Tiukentuvat hyvinvointivaatimukset aiheuttavat turkiselinkeinolle satojen miljoonien eurojen lisämaksun – jääkö lasku veronmaksajien maksettavaksi?
27.3.2026
Uusi laki eläinten hyvinvoinnista astui voimaan Suomessa vuoden 2024 alussa. Lainsäädäntöä tarkennetaan parhaillaan, ja muun muassa turkiseläimiä koskeva asetus on valmistelussa maa- ja metsätalousministeriössä.
Lainsäädännön lisävaatimukset aiheuttavat turkisalalle merkittäviä lisäkustannuksia. Maa- ja metsätalousministeriö antoi vuonna 2024 Luonnonvarakeskukselle (LUKE) tehtävän selvittää turkiseläimiä koskevan asetusluonnoksen vaikutuksia. LUKE arvio tuolloin, että lainsäädännön muuttuminen aiheuttaa turkiseläinkeinolle yhteensä 346,7 miljoonan euron lisäkustannukset.
SEY Suomen eläinsuojelun erityisasiantuntija Toni Lahtinen arvioi, että kustannuslaskelman pohjana olleen asetusluonnoksen epäkohtien takia lisäkustannusten kokonaismäärä voi muodostua vielä arvioituakin korkeammaksi. Lisäkustannuksia tuonee myös mahdollisen tulevan EU-sääntelyn lisääntyminen.
– Kantelimme asetusluonnoksen epäkohdista valtioneuvoston oikeuskanslerille, joka puuttui asiaan, Lahtinen sanoo.
Apulaisoikeuskansleri katsoi lausunnossaan, että ministeriön on jatkovalmistelussa arvioitava huolellisesti sitä, että asetuksen sääntely vastaa eläinten hyvinvointilaissa säädettyä. Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti ministeriön vakavaa huomiota asetukseen ehdotettaviin siirtymäaikoihin: asetuksiin ei tule sisällyttää sellaisia siirtymäaikoja, jotka tosiasiallisesti tarkoittavat lain muuttumista tehottomaksi.
Apulaisoikeuskansleri on myös pyytänyt maa- ja metsätalousministeriötä toimittamaan korjatun asetusluonnoksen ennakkotarkastukseensa ennen sen käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.
SEY epäilee, että satojen miljoonien eurojen lisälasku jää lopulta veronmaksajien maksettavaksi.
– Suomen suurimmat rahoituslaitokset eivät enää halua myöntää lainaa turkistarhausliiketoimintaan alan heikon kannattavuuden vuoksi, eikä tappiollista liiketoimintaa tekevällä turkistarhaajalla liene mahdollisuutta venyä miljoonaluokkaan nousevan lisäkustannuksen kattamiseen itse, Lahtinen huomauttaa.
Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan professori Eija Vinnarin lausunnon (2025) mukaan turkistarhaus ei ole Suomessa organisaatiotasolla tarkasteltuna taloudellisesti kannattavaa.
Vinnarin mukaan esimerkiksi vuonna 2023 osakeyhtiömuotoisista turkistarhayrityksistä 82 prosenttia ei maksanut yhteisöveroja. Tämä johtui siitä, että yritykset olivat olleet joko tappiollisia, tai ne olivat pystyneet kattamaan saamillaan tuloilla vain toiminnan kuluja, eikä jäljelle jäänyt verotettavaa tulosta.
Lahtinen pohtii, voisiko yksittäiselle toimijalle ylipäätään maksaa miljoonaluokkaan nousevaa tukipottia tulevien hyvinvointisäädösten noudattamiseksi.
Ennen tällaisiin tukitoimiin ryhtymistä täytyisi ainakin selvittää, olisiko tällainen valtiontuki Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen SEUT 107 -artiklan kohta 1:ssä tarkoitettua kilpailua vääristävää valtiontukea.
Lisätiedot:
Toni Lahtinen
erityisasiantuntija
045 7885 0342
toni.lahtinen@sey.fi
Lähteet:
Turkistarhojen rahoitus hupenee, pankit vetoavat kannattavuusongelmiin | HS.fi
Apulaisoikeuskanslerin lausunto
Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan professori Eija Vinnarin lausunto valtioneuvoston asetukseen turkiseläinten hyvinvoinnista (18.8.2025)
Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö 22.5.2025, VN/14432/2025
Valtioneuvoston luonnos asetukseksi turkiseläinten hyvinvoinnista
Kiitän pyynnöstä antaa lausunto valtioneuvoston luonnoksesta asetukseksi turkiseläinten hyvinvoinnista. Pidän tärkeänä tuoda esiin seuraavat taloudelliset näkökohdat, jotka pohjautuvat vuonna 2022 julkaistun raporttini ”Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista” päivitettyihin tietoihin.
Valtakunnan tasolla turkistarhauksen taloudellinen merkitys on vähäinen. Vuonna 2023 turkisnahkojen nettovientiarvon osuus Suomen tavaraviennin kokonaisarvosta oli 0,2 prosenttia. Turkistarhausyhtiöiden maksamien yhteisöverojen osuus valtion kokonaisyhteisöverotulosta oli 0,01 prosenttia.
Turkistarhauksen työllisyysvaikutus koko maan tasolla on vähäinen. Vuonna 2023 turkiskasvatus työllisti 405 henkilötyövuoden (htv) verran ja ala kokonaisuudessaan 1290 htv. Suurimassa osassa yrityksistä turkiskasvatus on osa-aikaista toimintaa.
Paikallistalouden tasolla turkistarhaustoiminnasta maksettavilla veroilla sekä alan työpaikoilla on merkitystä tarkasteluajanjaksosta riippuen 3—5 kunnassa.
Organisaatiotasolla tarkasteltuna turkistarhaus ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 2023 osakeyhtiömuotoisista turkistarhausyrityksistä 82 prosenttia ei maksanut yhteisöveroja, koska ne olivat joko olleet tappiollisia tai pystyneet saamillaan tuloilla vain kattamaan toiminnan kuluja ilman, että jäljelle jää verotettavaa tulosta. Huonon kannattavuuden vuoksi osa pankeista ei enää myönnä turkistarhausyrityksille lainaa.
Ala aiheuttaa kansantaloudelle suoria ja epäsuoria kustannuksia, joihin lukeutuvat muun muassa pandemian aikaiset eläinten lopettamiskorvaukset ja bioturvallisuusinvestointituet, muut investointituet, lomituskorvaukset ja valvontakustannukset. Asetusluonnoksessa esitetyt rakenteiden muuntamistoimet lisäisivät todennäköisesti julkisten investointitukien tarvetta.
Kustannusnäkökulmasta relevantti on myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) uusi tieteellinen raportti (EFSA AHAW Panel, 2025, ”Welfare of American mink, red and Arctic foxes, raccoon dog and chinchilla kept for fur production”, EFSA Journal 23(7), 9519). Katsausraportissa todetaan, että turkiseläinten nykyisessä häkkikasvatusjärjestelmässä kokemien hyvinvointiongelmien poistaminen tai lieventäminen vaatisi järjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista, mikä olisi käytännössä mahdotonta ilman merkittäviä julkisia investointitukia.
Alasta on mahdollista luopua hallitusti luopumistukijärjestelmän avulla. Järjestelmän tarkkoja kustannuksia on vaikea arvioida, koska ne riippuvat siitä, kuinka pitkä siirtymäaika on, mitkä elementit luopumiskorvaukseen sisällytetään, mihin arvoon kiinteä omaisuus arvostetaan, kuinka suuri osuus purkamis- ja muuntamiskustannuksista korvataan sekä kuinka suurella summalla uudelleenkouluttautumista tuetaan. Alaa kuitenkin tuetaan voimakkaasti jo tällä hetkellä, joten kyse olisi enemmänkin näiden tukien uudelleen suuntaamisesta hallitun siirtymän takaamiseen.
Johtopäätös
Esitetty asetus ei ole taloudellisesti perusteltavissa.
Esitän, että asetusluonnos hylätään ja sen sijaan aloitetaan i) turkistarhauskiellon valmistelu sen kirjaamiseksi lakiin eläinten hyvinvoinnista sekä ii) luopumistukijärjestelmän suunnittelu hallitun siirtymän takaamiseksi.