Uusi eläinsuojelulaki vanhentunut jo ennen voimaantuloaan

Kuva: Hanna K. Heikkilä

TIEDOTE 7.6.2017

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia katsovat, että maa- ja metsätalousministeriön esittelemät linjaukset uudeksi eläinsuojelulaiksi eivät ole riittävän kunnianhimoisia. Vuosia kestäneen lakivalmistelun tarkoituksena on päivittää 20 vuotta vanha laki nykyaikaan.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuudessa esitellyissä linjauksissa on monia askeleita parempaan. Monet keskeiset uudistukset jäävät kuitenkin tekemättä. Näitä ovat esimerkiksi parsinavettojen ja turkistarhauksen kieltäminen, jatkuva vedensaanti eläinten pysyvissä pitopaikoissa sekä koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Eläinten itseisarvo halutaan mainita vain lakiluonnoksen perusteluissa, ei varsinaisessa lakitekstissä.

Uuden lain lähtökohtana on eläimen hyvinvoinnin edistäminen ja keskeisten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden, kuten liikkumisen, tyydyttäminen. Käytännössä sitä ei kuitenkaan huomioida, vaan esimerkiksi nautojen pito parsissa on edelleen hyväksyttyä sonneja lukuun ottamatta.

– Investointitukien lakkauttaminen uusien parsinavettojen rakentamiseen ja nykyisten laajentamiseen ei riitä, vaan kaikki parressa pitäminen pitäisi kieltää siirtymäajalla ja uusien parsinavettojen rakentaminen välittömästi. Lisäksi parressa pidettäville lehmille tulisi säätää ympärivuotinen ulkoilumahdollisuus, jotta niiden liikkumisen tarve tulee tyydytettyä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Viime vuonna julkaistun eurobarometrin mukaan kuluttajat toivovat kauppojen hyllyille lisää eettisesti tuotettuja eläinkunnan tuotteita. Maataloustuottajain keskusliitto MTK on kertonut toivovansa, ”että lain yläpuolelle jää liikkumatila, jossa tuottajat voivat tehdä itse omia valintojaan ja markkinoida näitä valintojaan korkeampana laatuna.” (HS 5.6.2017)

– Lain tarkoitus on suojella eläimiä eikä olla markkinointikikkailun mahdollistaja. Vaikka joillain tuotantotiloilla asiat saattavat olla paremmin kuin laki vaatii, tarvitsemme uuteen lakiin sellaiset vähimmäisvaatimukset, joilla voimme taata kaikille Suomen tuotantoeläimille olosuhteet, joissa ne voivat hyvin, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Epämääräisiä ilmaisuja ja liian varovaisia parannuksia

Vapaan juomaveden määrääminen eläinten pysyviin pitopaikkoihin on ollut yksi lakivalmistelun kiistakapuloista. Sitä ei kuitenkaan esitetä lakiin kirjattavaksi, vaikka myös eläinsuojelulain ohjausryhmä on esittänyt jatkuvan juomaveden saantia lakiin. Esimerkiksi osa turkiseläimistä saa käytännössä talvisin juomavetensä lähinnä jäätä nuolemalla, eikä uusi laki toisi näillä linjauksilla asiaan muutosta.

– Ministeriö esittää, että eläimille olisi turvattava sopiva ravinto ja vesi tai muu juotava. Nykyisessäkin laissa sanotaan, että eläimille on turvattava riittävä juomaveden saanti. Se on todettu liian epämääräiseksi ilmaukseksi, johon pitäisi saada muutos. Myös nyt esitetty linjaus jättää tulkinnanvaraa ja vaarantaa eläinten hyvinvoinnin, sanoo Kati Pulli.

Ministeriön linjaukset toisivat tiettyjä parannuksia eläinten hyvinvointiin, kuten emakoiden tiineytyshäkkien kiellon. Siirtymäaika on kuitenkin liian pitkä. Linjauksissa on myös paljon epämääräisiä ilmaisuja, jotka vaativat selvennystä.

– Laissa tulisi huomioida uusi tutkimustieto eläinten hyvinvoinnin tarpeista. Nyt lain tarkoituksena mainittu eläinten hyvinvoinnin edistäminen jää monelta osin korulauseeksi, sanoo Heidi Kivekäs.

Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on menossa lausuntokierrokselle syksyllä 2017 ja eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. SEY ja Animalia vaativat, että lakiin tulee lisätä välttämättömiä hyvinvointiparannuksia. Muuten se tulee palauttaa ministeriön valmisteluun. 

Lisätiedot:

Kati Pulli
Toiminnanjohtaja
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
p. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi 

Heidi Kivekäs
Vs. toiminnanjohtaja
Animalia
p. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi