimiä sääoloilta.
– Koirilla on oltava asianmukainen, kuiva ja vedoton koppi. Pahimmissa ongelmapaikoissa kopit eivät olleet tiiviitä, saati eristettyjä, lämmityksestä puhumattakaan. Oviaukoissa ei ollut suojaavia läppiä ja kopin pohja oli kylmä ja kostea. Asetuksen epämääräiset ilmaukset ”sopiva” tai ”tarvittaessa” antavat liikaa varaa tulkinnoille. Hyvä koppi suojaa koiraa kylmältä, kuumalta, kosteudelta ja hyönteisiltä, muistuttaa Ylisirniö.

Ulkokoirien tilanne on silti vuosikymmenten kuluessa parantunut. Koirille on tarjolla yhä parempia tarhoja, ravintoa ja terveydenhoitoa. Koirien vedensaanti ei nykyäänkään ole aina riittävää, vaan kuppien kaatuminen ja veden jäätyminen ovat usein huomattuja puutteita.

Ongelmista yleisin on lajinomaisen tekemisen puute.

– Vielä nykyäänkin lukemattomat koirat ulvovat yksinäisyyttään pihan perällä. Aivan liian moni koira on unohdettu ketjun päähän tai tarhaan viettämään yksinäistä ja virikkeetöntä elämää. On aivan yleistä, että koiria pidetään tarhoissa ilman lajitoverin seuraa eikä niiden liikunnantarpeesta huolehdita. Eräs paha epäkohta nykylainsäädännössä on se, että ulkotarhassa pidettävä koira saa asua yksinään esimerkiksi teollisuushallin tai autiotalon pihassa, eikä lähellä tarvitse olla asutusta. Tästä on tiedossamme useita surullisia esimerkkejä, kertoo Ylisirniö.

– Koira on laumaeläin ja se tarvitsee lajitoverien ja ihmisten seuraa sekä sopivia virikkeitä: pureskeltavaa, kaivettavaa ja nuuskittavaa. Koiran turvallisuudesta on huolehdittava, eikä sitä saa jättää narun nokkaan petojen saaliiksi. Uudistettavassa eläinsuojelulaissa on koirien tarpeet otettava paremmin huomioon ja turvattava koirillekin parempi oikeus lajinomaiseen käyttäytymiseen, vaatii Ylisirniö.

Lisätietoja:

SEYllä on noin 80 vapaaehtoista eläinsuojeluvalvojaa ja -neuvojaa eri puolilla Suomea. Eläinsuojeluvalvojat tekevät vuosittain neuvontakäyntejä noin 2 000 eläintenpitopaikkaan. Kansalaisille annetaan neuvoja sähköpostitse tai puhelimitse yli 20 000 kertaa. SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat ovat vuodesta 1902 olleet osa suomalaista eläinten hyvinvoinnin valvontaa.
Helinä Ylisirniö
Toiminnanjohtaja, SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto
helina.ylisirnio@sey.fi
GSM 050 371 2740