Tuotantoeläinten hyvinvointimerkki on eläinten, kuluttajien ja tuottajien etu – SEY julkaisi ehdotuksensa merkintäjärjestelmän kriteereiksi

Kuva: Marjo Kokkonen

TIEDOTE 25.8.2015

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuoden ajan tehnyt selvitystä esitykseksi eläinten hyvinvointimerkintäjärjestelmästä, ja tulokset ovat nyt valmiit. SEY esittää kaksiportaista tuotantoeläinten hyvinvointimerkintäjärjestelmää. Hyvinvointimerkintä olisi elintarvikepakkaukseen tuleva, eläinsuojelulain vähimmäisvaatimukset ylittävästä eläinten hyvinvoinnin tasosta viestivä merkki.

– Hyvinvointimerkintäjärjestelmä on paitsi eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeä askel, myös kuluttajien toive. Siitä hyötyisivät myös tuottajat. Nykytilanteessa eläinten hyvinvointiin panostava tuottaja ei välttämättä saa taloudellista korvausta lisäpanoksestaan, sanoo selvitystyöstä vastaava Essi Wallenius.

Kuluttajalla on tällä hetkellä mahdollisuus pito-olosuhdeperusteiseen ostopäätökseen vain kananmunahyllyllä, missä vaihtoehtoja on neljä. Muualla eläintuotteiden hyvinvointimerkintöjä on käytössä runsaasti, ja hyvinvointimerkittyjen tuotteiden myynti on rajussa kasvussa Euroopassa.

– Paine eläinten pito-olosuhdeperusteiseen merkintäjärjestelmän käyttöönottoon on kasvanut myös Suomessa viime vuosina. SEY kannattaa sellaisen eläinten hyvinvointimerkin käyttöönottoa, jolla aidosti edistetään eläinten hyvinvointia ja korvataan tavanomaista tuotantoa. Päätimme SEYssä vauhdittaa merkin käyttöönottoa ja luoda toteuttamiskelpoisen kriteeristön hyvinvointimerkintäjärjestelmäksi Suomen oloihin, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

SEYn luoman kriteeristön alemmalla tasolla hyödynnetään nykyisiä eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimuksia. Alemman tason vaatimukset ovat maltillisia, mutta kuitenkin selvästi eläinsuojelulain vähimmäistason ylittäviä. Ylemmän tason vaatimukset olisivat erikoistuotannoksi luokiteltavaa tuotantoa, esimerkiksi ulkoilevien sikojen ja kalkkunoiden lihaa sekä ympäri vuoden laiduntavan pihvikarjan lihaa.

Vaatimuksiin sisältyvät esimerkiksi kiinteäpohjaiset ja hyvin kuivitetut makuualustat, ulkoilumahdollisuus, virikkeet, poikasten vieroitukseen ja hoitoon liittyvät kriteerit sekä rajoitettua liikkumista koskevat kiellot. Yksi ehdottomista vaatimuksista on kivunlievitys kipua aiheuttavissa toimenpiteissä.

SEY on käynyt tiivistä keskustelua sidosryhmien kanssa koko selvityksen ajan, ja muun muassa suuret lihatalot ovat ottaneet projektin vastaan myönteisesti. Esimerkiksi Pihvikarjaliitossa uskotaan, että merkintäjärjestelmälle on kysyntää. Myös Atria Nauta ja HKScan Finland Oy pitävät merkintäjärjestelmää tärkeänä ja eläinsuojelujärjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä tervetulleena.

– SEY ei aio itse perustaa ja ylläpitää hyvinvointimerkintäjärjestelmää, mutta projektin tuloksena syntyneet kriteerit ovat kaikkien käytettävissä. SEYn tavoite on, että kuluttaja voi jo lähivuosina tehdä todellisia eläinten hyvinvointivalintoja liha- ja maitohyllyllä, sanoo Lindqvist.

Jatkosuunnitelmia on jo tehty. Luontevana jatkona Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) hakee rahoitusta projektille, joka selvittää muun muassa naudan- ja broilerinlihan free range -tuotantoon siirtymisen taloudellisia vaikutuksia. Hanke on itsenäinen, mutta sen apuna käytetään SEYn merkintäjärjestelmän kriteeristöä. SEY pitää tärkeänä, että hanke saa tarvitsemansa rahoituksen.

Lisätietoja:

Tiivistelmä projektin loppuraportista löytyy tältä sivulta: http://www.sey.fi/seytoimii/kulutus-ja-elainsuojelu/hyvinvointimerkki

Haastattelut:

Essi Wallenius
Projektivastaava
P. 046 612 2833
essi.wallenius@sey.fi 

Maria Lindqvist
vs. toiminnanjohtaja
P. 050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi